Kirjoittaja Aihe: Mahdollisia meteoriittikraattereita  (Luettu 2159 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3372
Vs: Mahdollisia meteoriittikraattereita
« Vastaus #15 : 12-09-2019, 11:06:15 »
Mutta olen kyllä edelleen samaa mieltä, tuossa on kiinnostavia seikkoja, kun olen näkevinäni konvergoivia piirteitä sekä kiven ylä- että alalaidassa, ja ne antavat fiiliksen siitä, että ne mahdollisesti ovat myös kaarevia pintoja. Eli jos tuollainen metsässä tulisi vastaan, kyllä minä tarkemmin katsoisin.
Samoin. Kyllä minäkin tuon tarkemmin katsoisin paikan päällä. Siinä on toki noita mahdollisesti konvergoivia piirteitä ja jonkin asteista viirutusta varsinkin reunalla. Konvergoinnista on vaikea sanoa mitään noiden kuvien persuteella. Koko pinnan suurempimittainen tasainen aaltomaisuus ei minusta sovi juuri mitenkään pirstekartiopintaan. Noin voimakkaassa pintamuodossa pitäisi jo hahmottua toisiaan leikkaavia kartiorakenteita.
Jarmo

Poissa marduiz

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 31
Vs: Mahdollisia meteoriittikraattereita
« Vastaus #16 : 12-09-2019, 13:51:11 »
Kiitos taas kommenteista. Saattaa olla että noita kiviä on räjäytetty irti isommista lohkareista, varmaksi en osaa sanoa. Niiden lähellä olevista lohkareista on kuitenkin jonkun verran räjäytetty pienempiä kiviä irti, mutta muissakin kuin räjäytetyissä lohkareissa on paljon vastaavanlaisia pintoja. Tuo graniitti on vaan hankala kun hienopiirteisiä kuvioita siihen ei synny. Pirste 2.1 pinnassa on hieman kaarevuutta ja toinen reuna kaartuu jyrkemminkin, yritän saada parempia kuvia kun keli paranee ja jos sade puhdistaisi pintaa.

Maastossa kulkiessa löytyi taas paljon mielenkiintoista, mutta laitan vain muutaman mielenkiintoisimman. Outo-nimellä oleva kivi on nimensä mukainen, leveyttä kuva-alalla ehkä 80 cm. Sekin on graniittia, mutta kiderakenne on muuttunut ja siinä on monia eri suuntiin meneviä pitkänomaisia kiderakenteita. Itse en muista tuollaista graniittilohkaretta aiemmin nähneeni. Mikä moisen voi aiheuttaa?

Sula1 ja Sula2 kuvat ovat samoista kiven kappaleista eri puolilta. Se oli maassa ruosteisen näköinen kivi, mutta irtoruosteen ja -hiekan hammasharjalla rapsuteltuani paljastui alta sulaneen oloinen kiiltävä pinta, muistutti paikoitellen hitsauskuonaa. Pinta oli melko ohut, paksuimmillaan reilu millin luokkaa. Paksuimmasta kohdasta lohkesi pieni pala, lohkeaman kohta oli kuin mustaa lasia. Tuli sitä kiveä lohkottua hieman enemmänkin ennen kuvien ottamista  :oops:

Sula 3 on tasarakenteista hienojakoista punaista kiveä, mahdollisesti Satakunnan hiekkakiveä, vaikka muistuttaa kyllä myös poltettua savea. Siinä on osassa pintaa kuin sulanut kerros graniittia tai muuta karkearakenteista kiveä, rakeet eivät tosiaan ole erillisiä vaan aivan kuin yhteen sulaneita. Tuota punaista kiveä löytyi pienempinä kantikkaina paloina enemmänkin läheltä, mutta tämä oli ainoa jossa huomasin tuollaisen pinnan.

Sitten olisi yksi hypoteettinen kysymys. Jos jokin alue erottuu ympäristöstään kallioperä-, aeromagneettisessa- ja painovoimakartassa, sekä maan kuori on tutkitusti ohuempaa, kannattaisiko tutkia meteoriittikraatterin mahdollisuutta?

Markus

Poissa Jarmo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 267
    • Kotisivu (APSI)
Vs: Mahdollisia meteoriittikraattereita
« Vastaus #17 : 14-09-2019, 15:32:17 »
Kuollutta jäätä jää ja suppia syntyy juuri tuollaisiin kuvatun kaltaisiin paikkoihin. Tässä olisi minusta kaikkein oleellisinta saada selvää kontekstista eikä tarttua yksityiskohtiin. Eli: missä tämä paikka tarkalleen on?

Jos kyse olisi törmäyskraatterista ja kivet olisivat heittelettä, ne murikat olisivat peräisin sieltä pohjalta ja kuvastaisivat pohjimmaista kerrosta tai peruskalliota. Isoja murikoita olisi myös montun sisällä. Annettu kuvaus ei oikein kuulosta siltä.

