Kirjoittaja Aihe: SpaceX:n StarLink  (Luettu 2188 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 855
SpaceX:n StarLink
« : 25-05-2019, 11:41:53 »
Tämä ei tähtiharrastajia lämmitä!

Linkin video on kuvattu 50 mm Canon objektiivilla Hollannissa. Briteissä eräs kokenut harrastaja näki näiden liihottaneen Arcturuksen läheltä kohti Neitsyttä noin 10 asteen pituisena jonona. Kirkkaus oli ehkä n. +2 luokkaa ja näkyivät n. 90 sekunnin ajan taivaalla. Puolassa nämä näkyivät myös vähän liiankin hyvin.

Tässä on vasta 60 satelliittia, kun Elonin suunnitelmissa on 12 000 satelliitin armeija (kts. yhtiön sivut). Sivulla olevan animaation perusteella Elon aikoo täyttää koko taivaan näillä, niin että jokaisessa n. 10*10 asteen "ruudussa" olisi arviolta 1-4 satelliittia koko ajan näkyvissä...

t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N/CG5, ES 2x/5x FE, Baader Hyperion/Scopos/Eudiascopic okulaareja, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 855
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #1 : 25-05-2019, 15:39:46 »
Ratasimulaattori: https://celestrak.com/cesium/orbit-viz.php?tle=/NORAD/elements/starlink.txt&satcat=/pub/satcat.txt&orbits=25&pixelSize=3&samplesPerPeriod=90&referenceFrame=1

Kyllä nämä ensimmäisetkin Suomen taivaalla näkyvät, parhaimmillaan ehkä jopa 30-45 asteen korkeudessa (tässä alkuvaiheessa iltayö näyttää olevan parasta aikaa).
t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N/CG5, ES 2x/5x FE, Baader Hyperion/Scopos/Eudiascopic okulaareja, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2054
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #2 : 25-05-2019, 15:48:20 »
Jos aurinko laskee klo 18 niin milloin viimeinen StarLink menee varjoon?

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 855
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #3 : 25-05-2019, 15:59:15 »
Jos aurinko laskee klo 18 niin milloin viimeinen StarLink menee varjoon?
Pikaisesti laskien 1 h 15 min - 1 h 30 min päästä.

Nyt vielä ei paljoa haittaa, mutta kunhan Elon saa ne loput 11940 vehjettään laukaistuksi, niin Suomenkin taivaalla pitäisi näkyä pari kymmentä uutta tähteä joka hetki!

Edit: Mulla tuli ajatusvirhe. Oikea aika on tuplaten tuo.
« Viimeksi muokattu: 25-05-2019, 18:10:45 kirjoittanut Pappis »
t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N/CG5, ES 2x/5x FE, Baader Hyperion/Scopos/Eudiascopic okulaareja, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2054
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #4 : 25-05-2019, 20:50:32 »
Tunteja kuitenkin saa odotella mutta onneksi viimeiset näkyy vain taivaanpallon toisessa laidassa.

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 855
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #5 : 25-05-2019, 21:05:25 »
Tunteja kuitenkin saa odotella mutta onneksi viimeiset näkyy vain taivaanpallon toisessa laidassa.
Toistaiseksi. Vuoden loppuun mennessä noita on taivaalla jo satoja.
t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N/CG5, ES 2x/5x FE, Baader Hyperion/Scopos/Eudiascopic okulaareja, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 855
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #6 : 26-05-2019, 09:44:08 »
Seurantaa ja näkyvyys Suomessa (rekisteröimällä saa asetettua paikan haluamakseen): https://n2yo.com/passes/?s=74001

Sitten kun näitä alkaa olla enemmän, alkaa deep-sky kuvauksessa valotuksen pituuden optimointi ja "oikeat" (satelliittien ja lentokoneiden tekemät viirut hävittävät) pinoamismenetelmät olla arvossaan!
t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N/CG5, ES 2x/5x FE, Baader Hyperion/Scopos/Eudiascopic okulaareja, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa JiiHoo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 235
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #7 : 26-05-2019, 19:02:47 »
Noiden vaikutusta on pohdittu aika monessa paikassa:

https://www.geekwire.com/2019/sightings-spacexs-starlink-satellites-spark-awe-astronomical-angst/

Moni on arvellut niiden näkyvän selvimmin aamu & iltataivaalla ja korkeudesta johtuen häiritsevän vähemmän yön aikana. Mutta katsotaan nyt.

