Kirjoittaja Aihe: Summasen törmäyskraatteri varmistui  (Luettu 2266 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3373
Summasen törmäyskraatteri varmistui
« : 26-06-2018, 10:04:09 »
Keski-Suomessa Saarijärvellä sijaitsevan Summasen pohjasta jo tämän vuosituhannen alussa löytynyt geofysikaalinen anomalia on nyt varmistunut törmäyskraatteriksi. Löytöartikkeli tuli julki jo eilen MAPSssa. Tänään siitä on uutisoitu jo useammassa mediassa.

MASP:n juttu on maksumuurin takana: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/maps.13134

http://www.tiedetuubi.fi/avaruus/saarijarvelta-keski-suomesta-loytyi-uusi-tormayskraatteri

https://areena.yle.fi/1-4424891

https://yle.fi/uutiset/3-10273869
Jarmo

Paikalla mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2136
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #1 : 26-06-2018, 23:49:44 »
Teoreettisena ajatuksena: jos vaikka 1000m syvyydestä löytyisi rautaa miljoonia tonneja, saako sitä hyödyntää?

Poissa Jarmo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 267
    • Kotisivu (APSI)
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #2 : 27-06-2018, 01:28:21 »
Teoreettisena ajatuksena: jos vaikka 1000m syvyydestä löytyisi rautaa miljoonia tonneja, saako sitä hyödyntää?

Jos tarkoituksesi on lähteä kaivelemaan meteoriittirautaa kraatterien alta, kannattaa tutustua kuinka Daniel Barringerin kaiveluoperaatiolle kävi. Ei rikastunut mies meteoriittiraudalla.. Mutta suku tekee kyllä nykyisin pätäkkä turismilla.

Mutta itse kysymykseen: saa sitä hyödyntää. Rahalla saa ja kaivosluvalla pääsee. Eli pitää tehdä valtaus, tutkimuksia, todistaa että pystyt edes teoriassa hoitamaan homman niin ettei maa romahda tai ympäristö pilaannu tuhottomasti, ja sitten rakentaa se kaivos, ja lopuksi sulkea se.

Tuo kilsa on ihan normaalissa kaivossyvyydessä, joten on tehtävissäkin. Mutta kyllä sitä tavaraa pitää olla aika paljon että kannattaa kaivaa. Pikatarkistuksella selvisi että rautamalmista maksetaan tällä hetkellä ~65 USD / tonni, kaivoksen perustamiskustannuksista taas on paha sanoa mitään. Veikkaan kuitenkin että miljoonallakaan tonnilla ei kovin syvälle kaiveta. Miljoonilla ehkä.

Jarmo

Paikalla mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2136
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #3 : 27-06-2018, 14:10:48 »
Jos tarkoituksesi on lähteä kaivelemaan meteoriittirautaa kraatterien alta, kannattaa tutustua kuinka Daniel Barringerin kaiveluoperaatiolle kävi. Ei rikastunut mies meteoriittiraudalla..

Näköjään isot meteoriitit höyrystyy törmäyksessä: "The mining of the crater continued until 1929 without ever finding the ten-million ton meteorite that Barringer assumed must be hidden. At this time the astronomer Forest Ray Moulton performed calculations on the energy expended by the meteorite on impact, and concluded that the meteorite had most likely vaporized when it landed." Tai ainakin leviää niin laajalle alueelle ettei metalleja ole helppoa kerätä. Sinänsä meteorit voi olla hyvinkin arvokkaita jos vaan saisi talteen.

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3373
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #4 : 27-06-2018, 14:29:05 »
Näin juuri.

Valtaosa törmääjästä höyrystyy. Mutta osa vain sulaa. Kraatteriin syntyvässä törmäyssulakivessä, kuten Lappajärven kärnäiitissä, on sulfidimineraaleja joissa on epälty olevan jopa parin painoprosentin verran törmääjän ainesta. Jos olisi ollut esim. rauta-asteroidi, törmääjän koostumustahan ei tietenkään tiedetä Summasen tapauksesta vielä, niin periaatteessa törmäyssulakivi voisi olla jopa jonkinlainen malmi. Yleensä pitoisuudet kyllä esim. nikkelin suhteen jää reilusti alle kannattavuusrajojen ja törmäyssulakivipohjaisen malmin rikastusprosessi saattavat poiketa jonkin verran totutuista.