Etevä voisi myös laskea kivien massojen ja sijaintien pohjalta että millaisia energioita niiden viskaamiseen tarvittaisiin. Samalla selviäisi sopisiko moinen ko kokoisen montun syntyyn.

Jarmo

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 924
Vs: Mahdollisia meteoriittikraattereita
« Vastaus #18 : 14-09-2019, 15:43:37 »
Graniitin osalta kannattaa muistaa, että se on alkuperältään vulkaanista. Kun taas moni muu Suomessa tuttu kivilaji, esim. gneissi on metamorfista. Ja kun Suomeesa on muutenkin melko kirjava peruskallion rakenne, ja jääkauden ilmiöt ovat sekoittaneet palettia entisestään, niin on aika helppoa löytää "jotain sinne päin", joka näyttää helposti "erilaiselta" harhauttaen kokemattomia...

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3372
Vs: Mahdollisia meteoriittikraattereita
« Vastaus #19 : 14-09-2019, 16:50:42 »
Maastossa kulkiessa löytyi taas paljon mielenkiintoista, mutta laitan vain muutaman mielenkiintoisimman. Outo-nimellä oleva kivi on nimensä mukainen, leveyttä kuva-alalla ehkä 80 cm. Sekin on graniittia, mutta kiderakenne on muuttunut ja siinä on monia eri suuntiin meneviä pitkänomaisia kiderakenteita. Itse en muista tuollaista graniittilohkaretta aiemmin nähneeni. Mikä moisen voi aiheuttaa?
Kivi on graniittipegmatiitti. Pegmatiitti on lähinnä rakennetermi ja tarkoittaa kiveä jossa kidekoko on tavanomaista suurempi (jos kiteet yli 2 cm niin saa kutsua pegmatiitiksi). Muuten kivi on ihan tavallista graniittia.
Lainaus
Sula1 ja Sula2 kuvat ovat samoista kiven kappaleista eri puolilta. Se oli maassa ruosteisen näköinen kivi, mutta irtoruosteen ja -hiekan hammasharjalla rapsuteltuani paljastui alta sulaneen oloinen kiiltävä pinta, muistutti paikoitellen hitsauskuonaa. Pinta oli melko ohut, paksuimmillaan reilu millin luokkaa. Paksuimmasta kohdasta lohkesi pieni pala, lohkeaman kohta oli kuin mustaa lasia. Tuli sitä kiveä lohkottua hieman enemmänkin ennen kuvien ottamista  :oops:
Kivi on luultavasti voimakkaasti rapautunutta kiilleliusketta jota tektoniikka on rutistellut. Värityksestä päätellen sisältää ehkä jonkin verran kiisuja. Vastaavan näköistä kiveä löytyy esimerkiksi Keurusselältä. Siellä niissä tosin saattaa olla pirstekartioitakin. 
Lainaus
Sula 3 on tasarakenteista hienojakoista punaista kiveä, mahdollisesti Satakunnan hiekkakiveä, vaikka muistuttaa kyllä myös poltettua savea. Siinä on osassa pintaa kuin sulanut kerros graniittia tai muuta karkearakenteista kiveä, rakeet eivät tosiaan ole erillisiä vaan aivan kuin yhteen sulaneita. Tuota punaista kiveä löytyi pienempinä kantikkaina paloina enemmänkin läheltä, mutta tämä oli ainoa jossa huomasin tuollaisen pinnan.
Punainen osa vaikuttaa joltakin granitoidilta. Ei ihan selviä kuvasta. Kivi on haljennut kiveen myöhemmin tunkeutunutta kvartsijuonta pitkin. Vaaleanharmaa läiskä kuvassa on jäänne tuosta kvartsijuonesta.
Lainaus
Sitten olisi yksi hypoteettinen kysymys. Jos jokin alue erottuu ympäristöstään kallioperä-, aeromagneettisessa- ja painovoimakartassa, sekä maan kuori on tutkitusti ohuempaa, kannattaisiko tutkia meteoriittikraatterin mahdollisuutta?
Markus
Kyllä. Nuo ovat hyviä kriteerejä joilla voi alkaa listaamaan törmäyskraatteriehdokkaita. Pitkälti samoja minäkin olen käyttänyt 80 kohteen listaa tehdessäni. Valitettavasti nuo eivät todista vielä mitään. Ainoat pitävät todisteet törmäyskraatterista on haettavissa maastokäynnillä.

Vinkkinä sanon että opiskele ensin miltä jo varmistuneet kraatterit näyttävät erilaisilla anomaliakartoilla. Tosin Keurusselän voi unohtaa koska on niin syvälle kulunut ettei se oikein erotu millään geofysikaalisilla kartoilla. On myös hyvä huomata että tarkkoja painovoimamittauksia ei ole Suomesta kovinkaan kattavasti. Maan kuori on Suomen alueella lähemmäs 60 km paksu joten siinä ei muutoksia ole havaittavissa törmäyskraatterienkaan kohdalla. Lisäksi kuoren mallinnokset eivät ole riittävän tarkkoja että niistä olisi hyötyä.
Jarmo