Kirjoittaja Aihe: Visuaalihavainnot 2019-2020  (Luettu 778 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 189
Visuaalihavainnot 2019-2020
« : 02-01-2020, 22:53:57 »
Aloitanpa tämänkin ketjun, kun vielä on puolet havaintokaudesta jäljellä.

Vaihtelevasti olen käyttänyt C5:sta ja 150P newtonia, syksyllä havaintokerrat jäivät muutamaan.  C5:seen hankin täksi kaudeksi focal reducerin ja sen kanssa siitäkin putkesta saa jollain lailla laajempaa näkökenttää, 24mm okulaarilla field stoppi menee melkein mustaksi mutta mittasin todelliseksi kentäksi 1.6° 43x suurennuksella, mikä on aika hyvin.  Syksyn havaintokerroista en enää niin tarkkaan muista, mutta sen voin mainita että C5:lla reducerin kanssa ja UHC-filtterillä pystyin hahmottamaan Kalifornia-sumun (=NGC1499) ääriiivoja, mitä en lainkaan odottanut sillä putkella näkeväni.

Joulun välipäivinä olin mökillä Etelä-Pohjanmaalla ja siihen tuli kaksikin kirkasta iltaa, toinen niistä uudenvuoden vaihteeseen.  Mukana oli C5 ja kevyt alt-az jalusta, oikein hyvä matkasetti! Ensimmäisenä iltana päätin etsiä uusia kohteita Perseuksesta ja siitä kohti pohjoista.  Listalle päätyivät:
-NGC1545, avoin joukko vissiin mutta en hahmottanut tässä mitään taustasta erottuvaa, että oliko tässä joku joukko vai ei.
-viereinen NGC1528, tämä on hieno joukko pienelläkin putkella.  Tähtiketjuista voi hahmottaa "Running Man" -hahmon mikä jossain on tälle annettu nimeksi (toisaalla taas se on liitetty edelliseen NGC1545:een)
-Edellisten alla NGC1513, paljon pienempi ja himmeämpi mutta siitäkin muutama tähti erottui hohteen päältä.
Sitten siirryin pohjoiseen Kemblen kaskadin luokse jossa on avoin joukko NGC1502 (matkalla vilkaisin Stock 23:a joka on kiikarilla selkeä mutta kaukoputkella ei niinkään).  Tässä on pienellä alueella paljon kirkkaita tähtiä, oikein näyttävä.
Siitä vähän matkan päässä on planetaarinen sumu NGC1501, se on kohtuulisen kokoinenkin mutta himmeä enkä erottanut yksityiskohtia.
Vielä pohjoisempana Kirahvissa on läheinen galaksi IC342 (Caldwell 5).  Paikka löytyi helposti mutta itse galaksin hahmottaminen oli vähän vaikeaa matalan pintakirkkauden ja etualan tähtipaljouden vuoksi.  Edestakaisin pyyhkimällä saatoin erottaa kirkkaamman alueen taustataivaasta.  Tämä jos mikä näkyisi paremmin isolla kiikarilla; 16x70 kiikarini vain olivat kotona 300km päässä..

Samana iltana katselin muutakin, mutta käytin tuota edestakaisin pyyhkimis -tekniikaa myös Andromedaan.  Jos kirkkaan keskustan rajaa näkökentän ulkopuolelle ja kääntelee putkea galaksin tasoa vasten kohtisuorassa suunnassa, niin kiekkoa pystyy seuraamaan aika pitkälle, se erottuu hieman tummemmasta taivaasta.

Uudenvuoden yönä suuntasin putken mm. Eskimo-sumuun (NGC2392) Kaksosissa, josta näkyi kirkkaampi keskiosa ja himmeämpi kehä 169x suurennoksella.  Yksi uusi kohde oli toinen Kaksosten planetaarinen sumu NGC2371/2, tämä oli hyvin himmeä enkä ihan hahmottanut 2-osaista muotoa, enemmänkin vain pitkulainen tuhnu.