Maailmalla on kuitenkin tapauksia että kraatterin alle on syntynyt ilmeisesti törmäyksen vaikutuksesta (tutkijat eivät ole ihan yksimielisiä) ihan hyödynnettäviä malmeja. Hyvä esimerkki tällaisista on Sudburyn törmäyskraatterin alueen lukuisat suuret kaivokset.

Suomesta tiedetään että Paasselän kraatterin keskustan alla on sulfidimalmilinssi. Sijaintinsa perusteella sen synty ilmeisesti liittyy jotenkin törmäykseen. Riippuen sen koostumuksesta se voisi olla kokonsa puolesta ihan hyödynnettävissä oleva malmiesiintymä. Sijaitsee hankalassa paikassa syvän järven alla, mutta kaivettiinhan Jussarössäkin rautamalmia aikoinaan meren alta saaresta käsin.
Jarmo

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 925
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #5 : 27-06-2018, 20:13:03 »
Tyhmä kysymys: Jos törmäilijä höyrystyy kokonaan, niin miten tällaisesta voi syntyä törmäyskraateri? Vai syntyykö?

Poissa Jarmo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 267
    • Kotisivu (APSI)
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #6 : 27-06-2018, 22:32:00 »
Tyhmä kysymys: Jos törmäilijä höyrystyy kokonaan, niin miten tällaisesta voi syntyä törmäyskraateri? Vai syntyykö?

Ei ole tyhmä kysymys, päinvastoin, oikein mielenkiintoinen itse asiassa. Kannattaa miettiä törmäystä hetki hetkeltä. Yksinkertaistettuna:
(1) Kosketushetkellä törmääjän aiheuttaa suht itsestäänselvästi paineaallon, joka kulkee poispäin kosketuskohdasta. Puhutaan shokkiaalloista, kyse on aika napakasta potkusta. Luonnollisestikin aalto kulkee kohdeaineessa "eteenpäin" (joka suuntaan kosketuskohdasta) mutta kannattaa huomata että se kulkee myös törmäävään kappaleeseen, ikäänkuin "taaksepäin".
(2) Etenevät aallot puristavat ja lämmittävät (sekä kohteen että törmääjän) kiveä ns. älyttömästi. Kivi ei kuitenkaan varsinaisesti hajoa, se puristuu.
(3) Kun törmäävässä kappaleessa edennyt aalto kohtaa sen takareunan, se heijastuu takaisin. Kohti kosketuskohtaa siis. Tätä heijastunutta aaltoa kutsutaan ns. purkuaaloksi, sillä se käytännössä purkaa törmääjän kokeman puristuksen. Tämä tarkoittaa että sitä mukaa kun purkuaalto ohittaa kunkin kohdan, törmääjä hajoaa / sulaa / höyrystyy peräpäästänsä lähtien. Se mitä kullekin törmääjän kohdalle tarkalleen tapahtuu riippuu monesta asiasta (esim. törmääjässä olevat halkeamat ja ulokkeet ja epähomogenisuudet, mineraalikoostumus, jne), mutta etenkin törmäysenergiasta. Mitä enemmän voimaa alkuperäisessä aallossa on, sen enemmän se puristaa ja lämmittää, ja sitä paremmin törmääjän rakenne tuhoutuu.
(4) Kun purkuaalto on päässyt koko törmääjän läpi, se siirtyy kohdeaineeseen. Tässä vaiheessa törmääjäkappale on siis hajonnut / sulanut / höyrystynyt ihan kokonaan suht tehokkaasti.
(5) Kohdeaineessa purkuaalto ajaa takaa alkuperäistä puristusaaltoa. Käytännössä purkuaalto on juuri se joka lähtee avaamaan / kaivamaan kraatteria, heittää tavaraa ilmaan, ja sulattaa osan kohdekivestäkin.
(6) Kun purkuaalto tavoittaa puristusaallon, kraatterin kaivautuminen loppuu. Sen jälkeen taivaalta tippuu tavaraa takaisin, reunoja romahtelee, pohjalla tulee reboundia, ja kaikkea muuta hässäkkää.

Kaimani tai Teemu Ö. voinee korjata jos selitykseen tuli jotain lapsuksia. Tai jos käsitys törmäystapahtumasta on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana.

Lisätietoa oivasta, suht simppelistä, mutta informatiivisesta opuksesta Traces of a catastrophe. Muistaakseni törmäysprosessi käytiin läpi kolmoskappaleessa.

Jarmo K.