Yllättävän paljon tuli itsellä viime kuvauskerralla satelliittien rantuja kuviin, paljon enemmän kuin koskaan aiemmin. Ehkä oli kohteen (M13) sijainnistakin johtuvaa.

Poissa Astronautiskelija

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 349
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #8 : 27-05-2019, 20:36:09 »
Nyt on TLE:t saatavana, joten tein havainnollisen animaation. Ensi yön pimeimpänä hetkenä Starlink-satelliittienjono näkyisi Etelä-Suomen etelähorisontissa noin 25 asteen korkeudella. Vaan onko havaintokeliä?

Animaatio Vimeossa
The sky appears so steady fixed and stable as we look at it - but only if we do not look too hard. James B Kaler, Stars and Their Spectra
Clayhole Observatory
Twitter | Vimeo

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 855
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #9 : 27-05-2019, 20:39:09 »
Tämä sivu tuntuu näyttävän näkymisennusteet aika hyvin. Rekisteröitymällä pääset asettamaan havaintopaikan

https://n2yo.com/passes/?s=74001
t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N/CG5, ES 2x/5x FE, Baader Hyperion/Scopos/Eudiascopic okulaareja, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 5773
    • Einarin astrosivut
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #10 : 27-05-2019, 21:05:59 »
___
Tapio

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 855
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #11 : 28-05-2019, 20:25:00 »
Tein pieniä laskelmia... Unohdetaan kaikki "pienet epäolennaisuudet", kuten Maan muoto ja pinnanmuodot, ilmakehä ja sen refraktio, yms.

Ensin pieni teoreettinen esimerkki, josta saamme yhden tärkeän apuluvun. Kuinka kaukana StarLink-satelliitti on, jos se näkyy Etelä-Suomessa sijaitsevalla havaintopaikalla A (leveyspiirillä 60 astetta) juuri pohjoisessa horisontissa? Tiedossa on StarLink:in lopullinen ratakorkeus 550 km, ja Maan säde 6370 km. Käytän tässä keskisädettä, lopputuloksen kannalta tällä ei ole niin suurta väliä. Muodostetaan kolmio, jonka kärjet ovat Maan keskipisteessä, havaintopaikalla A (suora kulma) ja satelliitissa, jolloin saamme helposti satelliitin line-of-sight-etäisyydeksi havaintopaikalta n. 2700 km. Maan keskipisteestä katsoen tämän kolmion "avautumiskulma" on 23 astetta. Periaatteessa siis satelliitti, joka kulkee pohjoisessa aika lähellä pohjoisnapaa (leveyspiirin 83 astetta yli Suomen puolella napaa), voisi juuri näkyä havaintopaikan pohjoisessa horisontissa Etelä-Suomessa (leveyspiiri 60 astetta). Tai jos se satelliitti liihottelee etelässä Välimeren yllä (leveyspiirillä +37 astetta), se voisi vielä näkyä paikalla A eteläisessä horisontissa.

Ok, kuinka matalalla (horisontin alapuolella) oleva aurinko voisi periaatteessa vielä antaa heijastuksen tästä satelliitista? Tarkastelen nyt vain suuntaa pohjoiseen tilanteen hahmottamiseksi Suomen keskiyöllä. Satelliitti on siis 83 leveyspiirillä ohittamassa pohjoisnapaa Suomen puolelta. Kun aurinko paistaa juuri Maan pintaa sivuten leveyspiirillä +74 astetta, eli aurinko on eteläisessä horisontissa leveyspiirillä +74 astetta paikassa B (Suomesta pohjoisnavan yli katsottuna "navan tuolla puolen" eli jossain Beringinsalmen pohjoispuolella) ja siten 23 astetta satelliitin takana (Suomesta katsottuna), auringon valo voi vielä periaatteessa osua satelliittiin, joka kiertää Maata leveyspiirillä +83 astetta (Suomen puolella napaa) ja tästä voi näkyä heijastus havaintopaikalla A leveyspiirillä +60 astetta (juuri horisontissa). Kun aurinko näkyy eteläisessä horisontissa leveyspiirillä +74 astetta, se näkyy zeniitissä leveyspiirillä -16 astetta. Käytännössä aurinko voi olla keskipäivällä zeniitissä leveyspiirin -16 astetta pohjoispuolella ison osan vuotta, joten tämä heijastus on periaatteessa melko todennäköinen vielä keskiyölläkin.

