Moi
Olen pohtinut että montako hyvää havaintoyötä keskimäärin on Etelä-Suomessa ? Tarkoitan hyvällä yöllä sellaista, että esim. klo. 22:00 ja 3:00 välisenä aikana on väh. 3 tuntia kirkasta ja hyvä seeing.
Porvoon Sondbyssä on monta kertaa ollut aivan mielettömän hieno seeing ; 10cm Maksutovilla erotti m-13:sesta erillisiä tähtiä tai sanoisiko että se näytti kutakuinkin samalta kuin valokuvissa. Monesti on tietenkin sitten ollut tilanne että seeing on ollut sellainen että m-13 on näyttänyt samaisella pikkuputkella "tahralta linssissä".
Minusta tuntuu että kirkkaita öitä on paljon, mutta joku sanoi että keskiarvo olisi 30 / vuosi. Voiko tuo olla totta ? Tietenkin kesäyöt on miinustettava kokonaisesta vuodesta, mutta onko niin että 20.8 - 15.5 välisenä aikana on vain 30 yötä jolloin voi tehdä optisia havaintoja ?
Kaudella 04/05 tein piirroshavaintoja noin 30 eri yönä enkä ollut läheskään jokaisena selkeänä yönä havaitsemassa, kuten en myöskään havainnut kun Kuu oli taivaalla. Tosin noista öistä 5 olin ulkomailla. Tuo 30 tuntuu aika realistiselta arviolta, jolloin on hyvät deepsky-kelit. Mikäli Kuu-yöt otetaan mukaan niin tuo kasvaa huomattavasti.
Jari-Matin ensimmäinen laki: "Hyvien öiden määrä on kertoimetta suoraan verrannollinen niihin öihin, jolloin olet liian väsynyt lähteäksesi ulos havaitsemaan."
Viime kausi oli tosi huono aikaisempiin verrattuna ainakin Kangasalan suunnalla. Tuo 30 kuulostaa ihan hyvältä määrältä. Planeettahavainnointikelejä voisi kuvitella olevan tuplasti enemmän. Mutta sanokaapas, valokuvaajat, onko kuvauspäiviä harvemmassa kuin "tavallisia" havaintokelpoisia päiviä? Haittaavakto satunnaiset pilvet tai muut olosuhteet paljon kuvaamista?
Lainaus käyttäjältä: J-M - 31.08.2006, 07:56:46
Mutta sanokaapas, valokuvaajat, onko kuvauspäiviä harvemmassa kuin "tavallisia" havaintokelpoisia päiviä? Haittaavakto satunnaiset pilvet tai muut olosuhteet paljon kuvaamista?
Olen pariin otteeseen kuvaillut tällaisella satunnaisten pilvien kelillä ja pari kertaa on autoguideri mennyt aivan sekaisin kun pilvi on sattunut ohjaustähden eteen. Tästä syystä en oikein kuvaile kun täysin selkeillä keleillä. Sinänsä kuvien ottamista pilvet eivät haittaisi, pilviframet voi sitten dumpata jälkikäsittelyssä.
Planeettoja, kuuta ja aurinkoa voi kuvata menestyksellä myös pilvien välistä.
Tuo on hyvä puoli tekniikan kehittymisessä. pieleen menneet framet (viirut, tulipallot, lentokoneet ym.) voi tosiaan helposti ottaa pois. Filmille kuvattaessa ne ovat lopullisia.
Kyllä se kuvaaminen vaan alkaa kohta houkuttelemaan...
Lainaus käyttäjältä: J-M - 31.08.2006, 10:19:45
Tuo on hyvä puoli tekniikan kehittymisessä. pieleen menneet framet (viirut, tulipallot, lentokoneet ym.) voi tosiaan helposti ottaa pois. Filmille kuvattaessa ne ovat lopullisia.
Niin ja esim. lentokone-/sateliittiviirut voi hukata jopa hylkäämättä koko framea kun käyttää esim. Sigma Clippingiä yhdistämisessä!
hyvältä näyttäviä öitä kyllä riittää, mutta esimerkiksi tässä elokuussa on juuri Sondbyssä ollut kovin usein kosteaa (johtuen enempi lämpimästä merestä kuin sateista) ja ilmakehän väreily haitannut zeniittiä myöten - en tosin ole odotellut aamuun asti kirkastumisia.
