Eratosthenes

Aloittaja Timo Kantola, 18.02.2019, 22:04:29

« edellinen - seuraava »

Timo Kantola

Hieman yllättäen ei ko. kraaterista ole omaa ketjua, vaikka on yksi komeimmista kraatereista. Jää vähän Kopernikus kraaterin varjoon.
Tässä pari kuvaa:

Eka kuva on otettu 22.10.2008 klo 06:44 25cmF7 IRpass
Toinen  on 4.3.2009 klo 22_45 25cmF7 35nmHa + 7_5mm Okulaari
ja viimeinen otettu nyt uuden Kuu innostuksen vallassa 17.2.2019  klo 17:47 UT 25cmF7 Crhome  25mm oku Ha35nm.

Keskipäivä tuo aivan uusia näkymiä vanhoihin tuttuihin näkymiin. Tuoreimmat iskut näkyy kirkkaina. Varsin mielenkiintoinen on piskuinen 5km Wallace C kraateri ylhäällä noin klo 1 suuntaan. Meteoriitti iskeytynyt solanpohjalle ja levittänyt materiaa pitkin solanpohjaa klo 4 suuntaan, sekä tehnyt heitekentän merellepäin.
Timo Kantola

T. Öhman

Onpa kerrassaan hieno sarja valaistuksen vaikutuksista! Timon ja muidenkin vielä vanhempia havaintoja Eratostheneestä löytyy jaoston vanhoilta sivuilta:

https://www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/kuu/erastosthenes/000-360.html

Turha ehkä sanoakaan, mutta Eratosthenes on sikälikin merkittävä kraatteri, että se lainasi nimensä Kuun toiseksi nuorimmalle geologiselle kaudelle. Ero kopernikaanisiin kraattereihin käy hyvin ilmi tuosta viimeisestä kuvasta, jossa Copernicuksen säteet lähes hävittävät Eratostheneen näkyvistä.

Hyvä poiminta tuo Wallace C! Jostain syystä (ehkä pienuutensa vuoksi?) se puuttuu sädekraatterien luetteloista. Missään luotainaineistoissa, joita äkkiä vilkaisin, ei tuo laaksonpohjan säde näy yhtä silmiinpistävästi kuin tuossa Timon kuvassa.

Teemu

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: T. Öhman - 28.02.2019, 16:44:07
Hyvä poiminta tuo Wallace C! J..//.. Missään luotainaineistoissa, joita äkkiä vilkaisin, ei tuo laaksonpohjan säde näy yhtä silmiinpistävästi kuin tuossa Timon kuvassa.

Teemu

Kiitos  :cool:, tuo säteen näkyminen  johtunee curves ja levels säädöistä kuvan käsittelyssä, säädin niin paljon kun kehtasin. Tai sitten esiintulemista voi edistää kromipinnoitteinen peili ja 35nm-Ha filtteri, ehkä heitteessä joku mineraali heijastaa hyvin juuri tuossa "ikkunassa".

Timo Kantola

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 28.02.2019, 17:20:36
Kiitos  :cool:, tuo säteen näkyminen  johtunee curves ja levels säädöistä kuvan käsittelyssä, säädin niin paljon kun kehtasin. Tai sitten esiintulemista voi edistää kromipinnoitteinen peili ja 35nm-Ha filtteri, ehkä heitteessä joku mineraali heijastaa hyvin juuri tuossa "ikkunassa".
Vety-alfan aallonpituuden pitäisi kai olla 656 nm. Tuossa kohdassa Apenniineja koostumuksen ei pitäisi olla mitenkään erityisen eksoottinen, joten kivilaji lienee jotain anortosiittia. Anortosiittien heijastusspektrin maksimit menee pidemmälle infrapunaan päin. Kuun kivilajeista ainakin troktoliitilla (sisältää runsaasti oliviinia) heijastusspektrin piikki tulee aika lähelle 656 nm:ä, mutta ei tuo kirkkaus siitä voi johtua. Veikkaisin sopivaa valaistusta ja käsittelyä, sekä sitä että tuo kuva on aika sopivassa mittakaavassa, jotta tuo Wallace C:n heittele "tiivistyy" just sopivasti? Vaan tiedäpä häntä. Hieno(t) kuva(t) joka tapauksessa!