Mitäpä muuta, no M42/43 tietenkin; seeing levittää Trapetsin tähdet aina kiekoiksi enkä edelleenkään näe kuin 4 komponenttia.  Lieneekö Suomesta kovin helppoa E- ja F-tähtiä nähdäkään, ei ainakaan näillä pikku putkilla?

M78, M50, NGC2169 ("37-joukko"), NGC2194 (löytyi vahingossa taivasta pyyhkiessä, olen nähnyt ennenkin), M35 ja NGC2129, Hubblen muuttuva sumu NGC2261, "Joulukuusi" NGC2264, NGC2244 Rosette-sumun keskeltä (sumukin näkyisi UHC-filtterillä mutta nyt en jaksanut ruuvailla sitä edestakaisin).  Orionissa planetaarinen NGC2022, himmeä mutta selkeä, tätä etsin aiemminkin syksyllä mutta en nähnyt; tällä kertaa oli varmasti parempi keli.  Suurennuksen lisääminen auttaa vaikka pintakirkkaus onkin matala!

Härässä M1, ja avoin joukko NGC1746 joka ei Wikipedian mukaan ole joukko ollenkaan, vaan kaksi muuta päällekkäin näkyvää tähtijoukkoa, ja NGC1647.  Seulaset ja M34 ja muuta vakiokamaa.  Välillä horisontissa välähteli ilotulitusraketteja, talvinen linnunrata näkyi selkeänä Perseuksesta Ajomiehen kautta Kaksosiin kunnes hiipui pois Yksisarvisessa; ei ole maallakaan valosaasteetonta.

-Mikko
C5/Evostar 80ED/Lunt LS50THa
Lunt 16x70/Omegon 2.1x42

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 189
Vs: Visuaalihavainnot 2019-2020
« Vastaus #1 : 25-02-2020, 21:39:09 »
Eilen illalla kävin katsomassa matalan etelätaivaan kohteita Siriuksesta itään.  Mukana C5 manuaalijalustalla, ilman lyhentäjää.  Käytin ES 24mm ja 14mm okulaareja.

Ihan alkuun kelin tarkistus katselemalla M41:stä, se näkyi jo 6x30 etsimessä joten melko kirkas ilma oli.  Okulaarissa kaunis kirkkaiden tähtien joukko.  Sitten hyppelin M47:aan ja viereiseen M46:een, jotka ovat aina kaunis pari.  M47 kirkkaine tähtineen ja vieressä M46 joka on paljon runsaampi mutta samalla kaukaisempi ja himmeämpi.

M46:sta suoraan alas löytyi M93, joka sekin näkyi aika hyvin vaikka oli vain 6° korkeudessa.  Pitkulainen hieman kaksiosainen muoto, josta erottui kirkkaampia tähtiä himmeää taustaa vasten.  Tämä oli toiseksi viimeinen Messierini, enää on jäljellä M83 jota ei Suomesta voi edes teoriassa nähdä (Jousimiehen ja Skorpionin eteläiset Messierit tuli nähtyä Espanjasta viime kesänä).

Sitten paluu M47:aan ja siitä sumuun NGC2359 eli Thorin kypärä.  Tämä näkyi himmeästi ilman suodatinta ja paremmin UHC-suodattimen kanssa.  Epäsäännöllinen muoto erottui mutta eipä paljon.  Sitten taas M46:n kautta ja toisella suunnalla 19 Puppis -tähden viereen levittäytyvä avoin joukko NGC2539.  Ei ollut kummoinen minusta, ainakaan edellisiin Messiereihin verrattuna.  Sen läheltä poimin toisen, NGC2506 joka on myös Caldwell-kohde C54.  Tämä oli pieni ja himmeä, pitkulainen itä-länsi-suunnassa.

Sitten säädin jalustaa korkeampia kohteita varten ja hain Castorin pohjoispuolelta Ilveksestä pallomaisen tähtijoukon NGC2419/C25.  Tässä siis pallomainen joka sijaitsee jotakuinkin päinvastaisella puolella taivasta kuin kaikki muut, ja näköjään kiertää Linnunrataa kaukana tähtienvälisessä avaruudessa.  Näkyi kuitenkin ihan hyvin vaikkei yksittäisiä tähtiä erottunutkaan.

Vielä muutamia vanhoja tuttuja, M48, M67, M44, ja ihailin hetken Castoria ja Iota Cancri -kaksoistähteä jota myös talven Albireoksi kutsutaan.  Ei ihan pärjää alkuperäiselle, vaikka väriero onkin näyttävä.

-Mikko
C5/Evostar 80ED/Lunt LS50THa
Lunt 16x70/Omegon 2.1x42

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2237
Vs: Visuaalihavainnot 2019-2020
« Vastaus #2 : 25-02-2020, 23:07:46 »
Hyvä suuntavaisto sinulla on kun kohteet löytyy ilman gotoa, muistan kun vuosia sitten etsin Neptunusta kenttään 250 newtonissa, niin varmaan tunti siinä meni.

Poissa Pekka Lehtelä

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 584
Vs: Visuaalihavainnot 2019-2020
« Vastaus #3 : 27-02-2020, 02:50:32 »
Mikko L on tehnyt hienoja visuaalihavaintoja ja mukava lueskella niihin liittyviä juttuja.

Poissa Pekka Lehtelä

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 584
Vs: Visuaalihavainnot 2019-2020
« Vastaus #4 : 27-02-2020, 02:55:35 »
Hyvä suuntavaisto sinulla on kun kohteet löytyy ilman gotoa, muistan kun vuosia sitten etsin Neptunusta kenttään 250 newtonissa, niin varmaan tunti siinä meni.
Pelkän kartan ja kaukoputken kanssa minäkin katselen ilman mitään gotoa, joskus vaikeaa kohdetta pitkään etsiessä tulee mieleen, että voisihan putkissani se gotokin olla...

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 189
Vs: Visuaalihavainnot 2019-2020
« Vastaus #5 : 27-02-2020, 09:59:25 »
Ihan hyvin kohteet löytyy Pocket Sky Atlaksen kanssa, töissä saan päivästä toiseen näprätä elektroniikan parissa niin vapaa-ajalla koitan pitää sen minimissä :)  Minulla on suora 6x30 etsin jossa on kuva oikeinpäin, myös putken kulmaprisma näyttää kuvan oikeinpäin.  Newtonissa taas käytän punapistetähtäintä ja 9x50 kulmaetsintä.

Viime aikoina olen pitänyt mukana tablettia ja Sky Safaria, mikä varsinkin alt-az-moodissa helpottaa hyppelyä.  Lisäksi siinä tietysti näkee paljon himmeämmät tähdet kuin paperikartassa joka helpottaa harvatähtisillä alueilla myös.  Samsungin tabletissa on OLED-näyttö jonka saa todella himmeälle, ei häikäise yhtään (vähemmän kuin kartan lukeminen punaisella LEDillä).

Vaikeaksi menee oikeastaan vain zeniitin lähellä jossa etsimen läpi on vaikeaa katsoa, mieluummin odotan että kohteet laskevat vähän alemmas.  Eq-jalustalla taas menee hankalaksi taivaannavan ympärillä, tosin ei siellä paljon DS-kohteita pienelle putkelle olekaan.

-Mikko
C5/Evostar 80ED/Lunt LS50THa
Lunt 16x70/Omegon 2.1x42

Poissa Pekka Lehtelä

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 584
Vs: Visuaalihavainnot 2019-2020
« Vastaus #6 : 27-02-2020, 12:28:50 »
Minä aloitan punapiste-etsimällä ja sen jälkeen 10x60 kulmaetsimellä jossa kuva on oikein päin ja johon voi vaihtaa okulaarin.Tuon kokoisella kulmaetsimellä pystyy tekemään osan tähtihyppelystä ja vasta aivan lopussa teen tähtihyppelyn okulaariin katsoen. Karttoina käytän kohteen mukaan montaa erilaista ja minun juttu ei ole viedä tablettia/läppäriä ulos vaan tykkään etsiä kohteet paperikarttojen avulla.