Lainaus käyttäjältä: J-M - 31.08.2006, 07:56:46
Mutta sanokaapas, valokuvaajat, onko kuvauspäiviä harvemmassa kuin "tavallisia" havaintokelpoisia päiviä? Haittaavakto satunnaiset pilvet tai muut olosuhteet paljon kuvaamista?
Omina kokemuksina voin kertoa että kunnollisia planeetta/kuu kuvaus kelejä viime kaudella oli :
Hyviä, jolloin pääsi 25senttisen erotuskyvyn rajoille planeetta kuvauksessa (seeing ei ollut rajoittava tekijä) oli noin 4kpl
Koutuullisia kelejä (jolloin viitsii kuvata) oli noin 15kpl
Kuu kuvaus vaatii onnistuakseen vielä paremmat kelit ( kohde on laaja-alainen Registaxilla pystyy kompensoimaan ilmakehän vreilyt vain valitusta alueesta kuvaa, planeetta kuvauksessa se riittää, kun planeetat jää kooltaan alle kaariminuuttiin ) Kunnollisia Kuu kuvaus kelejä taisi olla 2kpl.muuten vaan tuli kuvattua varmaan 15-20 iltana.
DS kuvauksessa, laitteistoni vaatii täysin tyyntä keliä ( hutera viritys ) , mielummin kuuttomia ja hyvä läpinäkyvyys. Oliskohan ollut moisia kelejä 4 iltaa/yötä. Monena iltana kyllä tuli yritettyä, mutta aina jossain meni vikaan.
En ole varsinaisesti laskenut noita öitä, mutta tuollainen tuntuma viime vuodesta jäi.
Timppa
Kiitoksia vastauksista! Kuvauskelejä onkin siis paljon harvemmassa kuin kuvittelin. Taidanpa lykätä kamerahankintaa, koska toistaiseksi minulla taas on harvakseltaan sellaisia öitä jolloin voin havaita, eivätkä nuo kuvauskelpoiset yöt ja minun havaintoyöni varmaankaan kohtaa.
Täytyy tietysti mainita, että on myös öitä jolloin saattaa olla vaikka vain tunnin verran hyvää keliä ja lopun ajan sataa lunta. Eli jos putki on lähettyvillä (siis jokaisella itseään "tosiharrastajaksi" kutsuvalla valmiiksi ulkona jäähtymässä ;)), niin havaintoja voi tehdä aika monena yönä. Mm. Härkämäellä kuvattiin M57:aa vaikka pilvisyyttä olikin ilmassa. Silloin tällöin niitä aukkoja tulee joista voi havaita/kuvata.
Se on kyllä totta. Pitäisi joskus kellottaa "sängystä havaintokuntoon"-väli. Uskoisin sen menevän alle kymmennen minuuttiin kollimointeineen. Jos pitää keittää teetä termokseen ja tehdä sämpylä, niin vartti :)
Rupee syksy turhauttamaan.. Tuli elokuussa uusi putki ostettua ja halut olisi kovat käydä ulkoiluttamassa sitä.. Mutta pilvistä on ja jos ei ole, niin maapeittyy suhteellisen sakeaan usvaan. Itse asun suhteellisen harvaan rakennetulla alueella pellon laidassa ja tuonne pellolle putken olen raahannut. Tuo pelto on siinä mielessä hyvä paikka katsella, että siitä hyvät näkymät lähes joka suuntaan (pois lukien etelä - itä -akseli missä jonkin verran asutusta = valosaastetta). Toissa yönä tuli taas lähdettyä ja lähes heti kun olin saanut kamat kasattua näkymät peitti korkeat huntupilvet.. Joten katselu jäi väliin, tosin tunnin verran kuvailin kameralla ja testasin seurantaa kirkaimpiin tähtiin mitä oli näkyvissä...
