"Hyvien öiden" määrä ?

[Rscl]

Ei kai nyt kukaan oikeasti pellolla tähtiä kattele... talvella ehkä sitten. Jos pelloilla ei oo näkyvää  usvaa ni siellä on silti sellanen myllerrys käynnissä näin syksyisin ettei Seeing ole mitään luokkaa.

Onhan tuo pellonlaitakin parempi paikka kun ei mikään :) Ja onhan sitä kerran ihan hyvät kelit ollut katella. Pitää nyt joku hyvä paikka etsiä mihin pääsee suht helpolla ja on lähellä. Voi jäädä helpolla katsomiset vähiin jos hirveen pitkälle pitää lähteä.

[rafael]

Viime vuonna minulla oli 44 havaintoiltaa . tänävuona on tullut 26, Tässä on vielä pari kuukautta aikaa, joten yli kolmekymmentä ainakin tulee , tosin marraskuu on tunnetusti pilviä täynä.Siinä on mukana sellaisia öitä että tunti tai kaksi on ehtinyt havaita ja sitten ovat pilvet tulleet .Mulla kun on tuota aikaa ,niin pistän kännykän herättämään siinä 2-3 aikaan ja vähän katselen miltä näyttää jos on pilvistä niin ei muuta kun peittoa korville.  :)

[Oscuro]

No minä ostin kaukoputken tuossa marraskuun puolivälissä, ja nyt olen ainakin kolmesti kerennyt katselemaan hyvällä säällä tähtiä (ei kuuta taivaalla). Siitä päätellen, että marraskuu on pilvisimpiä kuukausia, voisin päätellä sen 30 havaintokertaa vuodessa tulevan täyteen ;)

[Sombrero]

Aika vähän on ollut selkeitä yöitä tänä syksynä. Kokoajan vaan sataa ja sataa. Eikö tämä sade ja pilvisyys koskaa lopu? >:(

[jones]

Eiköhän ilma ala kirkastumaan tossa huhtikuun puolenvälin jälkeen...

[kimiza]

Niin. Silloin voikin katsella enää vain Aurinkoa...

[rafael]

Vihdoinkin pääsi havaitsemaan, edellisenä päivänä ja eilen oli tosi kirkasta, koko taivas täynnä tähtiä . Katselin M51 , M53, M57 ja M56 laidoilta erotin yksittäisiä tähtiä . Myös andromeda näkyi hyvin . Pitkästä aikaa hieno yö. ;D

[Vesa Kankare]

Kyllä huhtikuun puolessa välissä voi vielä tehdä hyviä havaintoja, varsinkin planeetoista. Ensi kesänä aion tehdä empiiristä kokeilua OIII ja Ha suotimien kanssa rengassumusta. Olen aika varma, että sen pystyy kuvaamaan kohtuullisesti läpi kesän... ;) Visuaalisesti se oli jo helppo pala heinäkuun 12. jopa ilman suodinta.

Mikäs se olisi mukavampaa kuin kuvailla kesäyöllä deepskytä samalla kun grillailee maggaraa. ;P

[VeikkoM]

Täytyy tietysti mainita, että on myös öitä jolloin saattaa olla vaikka vain tunnin verran hyvää keliä ja lopun ajan sataa lunta. Eli jos putki on lähettyvillä (siis jokaisella itseään "tosiharrastajaksi" kutsuvalla valmiiksi ulkona jäähtymässä  ;)), niin havaintoja voi tehdä aika monena yönä.

Olen seurannut Olli Mannerin kanssa havaintosäätä kuukauden vaille 10 vuotta pääkaupunkiseudulla
Ursan säähavainto-olosuhde -ryhmän kriteerillä "yksi tunti selkeää pimeän aikaan" ja päiväkeleissä
"yksi tunti auringonnousun ja auringonlaskun välillä".  Vastaavalla menetelmällä on Ensio Mustonen
seuraillut kelejä Porissa.

Joillekin tuo tunti on auttamatta liian lyhyt saada kaikki pelit ja rensselit kasaan ja päästä liikkelle. 
Jotkut saattavat napata kiikarin naulasta ja rientää tekemään pihalle vaikka muutaman havainnon
muuttuvistä tähdistä. Tai päivällä ehtii tarkastaa auringonpilkut. Eli kaikki on suhteellista.  Vaatimukset
vaihtelevat harrastajittain.

Seuraavassa vuosien 1997-2005 kuukausikeskiarvoja selkeiden säiden suhteen:

Helsinki

Tammi	8
Helmi	10
Maalis	18
Huhti	14
Touko	16
Kesä	12
Heinä	14
Elo	16
Syys	15
Loka	11
Marras	8
Joulu	10
Yhteensä	153

Pori

Tammi	9
Helmi	9
Maalis	15
Huhti	15
Touko	15
Kesä	12
Heinä	12
Elo	14
Syys	14
Loka	9
Marras	7
Joulu	10
Yhteensä	141

Nyt täytyy toki muistaa, että noista 153:stä tai 141:stä karkeasti 40 on liian
valoisia, jäljelle jäävistä reilusta sadasta ehkä puolet Kuun valaisemia
tai läpinäkyvyys on huono tai on muuten huonot olosuhteet.  Eli summaisin
noin 50 hyvää selkeää.  Toki kuutamollakin voi havaita.

