Mono-kameran perusteet?

[Tarzan]

Tilasin juuri ensimmäisen musta-valkokamerani, ja nyt olisi aikaa perehtyä sen käytön teoriaan. Onko joku nähnyt hyviä perusohjeita sen käyttöön. Esim eri kanavien valotus/kuvausajan nyrkkisäännöt, perusohjeet kanavien yhdistelemisestä (esim pixinsight), mihin kohteisiin narrowband sopii/ei sovi (ehkä hieman tarkemmin kuin kaasusumut vs. galaksit)? Voiko narrowband ja RGB-kanavia yhdistellä?

Kiitos jo etukäteen.

[Mare Nectaris]

Aikanaan kun 13 vuotta sitten tulin foorumille, tulokasta neuvottiin hanakasti. - Nyt taitaa olla vähän sellainen väsymys, että "tee työt ja opi pelaamaan" -meininki. Kannattaa toki tämän foorumin tähtikuvaus-keskustelua käydä läpi.

Kuvaamisesta ja vinkeistä Jerry Lodrigussin sivu kai aika hyvä:

https://www.astropix.com/index.html

Itse en asiasta mitään ymmärrä, mutta tsekkailehan täältä pixinsight-tutoriaalia aluksi:

https://www.youtube.com/watch?v=HIXJJqew6rQ

[einari]

Ehkä kysymys oli vähän liian laaja ja tarpeellisia lähtötietoja olisi kaivattu.
Mikä kamera ? Mikä optiikka ? Millainen valosaaste (bortle-luokka) ? Kuinka tuttu PixInsight on ?
Varmaankin CMOS-kamera ?
Näissä hieman erilaiset periaatteet kuin vanhemmissa CCD-kameroissa.

Itse en ole PI-käyttäjä joten en osaa muuten neuvoa kun ohjaan naavis-nimimerkin esimerkilliseen perusohjeeseen:
https://astronaavis.wordpress.com/2013/09/08/pixinsightin-alkeet/
On jo vanha mutta oletan että perusperiaatteet ei ole paljon muuttuneet.

Valotusajat. Ei ole sellaista nyrkkisääntöä joka kävisi joka tilanteeseen.
Riippuu niin paljon kysymyksistä mitä esitin. Joissakin softissa on laskin joka osaa jotain valotusaikoja kertoa kun sille kertoo oleellisia tietoja.

Laajakaista/kapeakaista. Riippuu sekin valosaasteen määrästä. Jos sitä on paljon niin kapeakaista on melkein se juttu.
No tähtien väreihin otetaan usein laajakaistaa (pätee myös paikoissa missä on pimeämpi taivas).
Galaksiin ei tosiaan kapeakaista tuo lisäarvoa, paitsi ehkä Ha ja rajattuun valikoimaan galakseja.
Eli siis kapea ja laajakaistaa voi tosiaan yhdistää.

Mutta täsmällisempiin kysymyksiin varmaan täälläkin löytyy paremmin vastauksia.
Ja foorumin haulla löytyy varmaan usein vastauksia tyypillisiin kysymyksiin.

[naavis]

Voin vahvistaa, perusteet eivät ole juuri muuttuneet sitten vuoden 2013. Uudet webbisivuni löytyvät täältä, mukaanlukien tuo PI-kirjoitus: https://www.othercomputer.com/blog/2013-09-08-pixinsightin-alkeet

Tosiaan sopivat valotusajat riippuvat paljolti kuvauspaikan pimeydestä, ja myös kamerasta/optiikasta. Alkuun pääsee valottamalla vaikka 5-10 min per kanava (sopii niin kapeakaistalle kuin laajakaistalle).

Kapeakaistasuodattimet sopivat pääasiassa mainitsemillesi kaasusumuille. Galakseihin ja muihin ei-emissiokohteisiin sopivat laajakaistasuodattimet (LRGB). Kapeakaistaa ja laajakaistaa on mahdollista yhdistellä, mutta se ei ole koskaan kovin suoraviivaista, enkä itse ainakaan sitä juuri koskaan tee, vaikka harrastusta on takana yli 10 vuotta. Kaikkea kannattaa tietty kokeilla!

[Tarzan]

Kiitokset. Samaltahan tuo vaikuttaa kuin DSLR-kuvien editointi.

Oletin, että narrowbandillä pyritään pidempiin valotuksiin, koska valoa tulee vähemmän läpi. Ilmeisesti olin jälleen kerran väärässä.

Kuvauspaikka on Länsi-Espoossa, joten Bortle 7. Mielestäni aiemmin näytti 6.

Narrowbandin vuoksi ajattelinkin kokeilla mono-kameraa. Kyseessä QHY600L-kamera ja Officina Stellare Veloce 200mm. Helmiä sioille siis.

Täytyy tutustua tuohon kameraan, kunhan se saapuu, ja testailla vaikka Andromedaan. Palaan tarkemmilla kysymyksillä

[Mito]

Käytännössä valotusaikaa rajoittaa seurannan (ja guidauksen) tarkkuus sekä valosaasteen määrä. Sopiva valotusaika on pisin aika, jolla (melkein) kaikkien valotusten seuranta pelittää ja tähdet pysyvät pisteinä. Toinen rajoittava tekijä vaalentaa taustan, josta on vaikea sitten kuvan käsittelyssä kaivaa himmeitä kohteita esiin. CMOS-kameralla ei tarvitse välttämättä pitkiä osavalotuksia kun pinoamalla saadaan kokonaisvalotusaika riittäväksi. Kaikki selviää kokeilemalla.

PixInsightissa on paljon ominaisuuksia ja paljon opettelemista. Hyvä puoli on se, että vanhoja kuvia voi käsitellä uudelleen taitojen karttuessa.