Teemu 

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 28.02.2019, 17:20:36
Tai sitten esiintulemista voi edistää kromipinnoitteinen peili

Sori offtopic mutta en ole ennen kuullut kromipinnoitteesta peilissä  :huh:

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: mistral - 28.02.2019, 20:12:23
Sori offtopic mutta en ole ennen kuullut kromipinnoitteesta peilissä  :huh:
off topickkina jatkuu, pahoittelut siitä:

En minäkään ollut aiemmin kuullut kromilla pinnoitetusta, kunnes ajattelin tuunata 25cmF7 putkeni ehkä Suomen suurimmaksi vety-alpha Aurinkokaukoputkeksi. Alumiini pinnotettuna 25cm peili kerää liikaa Auringonvaloa, polttaa maalit putken sisältä ja halkasee filtterit kuumuudessa. Ilman alumiinipinnoitetta peili heijastaa vain noin 4%, mikä 250mm peilillä vastaisi 50mm aluminoitua peiliä, eli valoa tulisi Ha-putkeksi (polttoväli 1750mm) liian vähän ja kuvauksessa pitäisi käyttää liian pitkiksi käyviä valotusaikoja.

   Aluksi ajattelin kulta pinnoitusta, ainakin (pieni) osa näkyvästä valosta ei heijastuisi. Hannu Määttänen (Teknofokus) olisi voinut tehdä sellaisen pinnoitteen, mutta ei suositellut - kultapinnoite ei pysy peilissä, varisee herkästi pois. Lopulta päädyin kromiin, joka heijastaa vain noin 60% valosta  https://www.researchgate.net/figure/Spectral-reflectivity-of-perfectly-smooth-metal-surfaces-3_fig1_236582531  Tämäkin onnistui Teknofokuksella lisäksi Hannu Määttänen kertoi että pinnoitteesta voi tehdä niin ohuen että peili heijastaisi vain noin 25%. Täydellistä, peili heijastaisi sillon samanverran kun aluminoitu 96mm peili, sellainen pinnoite tehtiin! 

  Kaukoputki tarjosi mahtavat näkymät Aurinkoon ehkä noin 10... 30sek kerrallaan kunnes, ennenkuin Aurinkoa sai edes kunnollla fokusoitua, kaikki meni puuroksi ja näkymät sen mukana. Jonkun viikon sinnittelin ja syytin huonoja kelejä, kunnes kokeilujen keskellä satuin koskettamaan peilin kylkeä - peili oli lähes polttavan kuuma parinkymmenen minuutin session jälkeen. Ei koskaan tullut aiemmin mietittyä että jos 85% Auringon säteilystä ei heijastu peilistä, niin mihin se säteily sitten menee..???

Nyt ko. peilillä on ensimmäistä kertaa kolmena iltana kuvattu Kuuta, ja eilen purin peilin pois, kun tilalle tulee Timpeltä hankkimani 30cm F5 peili, sillä ei ole tarkoitus Aurinkoa kuvailla - korkeintaan AstroSolar filtterin läpi.

Liitekuvassa kyseinen kromipeili, pesun jälkeen. Parivuotta observatoriossa käyttämättä, on jättänyt peiliin lähtemättömiä tahroja, ja pesussa ilmaantui muutama kirkas piste lisää.
Timo Kantola

Timo Kantola

Ja sitten takaisin itse asiaan:

Tein vertailukuvan 17 ja 20.2 otetuista kuvista. Vau, ei ole tullut mieleen että lähes Kuun "keskipäivän" aikoihin otetun kuvaparin ilmeet muuttuu noin radikaalisti parissa päivässä. Eratostheneksen Coperikuksen puoleinen sivusta, sekä aiemmin mainittu Wallace C ja sitä ympäröivät vuoristoalueet erinäköisiä!

Viellä kerran vau!

EDIT: Eli Teemu oli oikeassa, valaistuskulmalla on iso rooli siinä miltä Wallace C heitekenttä näyttää.
Timo Kantola

Pappis

Mikä noista on Wallace C?

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 01.03.2019, 11:10:29
Mikä noista on Wallace C?

Pikkuinen halkaisialtaan 5km melko tuore kraateri, merkattu tuhon liitekuvaan.
Timo Kantola

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 01.03.2019, 01:49:57
kunnes kokeilujen keskellä satuin koskettamaan peilin kylkeä - peili oli lähes polttavan kuuma parinkymmenen minuutin session jälkeen. Ei koskaan tullut aiemmin mietittyä että jos 85% Auringon säteilystä ei heijastu peilistä, niin mihin se säteily sitten menee..???

Joo, tietysti säteily absorboituu peiliin, sitä ei vaan tule ajatelleeksi. Harmi, varsinkin jos oli OrionUK:n peili.

Timo Kantola



Nyt oli valaistus sellainen että tuo Wallace C:n reuna osittain valaistu ja rinne johon se on aikanaan osunut, näkyy kirkkaana.

Kuva taivaanvahissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/121362
Timo Kantola

einari

Piti tutkia (ja päivittää) Virtual Moon Atlasta kun kiinnosti mikä noista on Wallace C  :smiley: .
___
Tapio