Ei kai nyt kukaan oikeasti pellolla tähtiä kattele... talvella ehkä sitten. Jos pelloilla ei oo näkyvää usvaa ni siellä on silti sellanen myllerrys käynnissä näin syksyisin ettei Seeing ole mitään luokkaa. Allekirjoittanut katselee talvella pellolta mikäli putkea ei jaksa parempaan paikkaan raahata. Näin syksyisin, rahtaan sen noin kilometrin päähän 75 metriä korkealle kalliolle jossa sumusta ei ole tietoakaan... pari kertaa on kyllä putki saanut vähän kyytiä pimeässä, mutta eihän se nyt niin justiinsa ole. Pilvirajakin rupeaa jo tulemaan vastaan tossa korkeudessa ;)
/Jake
Katsastin juuri kuvaushakemistoani levyltä ja tänä syksynä olen kuvannut 16 yönä 18.10. mennessä. Varmasti osuu vielä loppuvuoteen muutama yö ja sitten keväällä toinen mokoma lisää eli arvioisin pääseväni tällä kaudella n. 50 kuvausyöhön. Ei sitä enempää oikein ehdikään, kun kuvat pitää vielä käsitelläkin :)
Minä olen kaukoputkeni kantanut 16-kertaa pihalle tämän vuoden aikana (kevät + alkusyksy). Jokakerta vain hyvillä DS keleillä. Kuu ei siis ole ollut taivaalla. Jospa sais 20 täyteen. Keväällä tosin olin töiden vuoksi väsy ja meni useakin hyvä yö vain nukkuessa.
Lainaus käyttäjältä: Never - 20.10.2006, 12:36:51
Ei kai nyt kukaan oikeasti pellolla tähtiä kattele... talvella ehkä sitten. Jos pelloilla ei oo näkyvää usvaa ni siellä on silti sellanen myllerrys käynnissä näin syksyisin ettei Seeing ole mitään luokkaa.
Onhan tuo pellonlaitakin parempi paikka kun ei mikään :) Ja onhan sitä kerran ihan hyvät kelit ollut katella. Pitää nyt joku hyvä paikka etsiä mihin pääsee suht helpolla ja on lähellä. Voi jäädä helpolla katsomiset vähiin jos hirveen pitkälle pitää lähteä.
Viime vuonna minulla oli 44 havaintoiltaa . tänävuona on tullut 26, Tässä on vielä pari kuukautta aikaa, joten yli kolmekymmentä ainakin tulee , tosin marraskuu on tunnetusti pilviä täynä.Siinä on mukana sellaisia öitä että tunti tai kaksi on ehtinyt havaita ja sitten ovat pilvet tulleet .Mulla kun on tuota aikaa ,niin pistän kännykän herättämään siinä 2-3 aikaan ja vähän katselen miltä näyttää jos on pilvistä niin ei muuta kun peittoa korville. :)
No minä ostin kaukoputken tuossa marraskuun puolivälissä, ja nyt olen ainakin kolmesti kerennyt katselemaan hyvällä säällä tähtiä (ei kuuta taivaalla). Siitä päätellen, että marraskuu on pilvisimpiä kuukausia, voisin päätellä sen 30 havaintokertaa vuodessa tulevan täyteen ;)
Aika vähän on ollut selkeitä yöitä tänä syksynä. Kokoajan vaan sataa ja sataa. Eikö tämä sade ja pilvisyys koskaa lopu? >:(
Eiköhän ilma ala kirkastumaan tossa huhtikuun puolenvälin jälkeen...
Niin. Silloin voikin katsella enää vain Aurinkoa...
Vihdoinkin pääsi havaitsemaan, edellisenä päivänä ja eilen oli tosi kirkasta, koko taivas täynnä tähtiä . Katselin M51 , M53, M57 ja M56 laidoilta erotin yksittäisiä tähtiä . Myös andromeda näkyi hyvin . Pitkästä aikaa hieno yö. ;D
Kyllä huhtikuun puolessa välissä voi vielä tehdä hyviä havaintoja, varsinkin planeetoista. Ensi kesänä aion tehdä empiiristä kokeilua OIII ja Ha suotimien kanssa rengassumusta. Olen aika varma, että sen pystyy kuvaamaan kohtuullisesti läpi kesän... ;) Visuaalisesti se oli jo helppo pala heinäkuun 12. jopa ilman suodinta.
