Kirjoittaja Aihe: Komeettojen olemus  (Luettu 3833 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa atomiinus

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 1
Komeettojen olemus
« : 16-12-2007, 21:41:34 »
Heräsi saunassa kysymys komeettojen olemuksesta, sillä nythän puhutaan joidenkin metrien - tuhansien metrien kokoisista jääpalloista, niin kuinka ne säilyvät vuosikaudet tai vuosisadat ikäänkuin muuttumattomina seilatessaan aurinkokunnassa ja sen ulkopuolella? Eikös esim. jää ja pöly, josta komeetat enemmän tai vähemmän muodostuvat, haihdu pois eri säteilyjen vaikutuksesta vai onko haihtuminen näennäistä eli näkemämme komeettoja ympäröivä sumupilvi ja pyrstö ovat vain visuaalisia, eivät fyysisiä, ilmiöitä vai ovatko nuo ilmiöt kuitenkin fyysisiä mutta mittasuhteeltaan niin mitättömiä, etteivät ne vaikuta komeetan kokoon juurikaan pienentävästi pitkänkään ajan kuluessa?

Kaikkea se sauna ja saunaolut tekevät ihmisen pääkopassa...  ::)

Poissa -Jarz-

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
Vs: Komeettojen olemus
« Vastaus #1 : 17-12-2007, 03:20:11 »
Heräsi saunassa kysymys komeettojen olemuksesta, sillä nythän puhutaan joidenkin metrien - tuhansien metrien kokoisista jääpalloista, niin kuinka ne säilyvät vuosikaudet tai vuosisadat ikäänkuin muuttumattomina seilatessaan aurinkokunnassa ja sen ulkopuolella? Eikös esim. jää ja pöly, josta komeetat enemmän tai vähemmän muodostuvat, haihdu pois eri säteilyjen vaikutuksesta vai onko haihtuminen näennäistä eli näkemämme komeettoja ympäröivä sumupilvi ja pyrstö ovat vain visuaalisia, eivät fyysisiä, ilmiöitä vai ovatko nuo ilmiöt kuitenkin fyysisiä mutta mittasuhteeltaan niin mitättömiä, etteivät ne vaikuta komeetan kokoon juurikaan pienentävästi pitkänkään ajan kuluessa?

Kaikkea se sauna ja saunaolut tekevät ihmisen pääkopassa...  ::)

Kyllä ne purkaukset, joista aiheutuu komeetan ympärille koma, ovat aika massiivisia fyysisiä tapahtumia komeetalle.
Uusimmassa "Tähdet ja Avaruus" lehdessä sivulla 9 oli juurikin juttua loppuun kuluneesta komeetasta, joka havaittiin SOHO-luotaimen kuvissa jo kolmannen kerran. Kyseinen 200m kokoinen komeetta ei enää muodostanut ympärilleen komaa, mistä voidaan päätellä sen menettäneen kaiken haihtuvan materiaalin. Onko sen koko sitten pienentynyt ei käynyt jutusta ilmi, mutta voisi olettaa ainakin sen massan vähentyneen jonkin verran.

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+

Poissa VeikkoM

  • Moderaattori
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1335
    • kotisivu
Vs: Komeettojen olemus
« Vastaus #2 : 03-01-2008, 21:02:07 »
Heräsi saunassa kysymys komeettojen olemuksesta, sillä nythän puhutaan joidenkin metrien - tuhansien metrien kokoisista jääpalloista, niin kuinka ne säilyvät vuosikaudet tai vuosisadat ikäänkuin muuttumattomina seilatessaan aurinkokunnassa ja sen ulkopuolella? Eikös esim. jää ja pöly, josta komeetat enemmän tai vähemmän muodostuvat, haihdu pois eri säteilyjen vaikutuksesta vai onko haihtuminen näennäistä eli näkemämme komeettoja ympäröivä sumupilvi ja pyrstö ovat vain visuaalisia, eivät fyysisiä, ilmiöitä vai ovatko nuo ilmiöt kuitenkin fyysisiä mutta mittasuhteeltaan niin mitättömiä, etteivät ne vaikuta komeetan kokoon juurikaan pienentävästi pitkänkään ajan kuluessa?

Komeetan ytimen kohdalla puhutaan tyypillisesti muutamien kilometrien, ehkä suurimmillaan muutaman kymmenen kilometrin
kokoisista jää- ja hiekkapalloista. Muistelen, että joissakin viimeisissä tuloksissa olis päädytty ainakin joidenkin komeettojen
kohdalla melkoiseen suureen kiviainesten määrään suhteessä jääaineksiin.

Kyllähän koma, joka ytimen ympärille muodostuu ytimestä vapautuvista kaasuista, on kokonsa puolesta varsin merkittävä
osa komeettaa, samoin pyrstöt, joissa on sekä kaasu- että pölykomponentteja.  Massansa puolesta ei eivä ole niin
merkittäviä.

Itse asiassa komat ja pyrstöt ovat niitä, joita yleensä komeetoista ylipäätään näemme. Se koman keskellä oleva
kirkastumakaan ei ole pieni ydin, ytimen ympärillä oleva tihein kaasutiivistymä.  Voitte ihan huviksenne laskea, miten
pienessä kulmassa esim. 10 km kappale näkyisi esim. yhden AU:n (150 000 000 km) etäisyydeltä.

Kyllä komeettojen ytimet vähitellen kuluvat, mutta monissa jaksollisissa komeetoissa haihtuvan aineen määrä on
ytimen massaan nähden aika vähäistä. Kuitenkin tuo pienehkökin kaasumäärä saa aikaan melko näyttävän ilmiön
taivaalle. Tätä paradoksia ilmeteltiin pitkään. Avain piilee kuitenkin niissä prosesseissa, joka kaasun ja auringon
säteilyn välillä vallitsee.

Sitten on näitä tapahtumia, joissa ilmeisesti aika löyhärakenteinen komeetta hajoaa osiin. Usein sekään ei
vielä tuhoa koko komeettaa, vaan suurimmat papalset jatkavat kulkuaan. Pienemmät murut näkyvät
hetken, mutta hiipuvat hyvin nopeasti.  On havaittu toki ilmiöitä, joissa kokonainen komeetta hajoaa
kaasu- ja hiekkapilveksi ja katoaa pian.

Aurinkokunnassa saattaa myös risteillä aktiivisuutensa jo menettäneita komeetan ytimiä. Ne eivät näy
oikein mitenkään. Lisäksi tunnemme paljon komeetan jäännöksiä, jotka antavat meille merkkejä
olemassaolostaan joka vuosi, nimittäin meteoriparvet. Monista näistä tunnetaan vielä emokomeetta,
joka on olemassa.  Parven olemassaolon merkitys tai itse asiassa olla olemassaoleva komeetta.  Mutta
ilmeisesti suurin osa satunnaisista meteoreista on peräisin vanhoista komeetoista, joita ei enää ole.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät