Visuaalihavainnot 2019-2020

[Mikko_L]

Aloitanpa tämänkin ketjun, kun vielä on puolet havaintokaudesta jäljellä.

Vaihtelevasti olen käyttänyt C5:sta ja 150P newtonia, syksyllä havaintokerrat jäivät muutamaan.  C5:seen hankin täksi kaudeksi focal reducerin ja sen kanssa siitäkin putkesta saa jollain lailla laajempaa näkökenttää, 24mm okulaarilla field stoppi menee melkein mustaksi mutta mittasin todelliseksi kentäksi 1.6° 43x suurennuksella, mikä on aika hyvin.  Syksyn havaintokerroista en enää niin tarkkaan muista, mutta sen voin mainita että C5:lla reducerin kanssa ja UHC-filtterillä pystyin hahmottamaan Kalifornia-sumun (=NGC1499) ääriiivoja, mitä en lainkaan odottanut sillä putkella näkeväni.

Joulun välipäivinä olin mökillä Etelä-Pohjanmaalla ja siihen tuli kaksikin kirkasta iltaa, toinen niistä uudenvuoden vaihteeseen.  Mukana oli C5 ja kevyt alt-az jalusta, oikein hyvä matkasetti! Ensimmäisenä iltana päätin etsiä uusia kohteita Perseuksesta ja siitä kohti pohjoista.  Listalle päätyivät:
-NGC1545, avoin joukko vissiin mutta en hahmottanut tässä mitään taustasta erottuvaa, että oliko tässä joku joukko vai ei.
-viereinen NGC1528, tämä on hieno joukko pienelläkin putkella.  Tähtiketjuista voi hahmottaa "Running Man" -hahmon mikä jossain on tälle annettu nimeksi (toisaalla taas se on liitetty edelliseen NGC1545:een)
-Edellisten alla NGC1513, paljon pienempi ja himmeämpi mutta siitäkin muutama tähti erottui hohteen päältä.
Sitten siirryin pohjoiseen Kemblen kaskadin luokse jossa on avoin joukko NGC1502 (matkalla vilkaisin Stock 23:a joka on kiikarilla selkeä mutta kaukoputkella ei niinkään).  Tässä on pienellä alueella paljon kirkkaita tähtiä, oikein näyttävä.
Siitä vähän matkan päässä on planetaarinen sumu NGC1501, se on kohtuulisen kokoinenkin mutta himmeä enkä erottanut yksityiskohtia.
Vielä pohjoisempana Kirahvissa on läheinen galaksi IC342 (Caldwell 5).  Paikka löytyi helposti mutta itse galaksin hahmottaminen oli vähän vaikeaa matalan pintakirkkauden ja etualan tähtipaljouden vuoksi.  Edestakaisin pyyhkimällä saatoin erottaa kirkkaamman alueen taustataivaasta.  Tämä jos mikä näkyisi paremmin isolla kiikarilla; 16x70 kiikarini vain olivat kotona 300km päässä..

Samana iltana katselin muutakin, mutta käytin tuota edestakaisin pyyhkimis -tekniikaa myös Andromedaan.  Jos kirkkaan keskustan rajaa näkökentän ulkopuolelle ja kääntelee putkea galaksin tasoa vasten kohtisuorassa suunnassa, niin kiekkoa pystyy seuraamaan aika pitkälle, se erottuu hieman tummemmasta taivaasta.

Uudenvuoden yönä suuntasin putken mm. Eskimo-sumuun (NGC2392) Kaksosissa, josta näkyi kirkkaampi keskiosa ja himmeämpi kehä 169x suurennoksella.  Yksi uusi kohde oli toinen Kaksosten planetaarinen sumu NGC2371/2, tämä oli hyvin himmeä enkä ihan hahmottanut 2-osaista muotoa, enemmänkin vain pitkulainen tuhnu.

Mitäpä muuta, no M42/43 tietenkin; seeing levittää Trapetsin tähdet aina kiekoiksi enkä edelleenkään näe kuin 4 komponenttia.  Lieneekö Suomesta kovin helppoa E- ja F-tähtiä nähdäkään, ei ainakaan näillä pikku putkilla?

M78, M50, NGC2169 ("37-joukko"), NGC2194 (löytyi vahingossa taivasta pyyhkiessä, olen nähnyt ennenkin), M35 ja NGC2129, Hubblen muuttuva sumu NGC2261, "Joulukuusi" NGC2264, NGC2244 Rosette-sumun keskeltä (sumukin näkyisi UHC-filtterillä mutta nyt en jaksanut ruuvailla sitä edestakaisin).  Orionissa planetaarinen NGC2022, himmeä mutta selkeä, tätä etsin aiemminkin syksyllä mutta en nähnyt; tällä kertaa oli varmasti parempi keli.  Suurennuksen lisääminen auttaa vaikka pintakirkkaus onkin matala!

Härässä M1, ja avoin joukko NGC1746 joka ei Wikipedian mukaan ole joukko ollenkaan, vaan kaksi muuta päällekkäin näkyvää tähtijoukkoa, ja NGC1647.  Seulaset ja M34 ja muuta vakiokamaa.  Välillä horisontissa välähteli ilotulitusraketteja, talvinen linnunrata näkyi selkeänä Perseuksesta Ajomiehen kautta Kaksosiin kunnes hiipui pois Yksisarvisessa; ei ole maallakaan valosaasteetonta.

-Mikko

[Mikko_L]

Eilen illalla kävin katsomassa matalan etelätaivaan kohteita Siriuksesta itään.  Mukana C5 manuaalijalustalla, ilman lyhentäjää.  Käytin ES 24mm ja 14mm okulaareja.

Ihan alkuun kelin tarkistus katselemalla M41:stä, se näkyi jo 6x30 etsimessä joten melko kirkas ilma oli.  Okulaarissa kaunis kirkkaiden tähtien joukko.  Sitten hyppelin M47:aan ja viereiseen M46:een, jotka ovat aina kaunis pari.  M47 kirkkaine tähtineen ja vieressä M46 joka on paljon runsaampi mutta samalla kaukaisempi ja himmeämpi.

M46:sta suoraan alas löytyi M93, joka sekin näkyi aika hyvin vaikka oli vain 6° korkeudessa.  Pitkulainen hieman kaksiosainen muoto, josta erottui kirkkaampia tähtiä himmeää taustaa vasten.  Tämä oli toiseksi viimeinen Messierini, enää on jäljellä M83 jota ei Suomesta voi edes teoriassa nähdä (Jousimiehen ja Skorpionin eteläiset Messierit tuli nähtyä Espanjasta viime kesänä).

Sitten paluu M47:aan ja siitä sumuun NGC2359 eli Thorin kypärä.  Tämä näkyi himmeästi ilman suodatinta ja paremmin UHC-suodattimen kanssa.  Epäsäännöllinen muoto erottui mutta eipä paljon.  Sitten taas M46:n kautta ja toisella suunnalla 19 Puppis -tähden viereen levittäytyvä avoin joukko NGC2539.  Ei ollut kummoinen minusta, ainakaan edellisiin Messiereihin verrattuna.  Sen läheltä poimin toisen, NGC2506 joka on myös Caldwell-kohde C54.  Tämä oli pieni ja himmeä, pitkulainen itä-länsi-suunnassa.

Sitten säädin jalustaa korkeampia kohteita varten ja hain Castorin pohjoispuolelta Ilveksestä pallomaisen tähtijoukon NGC2419/C25.  Tässä siis pallomainen joka sijaitsee jotakuinkin päinvastaisella puolella taivasta kuin kaikki muut, ja näköjään kiertää Linnunrataa kaukana tähtienvälisessä avaruudessa.  Näkyi kuitenkin ihan hyvin vaikkei yksittäisiä tähtiä erottunutkaan.

Vielä muutamia vanhoja tuttuja, M48, M67, M44, ja ihailin hetken Castoria ja Iota Cancri -kaksoistähteä jota myös talven Albireoksi kutsutaan.  Ei ihan pärjää alkuperäiselle, vaikka väriero onkin näyttävä.

-Mikko

[mistral]

Hyvä suuntavaisto sinulla on kun kohteet löytyy ilman gotoa, muistan kun vuosia sitten etsin Neptunusta kenttään 250 newtonissa, niin varmaan tunti siinä meni.

[Pekka Lehtelä]

Mikko L on tehnyt hienoja visuaalihavaintoja ja mukava lueskella niihin liittyviä juttuja.

[Pekka Lehtelä]

Hyvä suuntavaisto sinulla on kun kohteet löytyy ilman gotoa, muistan kun vuosia sitten etsin Neptunusta kenttään 250 newtonissa, niin varmaan tunti siinä meni.

Pelkän kartan ja kaukoputken kanssa minäkin katselen ilman mitään gotoa, joskus vaikeaa kohdetta pitkään etsiessä tulee mieleen, että voisihan putkissani se gotokin olla...

[Mikko_L]

Ihan hyvin kohteet löytyy Pocket Sky Atlaksen kanssa, töissä saan päivästä toiseen näprätä elektroniikan parissa niin vapaa-ajalla koitan pitää sen minimissä :)  Minulla on suora 6x30 etsin jossa on kuva oikeinpäin, myös putken kulmaprisma näyttää kuvan oikeinpäin.  Newtonissa taas käytän punapistetähtäintä ja 9x50 kulmaetsintä.

Viime aikoina olen pitänyt mukana tablettia ja Sky Safaria, mikä varsinkin alt-az-moodissa helpottaa hyppelyä.  Lisäksi siinä tietysti näkee paljon himmeämmät tähdet kuin paperikartassa joka helpottaa harvatähtisillä alueilla myös.  Samsungin tabletissa on OLED-näyttö jonka saa todella himmeälle, ei häikäise yhtään (vähemmän kuin kartan lukeminen punaisella LEDillä).

Vaikeaksi menee oikeastaan vain zeniitin lähellä jossa etsimen läpi on vaikeaa katsoa, mieluummin odotan että kohteet laskevat vähän alemmas.  Eq-jalustalla taas menee hankalaksi taivaannavan ympärillä, tosin ei siellä paljon DS-kohteita pienelle putkelle olekaan.

-Mikko

[Pekka Lehtelä]

Minä aloitan punapiste-etsimällä ja sen jälkeen 10x60 kulmaetsimellä jossa kuva on oikein päin ja johon voi vaihtaa okulaarin.Tuon kokoisella kulmaetsimellä pystyy tekemään osan tähtihyppelystä ja vasta aivan lopussa teen tähtihyppelyn okulaariin katsoen. Karttoina käytän kohteen mukaan montaa erilaista ja minun juttu ei ole viedä tablettia/läppäriä ulos vaan tykkään etsiä kohteet paperikarttojen avulla.

[Mikko_L]

No niin, yli kuukausi edellisestä DS-havaintokerrasta.  Välillä on ihmetelty kuuta ja Venusta, varsinkin Venus Seulasissa 3.4. oli hieno näky 16x70 kiikareilla vaikka oltiinkin keskeltä kaupunkia ja pilviä.  Valokuvat eivät tee sille oikeutta, silmän dynamiikka on paljon parempi ja 16x suurennuksella Venuksen vaihekin näkyi.

Mutta siis nyt oli pakko lähteä kokeilemaan maanantaina saapunutta Sumerian Opticsin 25-senttistä dobsonia vaikka pimeän tulon ja kuun nousun väliin jäikin vain tunti havaintoaikaa.  Enemmän meni kyllä putken kasaamisen ja käytön opettelussa kuin kohteiden katselussa, ja siinä vielä se pikku vaikeus että tällä hetkellä käytössä on pelkkä punapiste-etsin, jonka läpi ei näe mitään noin 3.5 magnitudia himmeämpää tähteä.  Onneksi on Sky Safari ja sen "scope display" joka piirtää okulaarin näkökentän kokoisen ympyrän ja alt-az-moodissa pystyy sitten hyppelemään tähdestä toiseen pitkiäkin matkoja.  Polttoväliä tässä f/5 putkessa on saman verran kuin f/10 C5:ssa joten suurennukset ovat samat, valoa vain on 4-kertainen määrä.

M44: täyttää näkökentän kirkkailla tähdillä ja tähtien värit erottuvat hienosti.
M67: vaikuttaisi että kaikki tähdet erottuvat, tai ainakaan taustalle ei jää mitään himmeää hohdetta niinkuin pienemmällä putkella.
NGC2392: Eskimo on kirkkaampi kuin ennen ja sisä- ja ulkokehä erottuvat hyvin, keskustähti suoraan katsomalla.
M65, M66 ja NGC3628: nyt näkyy galakseissa muotoja ja rakennetta, kolmikon himmeinkin galaksi tulee hyvin esiin.
M53: näyttää samalta kuin M3 pienemmällä putkella...
M3: näyttää samalta kuin M13 pienemmällä putkella...
Hmm.  Olin odottanut että erityisesti pallomaiset joukot hyötyisivät apertuurista.  Hienojahan ne ovat mutta silti...
M64: nyt löytyi musta silmä!  Se ei tosiaan ole mikään 'silmään pistävä' rakenne visuaalisesti varsikin kun taivas ei ole niin pimeä.
Izar: kaksoistähti ei nyt erotu vaikka toissa viikolla onnistuin sen näkemään ED80 putkella.  Seeing kiehuu, vai onko se vain pääpeili joka ei ole kunnolla jäähtynyt edes puolentoista tunnin jälkeen..?  Isolla suurennuksella (8.8mm okulaari) kaikki kirkkaat tähdet ovat kihiseviä karvapalloja.  Kollimointi on kyllä kohdillaan.  Harmi kun ei voi tehdä suoraa vertailua putkien välillä.

Lyhyt sessio ja uusi putki, kyllä sitä pikkuhiljaa varmasti alkaa tottumaan ja voi taas keskittyä kohteisiin eikä putkeen.  Dobsonissa on aika iso kääntösäde, kaikki tarvikkeet (okut)  täytyy pitää vähintään puolentoista metrin päässä.  Pitäsikö olla joku panosvyötyyppinen ratkaisu niin ei tule hakumatkaa joka kerta?  Optisen etsimen kiinnityskenkä on tilattu niin alkaa kohteetkin taas löytymään helpommin.  Eikä näkymisen pitäisi olla apertuurista kiinni Täytyy alkaa katsella Herschel 400-listaa, ja tietysti käydä läpi kaikki Messierit ja Caldwellit ja RASC NGC-lista uudestaan.

Ja vielä: kylläpä tuo taivas on täällä etelärannikolla valoisa.  Kun vuoden verran käytti lähes pelkästään f/10 putkea niin vaikutti paremmalta kuin onkaan, mutta f/5 tuo kyllä valosaasteen esiin.

-Mikko

[Mikko_L]

Viime yönä Emäsalossa, länsitaivaalta ja -tuulelta suojassa eli varsin hyvät havainto-olosuhteet.

Sumerianin kokeilu jatkuu, optista etsintä ei vielä ole mutta vaihdoin punapiste-etsimeksi Baader Sky Surfer III:n joka on kyllä parempi tapaus kuin putken mukana tullut.  Mitään uusia kohteita en koittanut etsiä, lähinnä semmoisia jotka on helppo löytää ja joiden kanssa vertailla näkymiä entiseen 15-senttiseen newtonilaiseen.

-Näkyisikö M104:n pölyjuova? Kyllä näkyy.
-11 Com tähti on riittävän kirkas näkyäkseen etsimessä, ja siitä sitten alas galaksijoukkoon.  En pitänyt kirjaa mitä kaikkia siinä vilahteli ohi, mutta tässä voi harrastaa tähtihyppelyn sijasta galaksihyppelyä Hyperion 31mm okulaarilla.  Markarianin ketju, joitakin galakseja tarkastelin isommallakin suurennuksella.  Paljon niitä on.
-NGC4565 Neulagalaksi, komea on ja pölyjuova halkaisee ytimen.
-NGC4631 Valasgalaksi oli juuri sen muotoinen ja "poikanen" NGC4627 siinä vieressä. Samaan näkökenttään mahtui toinen pitkula NGC4656 vaikkakin paljon himmeämpi, mutta "koukku" erottui
-Entä M51:n kierteishaarat?  Erottuivat hienosti.  Tätä voisi katsella vaikka kuinka pitkään.
-M108 ja siinä vieressä M97: voisiko pöllön "silmät" nähdä?  Tämä vaati jo pidempää tarkastelua ja UHC- ja OIII-suodattimia, mutta sain pääteltyä missä asennossa ne mielestäni ovat.  Tarkistus Sky Safarin kuvasta, ja kyllä ne näkyvät (sumun vieressä oleva 12mag tähti kiinnittää asennon okulaari- ja karttanäkymää verratessa)
-M5, tässä on nyt hieno tähtijoukko!  Tykkään tästä enemmän kuin M13:sta.
-M13, näkyykö propelli eli "mersun merkki"?  Kyllä, ja aivan helposti ES 14mm okulaarissa.
Tässä vaiheessa jo Lyyra ja Joutsen olivat nousussa joten M57 rengassumu - onpa kirkas!  Epsilon Lyrae erottui (ja myöhemmin myös Izar, kun peili oli ehtinyt jo 2,5 tuntia jäähtyä).  Vielä koitin Sirppisumua NGC6888 koska se jäi mieleeni himmeimpänä kohteena jonka 15-senttisellä näin; nyt se oli UHC-suodattimella edelleen himmeä mutta selvästi erottuva ja näkyi kokonaan €:n muodossa eikä vain kirkkain kaari.

