Milloin kuva on "valokuva"?

[Meade-mad]

Tätä on pohdittu täällä(kin) aina silloin tällöin.

Onko tämä valokuva?
antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ap020306.html
Kuvan yhteydessä oleva selitys ei edes yritä tehdä kuvasta valokuvaa.

Vaikuttaa että käsitteet "valokuva" ja tietokoneohjelmiston tuottama funktion "kuvaaja" ovat sekottumassa. Suurin osa kauniista kuvista ovat itseasiassa erilaisten siirtofunktioiden kuvaajia. Kauniita kylläkin. Siirtofunktion syötteinä voi olla tapauskohtaisesti datataulukko, tai vaikka erilaiset A/D muuntimet. Puhtaasti dataperustaisia kuvia saadaan erilaisista simulaatioista.
www.mpa-garching.mpg.de/galform/press/seqF_037a_half.jpg

Seuraava mielenkiintoinen rajapinta on A/D muuntimena toimivan kameran tuottaman datan ohjelmallinen manipulointi. Milloin valovasta tulee erilaisten siirtofuntioiden kuvaajia?

Malliesimerkki tässä:
antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ap061108.html
Kuvan yhteydessä selvitys tuotantotekniikasta.

Onko pinoamisen tuloksena syntynyt kuva "valokuva" vai siirtofunktioiden kuvaaja?
Entä jos pinoamisessa käytetään and, or, tai xor funktioita? Onko kyseessä valokuva vai kuva? Nämä ovat yksinkertaisia loogisia funktioita joiden tuottama data on helposti miellettävissä.

Tuloksen hahmottelu ei ole aivan suoraviivaista kun algoritmistä tulee hankalasti hahmoteltava vaikkapa Richardson-Lucy algoritmi en.wikipedia.org/wiki/Richardson-Lucy_deconvolution tai Van Cittert deconvolutio algomritmi de.wikipedia.org/wiki/Van_Cittert_deconvolution. Onko algoritmin jälkeinen tulos edelleen valokuva vai onko saatu tulos algoritmien kuvaaja kun syötteenä on CCD kennosta saatava A/D lukujono?

Tässä on mielenkiintoinen kuvapari, jossa otetaan kantaa ihmisten välisiin värinäköeroihin:
http://www.start.ca/users/joneil/3pics.html

Parista toinen kuva on simuloitu punaviher värisokean käkemys teveen näkemästä kuvasta. Vielä kun olosi ollut värikorjaus värisokeita varten jotta mekin tietäisimme miten muut näkevät...

Tässä simuloituja 3d kuvia. Ovatko ne valokuvia?
jdimaging.net/Astronomy/3D_pics.htm


jk

PS. samapa tuo miten kuva on tuotettu jos se tyydyttää tekijää... oheisdokumentointi tosin tekee kuvien katsomisesta vielä mielenkiintoisempaa.

[Misam]

Kaizu: HYVÄ! Ihan oikeesti (aikuisten oikeesti).

[jmantyla]

Kommentoin otsikossa esitettyä kysymystä.  Satun nimittäin työskentelemään tutkimusyksikössä, jossa
tehdään tälläkin hetkellä tutkimusta lehtikuvista ja kuvamanipulaatioista.
Kyse on tietenkin lehtikuvista, ja tähtikuvat ovat vähän eri asia.
Kaiketi on niin, että omille kuvilleen voi tehdä mitä vain ja laittaa nettiin.  Uskokoon sitten kuka uskoo
näkemäänsä.
Mutta jos tähtikuvat julkaistaan jossain lehdessä tai virallisemmalla foorumilla, tilanne on toinen. Minusta
silloin tullaan lähemmäksi uutiskuvaa.
Muistatte varmaan tapauksen Adnan Hajj.  Hän on libanonilainen lehtikuvaaja, joka otti pari vuotta sitten
kuvia Israelin hyökättyä Libanoniin. Tämä Beirutin pommitusta kuvaava manipulaatio (vieressä alkuperäinen)
levisi kaikkialle maailmaan:

Jälkimmäinen kuva paljastui heti manipulaatioksi.  Uutistoimisto Reutersin reaktio oli välitön: Adnan Hajj
sai potkut. 
Uutistoiminnassa tämä ei ollut ensimmäinen tapaus.  Kolmisen vuortta sitten vastaava kuvamanipulaatio
Los Angeles Timesissä johti samoin valokuvaajan irtisanomiseen.

Viesti on selvä: jos kuva on tarkoitettu uutiskuvaksi, Photoshop-kikkailu on syytä unohtaa.  Jos sellaista
ilmenee, valokuvaajan kotimatka kulkee kassan kautta.