Poissa Jarmo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 267
    • Kotisivu (APSI)
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #7 : 27-06-2018, 23:48:19 »
Käsittääkseni "hyötysuhteeltaan" kätevimpiä raudanlähteitä ovat muutaman kymmenen tonnin rautameteoriitit. Sellainen mäjähtää pinnalle about kokonaisena tai ainoastaan vähän hajoten. Semmoienn 100-tonninen murikka taitaa olla ehdotonta maksimikokoa, kooltaan olisi ehkä semmoiset 1,5 - 2 m kanttiinsa. Tuollaisen jos pihalta löytäisi niin kyllähän sillä taloudellista arvoa olisi ihan raakamaterianakin (lähes puhdasta rautaa ja vähän nikkeliä), puhumattakaan keräily- tai tieteellisestä arvosta.

Vähääkään suuremmasta rautamötikästä ei selviä pinnalle enää yhtä paljoa. Lisäksi se hajoaa ilmakehässä niin ikävästi että palasia on työlästä lähteä keräilemään. Kivempi jos lähetys tulee yhdessä paketissa.

Kirjoitin aiheesta taannoin jutun Tiedetuubiin: http://www.tiedetuubi.fi/avaruus/taivaalta-pudonneet-kivijattilaiset

Jarmo K.

Paikalla T. Öhman

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 220
    • Hieman Kuusta
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #8 : 27-06-2018, 23:58:39 »
Vähän aiheen vierestä menee, mutta Jarmo aloitti:
Suomesta tiedetään että Paasselän kraatterin keskustan alla on sulfidimalmilinssi.
Kiinnostavaa. Mistäs tämä tiedetään? Jostain GTK:n julkaisemattomista geofysikaalisista mallinnuksistako? Negatiivisen magneettisen poikkeaman kohdalle tehty kairaushan tavoitti vain magneettikiisupirotetta ja pieniä(?) kiisuläimäreitä, mutta rakenteen muodosta, koosta tai malmimineraalien määrästä ja laadusta ei kai tarkempaa tietoa ole, koska eihän sitäkään kairasydäntä ole kukaan kunnolla tutkinut. Tai ei siitä ainakaan paljon ole kylillä huudeltu...

En ole varma, viittasitko ilmauksella "periaatteessa törmäyssulakivi voisi olla jopa jonkinlainen malmi" juuri Summaseen vai puhuitko yleisesti, mutta Summasen tapauksessa minä en jaksa moiseen uskoa minkäänlaisessa rajoittuneen mieleni kuvittelemassa tulevaisuudessa. Kraatteri on joka tapauksessa ollut niin pieni, että sulaa on ylipäätään syntynyt vähän, ja siitä vain osa on jäänyt kraatteriin muodostamaan törmäyssulalinssiä. Siihen eroosio päälle, sekä törmäävästä kappaleesta peräisin olevan aineksen erittäin pieni osuus sulassa, niin kovin vähän sinne plus-sarakkeen puolelle jää, luulisin. Mutta toki jos puhutaan yleisellä periaatteen tasolla, niin silloin tietysti melkein kaikki on mahdollista.

Jarmoille tämä on tietenkin selvää, mutta sanottakoon siltä varalta, että joku muukin tämän sattuu lukemaan, että sana "malmi" on aina ekonominen termi. Juu, saa minua kutsua välimerkkiinsekaantujaksi.

Teemu

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3373
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #9 : 28-06-2018, 16:42:21 »
En puhunut Summasesta vaan yleisesti törmäyskraattereiden malmeista puhuessani. Olen samaa mieltä että Summasen kokoluokan montussa tuskin on riittäviä määriä oikein mitään hyödynnettävää.

Teemu on syystäkin epäilevä Paasselän "sulfidimalmilinssin" suhteen. Eihän sellaista ole kukaan sieltä löytänyt. Puhunkin vain teoreettisella tasolla Paasselän malmista. Taka-ajatuksena on ollut että joku malmigeologin vilkaisisi noita Paaselän kairasydämien sulfideja tarkemmin. Mikäli niitä on enää tallessa.

Joskus kyselin Paasselän pohjan sulfidien koostumusten perään mutta ei niitä ole kukaan käsittääkseni analysoinut. Harmi sinällään. Paksuutta tuolla 212 metristä alkavalla rautasulfidia, mustaliusketta ja grafiitittia sisältävällä kerroksella oli kairauksen kohdalla 26 metriä. AEM-anomalian pinta-ala on 0,6-1 km2 riippuen vähän miten se rajataan. Tuo koko tekisi siitä jo ihan merkittävän esiintymän jos vain pitoisuuksia löytyy. Paaselän rannoilla on parikin tunnettua mineralisaatiota, NiCu-esiintymä Kettukummussa ja Ni-esiintymä Kettäjänniemessä. Nikkeli noissa esiintymistä liittyy Raahe-Laatokka vyöhykkeeseen eikä niillä todennäköisesti ole mitään tekemistä törmäyksen kanssa.