25cm vastaan 15cm: enemmän ja kirkkaammin, mutta erityisesti galaksit muuttuvat kiinnostavammiksi kun niissä alkaa näkyä rakennetta eikä vain erikokoisia ja -muotoisia tuhnuja.  Enkä vielä etsinyt yhtään pientä planetaarista sumua joihin voisi koittaa kunnolla isoa suurennusta.  Saa nähdä jääkö se sitten syksyn hommiksi kun pimeät yöt ovat jo loppumaisillaan ja sääennuste taas vaihteleva.  Joka tapauksessa havaintojen luonne selvästi muuttuu: ei tarvitse jännittää näkyykö kohteen paikalla mitään - kyllä näkyy - ja samalla löytämisen ilo vähän vähenee.  Toisaalta saman kohteen kanssa voi viettää pitkänkin ajan yksityiskohtia tarkastellen.  Ja onhan niitä himmeitä tuhnujakin monin verroin enemmän jahdattavaksi.

-Mikko

[Timpe]

Viime yönä Emäsalossa, länsitaivaalta ja -tuulelta suojassa eli varsin hyvät havainto-olosuhteet.

Hieno kertomus ja bonuksena upea tunnelmakuva havaintopaikasta, kiitos. Kuva tukee havaintotarinaasi hienosti! 

[mistral]

Hyvä uutinen että Izar halkesi, uskomattoman kauan kestää peilin jäähtyminen. Miten sait okulaarien linssin pysymään huurteettomana?

[Mikko_L]

Miten sait okulaarien linssin pysymään huurteettomana?

En aina saakaan, nyt ei kuitenkaan ollut kova ilmankosteus vaikka päivällä satoikin räntää.  Yleensä pidän okulaareja maassa jonkun alustan päällä (tulpat tietysti kiinni) tai sitten pehmeässä kotelossa, ja jos joku huurtuu niin onhan minulla muita :)

Eilen Meteoblue ja Ilmatieteen laitos ennustivat puolipilvistä, Ilmateenistus selkeää.  Virolaiset olivat oikeassa, taas oli hyvä havaintokeli koko yön.  Jatkoin galaksien tutkimista..

-Leijonan "toinen" kolmikko M95, M96 ja M105.  Ja tässä on kolmikko kolmikossa, sillä M105:n vieressä tiivissä ryhmässä näkyi NGC 3384 ja NGC 3389
-Leijonan kolmikko M65, M66 ja NGC 3628
-NGC 2403.  Tämä jäi vähän pettymykseksi kun olin odottanut kierteishaaroja, mutta yksityiskohtia ei oikein näkynyt.
-M81/M82. M81:ssa ei näkynyt rakennetta mutta jälkimmäinen on hyvin kirkas ja siinä näkyy pölyjuovia
-M108 ja M97 uudestaan mutta vain pikku vilkaisu,
-M109
-Cor Carolista hyppien M94 ja M63
-Sitten huomasin että M104 oli menossa puiden taakse ja halusin vielä ihailla sitä.  Näkyi vielä paremmin kuin viime viikolla, näin matalalla Sumerianin kanssa joutuu olemaan maassa polvillaan.
-Neulagalaksi NGC 4565 uudestaan ja matkalla sinne Coman tähtijoukosta NGC 4494.
-Siitä eteenpäin NGC 4727 "TIE fighter", kyllä erikoinen muoto näkyi ja vieressä himmeä NGC4712 (tämä on merkattu Interstellarumiin "300mm putket" -symbolilla mutta näkyipä silti 250mm:lla)
Okulaaria vaihtaessa tönäisin putkea vahingossa ja eksyin pyyhkimään edestakaisin, taisipa siinä vilahtaa M64:kin näkökentässä.  Pikkuhiljaa varmaan kirkkaammat galaksit oppii ulkonäöltä.
-M101 lähes zeniitissä.  Mikä "Dobsonin aukko", kyllä tätä pystyi ohjaamaan zeniittiinkin ihan hyvin..?  Selkeästi kierteinen muoto, mutta mistään yksittäisestä haarasta ei saanut otetta...
-M13 ja M5 uudelleen.  M5 on kyllä hieno kun tähtiä levittäytyy ytimen ympärillä laajalle alueelle.
-Illan viimeinen, Kilpikonnasumu NGC 6210.  Tähänpä en ollut ollenkaan varautunut, nimittäin väri!  Sopivasti katsoessa se on sellainen syvän sähkönsininen, jotain aivan muuta kuin mitä tähän asti olen nähnyt.  Ei mitään sinisen tai vihreän "sävyä" vaan puhdasta väriä.  Liika suurennus vei värin pois, mutta 83x toimi.  Tässä toimi myös jonkinlainen syrjäsilmällä katsominen mutta eri tavalla kuin himmeiden kohteiden kanssa.  Tuntui että yksi tietty kohta verkkokalvostani on väriherkempi kuin muut.  Tämmöisestä en ole missään palstoilla lukenut kenenkään kommentoivan.  Syksyllä täytyy palata tähän ja muihin pikku planetaarisiin, nytkin olisi ollut lähettyviltä NGC 6572 tarjolla mutta aamu jo alkoi sarastaa.