Mikäs se olisi mukavampaa kuin kuvailla kesäyöllä deepskytä samalla kun grillailee maggaraa. ;P
Lainaus käyttäjältä: Horus - 05.09.2006, 10:55:32
Täytyy tietysti mainita, että on myös öitä jolloin saattaa olla vaikka vain tunnin verran hyvää keliä ja lopun ajan sataa lunta. Eli jos putki on lähettyvillä (siis jokaisella itseään "tosiharrastajaksi" kutsuvalla valmiiksi ulkona jäähtymässä ;)), niin havaintoja voi tehdä aika monena yönä.
Olen seurannut Olli Mannerin kanssa havaintosäätä kuukauden vaille 10 vuotta pääkaupunkiseudulla
Ursan säähavainto-olosuhde -ryhmän kriteerillä "yksi tunti selkeää pimeän aikaan" ja päiväkeleissä
"yksi tunti auringonnousun ja auringonlaskun välillä". Vastaavalla menetelmällä on Ensio Mustonen
seuraillut kelejä Porissa.
Joillekin tuo tunti on auttamatta liian lyhyt saada kaikki pelit ja rensselit kasaan ja päästä liikkelle.
Jotkut saattavat napata kiikarin naulasta ja rientää tekemään pihalle vaikka muutaman havainnon
muuttuvistä tähdistä. Tai päivällä ehtii tarkastaa auringonpilkut. Eli kaikki on suhteellista. Vaatimukset
vaihtelevat harrastajittain.
Seuraavassa vuosien 1997-2005 kuukausikeskiarvoja selkeiden säiden suhteen:
Helsinki
| Tammi | 8 |
| Helmi | 10 |
| Maalis | 18 |
| Huhti | 14 |
| Touko | 16 |
| Kesä | 12 |
| Heinä | 14 |
| Elo | 16 |
| Syys | 15 |
| Loka | 11 |
| Marras | 8 |
| Joulu | 10 |
| Yhteensä | 153 |
Pori
| Tammi | 9 |
| Helmi | 9 |
| Maalis | 15 |
| Huhti | 15 |
| Touko | 15 |
| Kesä | 12 |
| Heinä | 12 |
| Elo | 14 |
| Syys | 14 |
| Loka | 9 |
| Marras | 7 |
| Joulu | 10 |
| Yhteensä | 141 |
Nyt täytyy toki muistaa, että noista 153:stä tai 141:stä karkeasti 40 on liian
valoisia, jäljelle jäävistä reilusta sadasta ehkä puolet Kuun valaisemia
tai läpinäkyvyys on huono tai on muuten huonot olosuhteet. Eli summaisin
noin 50 hyvää selkeää. Toki kuutamollakin voi havaita.
Nyt talvella kannattaa muistaa, että havaintoikkunat ovat usein lyhyitä.
Tässä esim. ma 27.11. oli selkeää vain muutama tunti alkuillasta.
Aiomme valmistella tuosta 10 vuoden aineistosta laajemman yhteenvedon
esim. Ursa Minor -lehteen ja verkkoon, jossa tuskin yö- ja päiväselkeiden
määrien lisäksi myös havaintokelpoisia kelejä, pisimipiä selkeitä ja pilvisiä
"putkia" yms. Ehdotuksia saa tehdä.
Haa, kelpaakos tuohon ihan pelkästään kuukausittaisten selkeiden / puolipilvisten (mutta havaintokelpoisten) öiden lukumäärä vuodessa? Olisi vain Excelillä tilasto vuodesta 1992 lähtien Ilmajoen seudulta...
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 30.11.2006, 01:00:36
Haa, kelpaakos tuohon ihan pelkästään kuukausittaisten selkeiden / puolipilvisten (mutta havaintokelpoisten) öiden lukumäärä vuodessa? Olisi vain Excelillä tilasto vuodesta 1992 lähtien Ilmajoen seudulta...
Periaatteessa tuossa kelikalenterissa on nämä vaatimukset:
1. Jaksot: Päivä = auringonnoususta auringonlaskuun, Yö = pimeä aika (eli hämärät on harmaata vyöhykettä)
2. Säät: selkeä = vähintään tunti selkeää (pari pikkupilveä ei haittaa), puolipivlinen = pilviä on, mutta otain havaintoja on mahdollista tehdä, pilvinen = pilvessä (tai niin ummessa, ettei taivaalta näy mitään havaintokohteita), lisäksi voi kirjata häiriöitä: valoisuudet ml. kuutamo, huono läpinäkyvyyden, muun häiriön
(http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/saa/keliohje.html, paitsi että yöhavainnon määritelmä on tarkenutnut)
Jos nyt havaintoja ei saa istutettua kelikalenteriformaattiin, niin tilasto olisi toki mielenkiintoista nähdä julkaistuna,
Eilen oli kirkas taivas, ja ajattelin että voisin ainakin kuuta katsella ja planeettojakin jos näkyviin tulisi. Vein sitten putken pihalle jäähtymään, niin eiköhän heti tullut pilviä taivaalle. Jäi sitte havainnot tekemättä >:(
Noniin eiköhän taivaskin tietysti ole taas alkanut poistua pilvistä, kun Kuu mollottaa tuolla taivaalla. :D Ei kyllä pahemmin ole huvittanut lähteä ulos havainnoimaan viime aikoina vaikka olisi ollut selkeätä. Noh eiköhän vuodenvaihteen jälkeen ala tulemaan hyviä tähtikelejä. Toivotaan näin, eikös vaan? :)
Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 01.12.2006, 23:38:28
Periaatteessa tuossa kelikalenterissa on nämä vaatimukset:
1. Jaksot: Päivä = auringonnoususta auringonlaskuun, Yö = pimeä aika (eli hämärät on harmaata vyöhykettä)
2. Säät: selkeä = vähintään tunti selkeää (pari pikkupilveä ei haittaa), puolipivlinen = pilviä on, mutta otain havaintoja on mahdollista tehdä, pilvinen = pilvessä (tai niin ummessa, ettei taivaalta näy mitään havaintokohteita), lisäksi voi kirjata häiriöitä: valoisuudet ml. kuutamo, huono läpinäkyvyyden, muun häiriön
Jos nyt havaintoja ei saa istutettua kelikalenteriformaattiin, niin tilasto olisi toki mielenkiintoista nähdä julkaistuna,
No niin, kiireiden vuoksi kaikki jää tekemättä, mutta tässä tämä mainittu havaintoyötilasto tulee kuvana, kattaen vuodet 1992-2006 (marraskuu):
(http://www.astronetti.com/kuvat/havaintokelpoiset_yot_1992-2006.gif)
Siinä mielessä tämä on vähän huono taulukko, ettei selkeitä ja havaintokelpoisia puolipilvisiä öitä (jolloin pilvisyys on ollut niin vähäistä, ettei niistä olisi periaatteessa ollut havainnoille haittaa) ole mitenkään eroteltu. Sikäli ehkä täyttäisi kelikalenterin vaatimuksen, että selkeän / pp yön vaatimuksena olen pitänyt 3 tunnin jaksoa.
Lyhennykset taulukossa:
V.KK-KA = Vuosittainen kuukausikeskiarvo
KK. KA = Kuukausikeskiarvo
Niin, ja tämä tilasto koski siis Ilmajoelta näkyvää taivasta (eli lienee yleensä noin 15-20 km säteellä?).
Mahtaa mennä 2006 ja ainakin 2007 alku ihan harakoille...
Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.01.2007, 01:13:44
Mahtaa mennä 2006 ja ainakin 2007 alku ihan harakoille...
Itse asiassa ei ainakaan Hesassa ja Porissa. Prossa oli 2006 jakso 97-06 paras
vuosi ja Hesassakin 4. paras. Marras ja joulu ovat olleet selvästi keskiarvoja
parempia kuukausia. Tammikuu on keskimääräinen.
Näin siis kelikalenterihavaintojen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 29.11.2006, 20:44:01
Nyt täytyy toki muistaa, että noista 153:stä tai 141:stä karkeasti 40 on liian
valoisia, jäljelle jäävistä reilusta sadasta ehkä puolet Kuun valaisemia tai läpinäkyvyys
on huono tai on muuten huonot olosuhteet. Eli summaisin noin 50 hyvää selkeää.
Hiukan laskettuja tuloksia:
Vuonna 1998 oli Helsingissä
130 selkeää yötä. Kun näistä poistetiin Kuun valaisemat,
huonon läpinäkyvyyden yöt ja kesän valoisat yöt, jäljelle jäi
66 selkeää yötä eli 51% kaikista.