Mutta joo. Välimerkkisekaantuja on oikeassa. Onko kyse malmista riippuu esiintymän koostumuksesta, siitä paljonko sitä on ja kannattaako sitä kaivaa. Eli onko kyseessä taloudellisesti merkittävästä mineralisaatiosta.
Jarmo

Paikalla T. Öhman

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 220
    • Hieman Kuusta
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #10 : 29-06-2018, 16:34:29 »
Taka-ajatuksena on ollut että joku malmigeologin vilkaisisi noita Paaselän kairasydämien sulfideja tarkemmin. Mikäli niitä on enää tallessa.

Niinpä. Tai edes jostain ulkomailta haalattu kraatterigeologi. Sama ongelma kaikkien Suomen kraatterien ja niiden kairausten kanssa, eli niitä ei juuri ole tutkittu. Ja nyt voi hyvin olla liian myöhäistä. Eipä sillä että niitä kukaan olisi tutkimassa, vaikka ne tallessa olisivatkin...

Joskus kyselin Paasselän pohjan sulfidien koostumusten perään mutta ei niitä ole kukaan käsittääkseni analysoinut. Harmi sinällään. Paksuutta tuolla 212 metristä alkavalla rautasulfidia, mustaliusketta ja grafiitittia sisältävällä kerroksella oli kairauksen kohdalla 26 metriä. AEM-anomalian pinta-ala on 0,6-1 km2 riippuen vähän miten se rajataan. Tuo koko tekisi siitä jo ihan merkittävän esiintymän jos vain pitoisuuksia löytyy. Paaselän rannoilla on parikin tunnettua mineralisaatiota, NiCu-esiintymä Kettukummussa ja Ni-esiintymä Kettäjänniemessä. Nikkeli noissa esiintymistä liittyy Raahe-Laatokka vyöhykkeeseen eikä niillä todennäköisesti ole mitään tekemistä törmäyksen kanssa.

Niinpä. Tuosta kun tekisi geofysikaalisen mallinnuksen, niin pääsisi jo aika hyvin jyvälle koosta ja muodosta. Mutta tietysti tässä on sama ongelma kuin kairasydänten tutkimisessa. Taisi olla Andreas Abels, joka heitti ilmoille sen ajatuksen, että tuo Paasselän anomalia voisi olla keskuskohouman ilmentymä. Eli pohjalla olisi tavaraa enemmänkin, mutta keskuskohouma toi sen näkysälle. Periaatteessa ihan mahdollinen vaihtoehto, tosin en ole kyllä sen käytäntöä sen tarkemmin pähkinyt. Ja voisi - edelleen periaatteessa - olla niinkin, että keskuskohoumassa törmäyksen jälkeen kierrelleet fluidit ovat rikastaneet alueella jo muutenkin Raahe-Laatokan vuoksi hieman kohollaan olleet sulfidipitoisuudet. Vaan näitä hypoteesejähän voi heitellä ihan vapaasti niin kauan kuin Paasselkää tai muita Suomen kraattereita ei tutkita. Eli kauan.

Ai niin, tästä ollaan puhuttu ennenkin, mutta se on Paasselän tapauksessa AM eli aeromagneettinen anomalia, ei AEM eli aerosähkömagneettinen anomalia  :azn: Ja jottei syytellä off topicista, niin todettakoon, että Summasen kohdalla se oleellinen anomalia on AEM.

Teemu

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3373
Vs: Summasen törmäyskraatteri varmistui
« Vastaus #11 : 29-06-2018, 20:08:26 »
Ai niin, tästä ollaan puhuttu ennenkin, mutta se on Paasselän tapauksessa AM eli aeromagneettinen anomalia, ei AEM eli aerosähkömagneettinen anomalia  :azn: Ja jottei syytellä off topicista, niin todettakoon, että Summasen kohdalla se oleellinen anomalia on AEM.
Teemu
Totta. Se on se tämä sama pää edelleen hartioiden välissä eikä se jaksa tuota koskaan muistaa oikein päin.
Jarmo