Peilin tuuletin oli nyt käytössä ja se jäähtyi "Izar-kuntoon" noin tunnissa (ulkolämpötila noin +5°C).  Katsoin myös Rasalgethia joka oli helpompi, ja Cor Carolia joka erottuu pienelläkin suurennuksella.

-Mikko

[Mikko_L]

Viime yönä muutama uusi kohde.  Pari pallomaista:
-NGC 5466 aika lähellä M3:sta, kohde oli himmeä mutta kuitenkin pinnalla kimalsi tähtiä.
-NGC 4147 Comassa, pienempi ja kirkkaampi kuin edellinen
Muita pallomaisia tuli katsottua M3 ja M5 (taas), M12, M10, M56.

Kirkkaita pieniä planetaarisia Herkuleksessa ja Käärmeenkantajassa:
-IC 4593, pieni mutta sininen väri näkyi jo laajakulmaokulaarissa.  Ei ihan yhtä syvän värinen kuin NGC 6210
-NGC 6572, kirkkaan sinivihreä mutta ei sekään yhtä värikäs, johtuu varmaan siitä että kohde oli matalammalla.
Mistään noista kolmesta ei erottunut yksityskohtia muuta kuin pienet epäsäännölliset kiekot (käytin max. 156x näihin).

Koitin etsiä Comasta Longmore-Tritton 5 planetaarista sumua kun joku väitti sen erottuvan OIII-suotimella, mutta vaikka paikka eli IN Com -tähti löytyikin helposti (lähellä NGC 4725 -galaksia) niin en kyllä mitään nähnyt.  Pitäisi olla hyvin pimeä taivas varmaankin.

Vielä kun Sky Safari antoi paikan niin hain näkyviin komeetta Atlas/2019Y4:n.  Kylläpä oli hyvin himmeä, tuskin taustasta erottuva läntti isollakin putkella, eipä ihme ettei kiikarilla pyyhkiminen tuottanut tulosta. 

Iltaruskon ja aamun sarastuksen väliin jäi enää parin tunnin havaintoikkuna joka sekin lähipäivinä katoaa, joten tämä kausi oli syvän taivaan osalta taas tässä.  Sen verran täällä pk-seudun lähettyvillä on valosaastetta, että eroa astronomisen hämärän ja pimeän välillä ei huomaa - vähän kelistä riippuen taivas alkaa vaaleta kun aurinko on noin 16°-15° horisontin alapuolella.

Antares kiilui matalalla horisontissa kun pakkailin kamoja.

-Mikko

[Mikko_L]

Vaikka sesonki on jo ohi, niin tässä linkki noihin kevään isoihin planetaarisiin sumuihin: https://skyandtelescope.org/observing/hunting-giant-planetary-nebulae/

-Mikko

[Mikko_L]

Sattumankauppaa tuli nähtyä tähdenpeitto äsken, katselin Kuuta ED80:lla niin huomasin ihan vieressä tähden joka peittyisi kohta: 95 Virginis (mag 5.5), ehdin tarkistaa Stellariumista.  Meni noin 3 minuuttia ja tähti katosi Kuun reunan taakse.  Ihan hyvin näkyi vaikka taivas on valoisa.

-Mikko