Nyt talvella kannattaa muistaa, että havaintoikkunat ovat usein lyhyitä.
Tässä esim. ma 27.11. oli selkeää vain muutama tunti alkuillasta.

Aiomme valmistella tuosta 10 vuoden aineistosta laajemman yhteenvedon
esim. Ursa Minor -lehteen ja verkkoon, jossa tuskin yö- ja päiväselkeiden
määrien lisäksi myös havaintokelpoisia kelejä, pisimipiä selkeitä ja pilvisiä
"putkia" yms.  Ehdotuksia saa tehdä.

[MarkoM]

Haa, kelpaakos tuohon ihan pelkästään kuukausittaisten selkeiden / puolipilvisten (mutta havaintokelpoisten) öiden lukumäärä vuodessa? Olisi vain Excelillä tilasto vuodesta 1992 lähtien Ilmajoen seudulta...

[VeikkoM]

Haa, kelpaakos tuohon ihan pelkästään kuukausittaisten selkeiden / puolipilvisten (mutta havaintokelpoisten) öiden lukumäärä vuodessa? Olisi vain Excelillä tilasto vuodesta 1992 lähtien Ilmajoen seudulta...

Periaatteessa tuossa kelikalenterissa on nämä vaatimukset:

1. Jaksot: Päivä = auringonnoususta auringonlaskuun, Yö = pimeä aika  (eli hämärät on harmaata vyöhykettä)
2. Säät: selkeä = vähintään tunti selkeää (pari pikkupilveä ei haittaa), puolipivlinen = pilviä on, mutta otain havaintoja on mahdollista tehdä, pilvinen = pilvessä (tai niin ummessa, ettei taivaalta näy mitään havaintokohteita), lisäksi voi kirjata häiriöitä: valoisuudet ml. kuutamo, huono läpinäkyvyyden, muun häiriön

(http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/saa/keliohje.html, paitsi että yöhavainnon määritelmä on tarkenutnut)

Jos nyt havaintoja ei saa istutettua kelikalenteriformaattiin, niin tilasto olisi toki mielenkiintoista nähdä julkaistuna,

[Oscuro]

Eilen oli kirkas taivas, ja ajattelin että voisin ainakin kuuta katsella ja planeettojakin jos näkyviin tulisi. Vein sitten putken pihalle jäähtymään, niin eiköhän heti tullut pilviä taivaalle. Jäi sitte havainnot tekemättä >:(

[Sombrero]

Noniin eiköhän taivaskin tietysti ole taas alkanut poistua pilvistä, kun Kuu mollottaa tuolla taivaalla. :D Ei kyllä pahemmin ole huvittanut lähteä ulos havainnoimaan viime aikoina vaikka olisi ollut selkeätä. Noh eiköhän vuodenvaihteen jälkeen ala tulemaan hyviä tähtikelejä. Toivotaan näin, eikös vaan? :)

[MarkoM]

Periaatteessa tuossa kelikalenterissa on nämä vaatimukset:

1. Jaksot: Päivä = auringonnoususta auringonlaskuun, Yö = pimeä aika  (eli hämärät on harmaata vyöhykettä)
2. Säät: selkeä = vähintään tunti selkeää (pari pikkupilveä ei haittaa), puolipivlinen = pilviä on, mutta otain havaintoja on mahdollista tehdä, pilvinen = pilvessä (tai niin ummessa, ettei taivaalta näy mitään havaintokohteita), lisäksi voi kirjata häiriöitä: valoisuudet ml. kuutamo, huono läpinäkyvyyden, muun häiriön

Jos nyt havaintoja ei saa istutettua kelikalenteriformaattiin, niin tilasto olisi toki mielenkiintoista nähdä julkaistuna,

No niin, kiireiden vuoksi kaikki jää tekemättä, mutta tässä tämä mainittu havaintoyötilasto tulee kuvana, kattaen vuodet 1992-2006 (marraskuu):



Siinä mielessä tämä on vähän huono taulukko, ettei selkeitä ja havaintokelpoisia puolipilvisiä öitä (jolloin pilvisyys on ollut niin vähäistä, ettei niistä olisi periaatteessa ollut havainnoille haittaa) ole mitenkään eroteltu. Sikäli ehkä täyttäisi kelikalenterin vaatimuksen, että selkeän / pp yön vaatimuksena olen pitänyt 3 tunnin jaksoa.

Lyhennykset taulukossa:

V.KK-KA = Vuosittainen kuukausikeskiarvo
KK. KA = Kuukausikeskiarvo

Niin, ja tämä tilasto koski siis Ilmajoelta näkyvää taivasta (eli lienee yleensä noin 15-20 km säteellä?).

[pappa]

Mahtaa mennä 2006 ja ainakin 2007 alku ihan harakoille...