Ok, pistetään vähän realismia kehiin: Jos satelliitti onkin 30 asteen korkeudessa havaintopaikalta A nähtynä? Lasku on tällöin vähän hankalampi, mutta silti laskettavissa. Satelliitti on tällöin n. 990 km line-of-sight-etäisyydellä havaintopaikasta A, ja kolmion aukeamiskulma Maan keskipisteestä on n. 7 astetta. Tällöin satelliitti kiertää (pohjoisen suunta tarkastelun kohteena) karkeasti Rovaniemen tienoilla leveyspiirillä 67 astetta. Tällöin auringon täytyisi näkyä pohjoisnavalla horisontissa (67 + 23 astetta = 90 astetta sillä auringon kulmaetäisyys satelliitista yllä kuvatussa geoimetriassa riippuu vain satelliitin radan korkeudesta), jotta se voisi aiheuttaa satelliitin kautta heijastuksen. Käytännössä siis ei ainakaan pohjoisen talvella keskiyöllä, koska aurinko on meidän keskiyöllä zeniitissä päiväntasaajan eteläpuolella.

Joku kätevä koodari rakentaisi helpohkosti softan, jolla tätä voisi mallintaa mielivaltaiselle paikalle ja ajanhetkelle, mutta Elon Muskin suunnitelmat tekevät sen nopeasti tarpeettomaksi. Musk on todennut, että 1000 satelliitilla verkko olisi globaalisti kattava, ja siitä eteenpäin aina 12000 satelliittiiin asti satelliittien määrä riippuisi vain käytöstä (käyttäjien määrästä). Satelliitit jakautuisivat kuitenkin tasaisesti Maapallon ympärille verkon kattavuuden takaamiseksi.

Jos satelliitteja olisi 1000, Suomen horisontin (havaintopaikka A) yläpuolella olisi jatkuvasti (tasaisella jakaumalla) n. 40 satelliittia. Ja vastaavasti 12000 satelliitilla  n. 500 satelliittia. Yli 30 asteen korkeudessakin olisi jatkuvasti n. 4 tai 50 satelliittia (vastaavasti).

Joten, lienee sopivinta yrittää vain optimoida valotusten pituuksia ja ruveta varautumaan kunnollisten pinoamismetodien käyttöön. Kunnollisella tarkoitan sitä, että ne osaavat "uonhtaa" nuo lokaalit viirut "oikealla tavalla". Vaikka Elon lupailikin yrittävänsä minimoida satelliittiensa optista kirkkautta, voin luvata, että viiruja on tulossa lisää!
t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N/CG5, ES 2x/5x FE, Baader Hyperion/Scopos/Eudiascopic okulaareja, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa JiiHoo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 235
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #12 : 28-05-2019, 22:16:50 »
Ja tämä autuus ei välttämättä jää StarLinkiin, ainakin kolme muuta firmaa (Amazon, Telesat ja OneWeb) ovat vakavissaan pykäämässä omia satelliittiverkkojaan. Ne ovat tosin kooltaan paljon StarLinkiä pienempiä, muutamasta sadasta noin kolmeen tuhanteen satelliittiin.

Noista ainakin Onewebin satelliitit käyttäisivät polaarista kiertorataa 1200km korkeudella, joten sitä myötä noita piisasi aivan riittävästi näillekin leveysasteille:

https://en.wikipedia.org/wiki/OneWeb_satellite_constellation#Design_characteristics

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 5773
    • Einarin astrosivut
___
Tapio

Poissa kvahlman

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 120
  • zuh @ #sirius
Vs: SpaceX:n StarLink
« Vastaus #14 : 29-05-2019, 17:55:57 »
Laitetaan vielä suora linkki keskisormeen jota Musk heiluttelee tähtitaivaan ystäville:

 https://twitter.com/elonmusk/status/1132897322457636864

eli pysykää vaan siellä valosaasteen keskellä niin ette näe satelliitteja ja jos haluatte kaukoputkea käyttää niin kiertoradallehan ne pitää laittaa jos mitään meinaa nähdä.

Ai niin ja ei teidän havainnot tähtitiedettä edistäis muutenkaan.