Adnan Hajjin tapaus sai aikaan sen, että uutistoimisto Reuters laati erilliset ohjeet siitä miten Photoshopia
saa ja ei saa käyttää.  Ne löytyvät perusteluineen täältä:

http://blogs.reuters.com/blog/2006/08/08/news-photography-and-photoshop
http://blogs.reuters.com/blog/2007/01/18/the-use-of-photoshop/

Perustellusti voi kysyä miten näitä voi soveltaa tähtikuviin.  Sanoisin, että vastaus riippuu siitä missä kuvat
julkaisee.  Jos kuvia tarjoaa lehdille, Reutersin ohjeet on hyvä muistaa.  Käytännössähän tähtikuvia
käsitellään huomattavasti enemmän kuin ohjeet sallivat.  Minusta kuvien yhteydestä pitäisi silloin esimerkiksi
tekstimuodossa ilmentyä mitä kuville on tehty.  Näinhän Nasa, Esa ynnä muut alan toimijat normaalisti tekevät,
eli esimerkiksi väärävärikuvien luonne kerrotaan jne. Asia on todettu myös Reutersin ohjeissa, jossa todetaan
tähtikuvista seuraavasti: "Composite images that show the progression of an event (e.g. lunar eclipse, time lapse) must
indicate the technique in their captions."

Jorma Mäntylä
Kangasala

[risto1]

Aina kuvia on retusoitu, nykyään se vain on helpompaa noita digivalokuvia.
Risto

[J-M]

Mutta jos tähtikuvat julkaistaan jossain lehdessä tai virallisemmalla foorumilla, tilanne on toinen. Minusta
silloin tullaan lähemmäksi uutiskuvaa.

Minun mielestäni tähtikuvissa on joskus perusteltua muokata kuvaa, jotta ihmissilmälle näkymättömiä yksityiskohtia saadaan näkyviin, jopa silloin kun ne julkaistaan jollakin tuollaisella virallisella foorumilla. Tällöin tulisi kuitenkin ilmoittaa kuvan yhteydessä mitä sille on tehty ja minkä päämäärän aikaansaamiseksi, kuten mainituissa Reutersin ohjeistuksissa. (Tyyliin: "Muutin histogrammia ja terävöitin kuvaa komeetan pyrstössä olevan ufon esiintuomiseksi.") Yleensähän tähtikuvia katsovat ihmiset ovat alan harrastajia, joilla on hyvä käsitys siitä mitä kuvalle on voitu tehdä. Lehtikuvissa tilanne taas on lähtökohdiltaan vähän toinen, koska ne on tarkoitettu suurelle yleisölle, jolla ei ole käsitystä siitä, mitä kuvalle on voitu tehdä. Tällöinhän se on, jos ei nyt suoranaista valehtelua, niin ainakin väärän tiedon esittämistä.

Adnan Hajjin tapaus sai aikaan sen, että uutistoimisto Reuters laati erilliset ohjeet siitä miten Photoshopia
saa ja ei saa käyttää.  Ne löytyvät perusteluineen täältä:

Teollisuudessa tuosta puhutaan nimellä alihankintaohje.

Lähes huvittavalla tavalla Adoben itselleen saama de-facto -asema on kyllä vahva! Kuvia voi muokata myös Paint Shop Prolla, Gimpillä jne. Toisessa artikkelissa oli onneksi huomioitu "or any other image editing software". ;)

[papamiguel]

Digitaalisena tietojenkäsittelyn aikakautena kysymys itsessään on melkoisen laaja. Hyvät tavat, kuten kuvan moraalinen tarkoitusperä, ovat kunkin kuvan "tekijän" oman harkinnan varassa. Tällaiset reaktiot uutistoimistoilta ovat sinänsä tarkoitusperiltään kai sellaisia, että niillä pyritään nimenomaan moraalisesti ohjaamaan valokuvien tekijät noudattamaan jonkinlaisia yhteisiä pelisääntöjä.

Tähtikuvien kohdalla tilanne on tietyssä mielessä sama, sillä liiallisella kuvankäsittelyllä saa kuvista myös päälleliimatun näköisiä, eivätkä ne tietystikään silloin ole edes silmälle miellyttäviä puhumattakaan nyt sitten "aitoudesta". Mielestäni kuvaustavan selventäminen on aina suotavaa ja myös informatiivista muille kuvaa katseleville ihmisille, riippumatta heidän mahdollisesta tietotaidostaan astronomiaa tai valokuvausta ja sen teknisiä tapoja kohtaan ylipäätään.
Kuitenkaan kuvaustavan tietojen julkistaminen ei ole kuvan ainoa tehtävä, ja siksi sitä ei voi mielestäni pitää välttämättömänä ja vaadittavana asiana. Joku saattaa nimittäin haluta vain ottaa kuvan kuusta ja laittaa sen ihmisten ihasteltavaksi ihan sen suurempaa ajatusta. Eli tässä suhteessa kuvaus tavan ilmoittaminen ei ratkaise sitä, onko kuva todella "valokuva".

Monella akselilla kuva voi siis olla oikea tai väärä fyysisesti käsiteltynä tai moraalisena teoksena. Voihan tässä kohtaa vertailla nimenomaa moraalisia arvoja tiedonlevittämisessä, jos ajatellaan venäläisten napamannersukelluksia, joiden videokuva oli Titanic- leffasta...

No mielipiteitä muiltakin :)