Vuoden 2005 vastaavat luvut olivat
174 selkeää, joista
99 häiriöttömiä eli 57%.
Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 05.05.2007, 23:28:01
Hiukan laskettuja tuloksia:
Vuonna 1998 oli Helsingissä 130 selkeää yötä. Kun näistä poistetiin Kuun valaisemat,
huonon läpinäkyvyyden yöt ja kesän valoisat yöt, jäljelle jäi 66 selkeää yötä eli 51% kaikista.
Vuoden 2005 vastaavat luvut olivat 174 selkeää, joista 99 häiriöttömiä eli 57%.
Viime yö 13.-14.9.2007 oli aivan hämmästyttävän kirkas ja läpinäkyvyys oli erinomainen. M13 erottui jo alkuillasta
paljain silmin ja myöhemmin näin ensi kertaa elämässäni myös M33:n. Ei se kummoinen ollut, mutta harmaa
tuhnu erottui, kun ei katsonut kohti. Uranus sen sijaan ei näkynyt, vaikka pari kertaa aikaisemmin olen sen nähnyt,
ilmeisesti oli liian matalalla ja sillä suunnalla oli ehkä jotain utua. Joutsenessa on taas ylimääräinen tähti, kun XCyg erottuu
ilman apuvälineitä. Ei ollut kuutamoa eikä revontuliharsoa.
Seeing oli 1, ehkä jopa 0. Näin hienoja öitä ei ole monta vuodessa. Päivällä satoi ja ilma puhdistui pienistä partikkeleista
ja illalla lämpötila laski nopeasti. Aamuyöllä oli hallaa - mikä toivottavasti vei hirvikärpäset mennessään :P .
Edellisen kerran näin hieno yö oli 30.8.2006. Tällä kertaa keli sattui valitettavasti arkipäivälle, minkä vuoksi ei voinut
valvoa kovin myöhään.
Jorma M.
Kangasala
Kyllä!!!
Aamulla 5.40 töihin lähtiessä Venus aivan sikakirkaana ja saturnuskin erottui paljain silmin. 6.30 venus sitten häipyi. Harmi vaan, kun ei ollut putkea mukana. :D :(
Tammikuu tähän mennessä ihan pilalla. Silmillä havaittuja ovat Venus, Kuu ja Mars...Hyvä oppositio on mennyt ihan harakoille Grrrr ???
Tammikuuta on vielä 1/3 jäljellä. Tänään Sipooseen ajellessa näin vilaukselta auringon.
Kaizu
Tammikuun 12 päivän tienoilla oli muutama erittäin hyvä yö.
Tammikuussa yksi riittävän hyvä yö, 13.1.
LKE
Nyt alkaa pakastumaan ja jos ei tule sadetta niin ehkä saadaan vielä hyviä kelejä, toivotaan toivotaan... 8)
On tämä sitten ihmetuuria. Silloin kun komeetta Holmes oli hyvin näkyvissä ilman apuneuvoja vain kahtena yönä oli selkeätä, mutta kuu mollotti niin, etten erottanut edes Perseuksen tähtikuviota, vaikka hyvin tiesin missä sekin tuttu kuvio oli. Nyt taas tuli selkeätä vaihteen vuoksi, mutta mikäs se taivaalla mollottaakaan? Kuuhan se siellä, ja nyt tiistaina täysikuuna.
Upea kohdehan kuukin on, ei siinä mitään, mutta se komeetta jäi näkemättä muuten kuin kuvissa...
Missä ihmeessä te ihmiset näette selkeätä taivasta? En ole 4/5 tammikuuta jälkeen nähnyt edes pilven raosta selkeätä taivasta, saatika tähtiä.
Säännöllinen ulos kurkistelu tuo joskus tulosta. 20.1. sain vihdoin putkeni testattua ja osin säädettyäkin. Tähtiä oli näkyvissä parin tunnin ajan. Ei nyt täysin pilvetöntä mutta sen verran näkyi että testaamaan pääsi. Kuvaussessioon olin valmistautunut puolilta öin, valmiiksi printattujen hakukarttojen kanssa mutta sen pilvet sitten jo estivät.
Kaizu