Eristäminen siis tekee sähköllä lämpiävät huurrepannatkin vähemmän tarpeellisiksi.
Saman olen havainnut minäkin, varsinkin kun eristämisen lisäksi käytössä huurreputki. Ja universaali havainto muuallakin, jos CN:ää uskominen.
Asensin tuon lämmityspannan tuonne lähinnä kun sellainen sattui jo löytymään ja putki oli osina joka tapauksessa, eli sivujuonne tässä projektissa. Saas nähdä paljonko sitä lopulta tarvitaan. Tosin tuo aktiivinen jäähdytys (jonka ehdottomasti halusin, sen verran tehokkaasti se tuntuu putkivirtauksia eliminoivan, yhdessä eristyksen kanssa) voi lisätä korrektorilämmityksen tarvetta, kun puhallus viilentää korrektorinkin lopulta ulkoilman lämpötilaan. Toki eristys ja huurreputki siltikin toivottavasti estävät alijäähtymisen, jolloin korrektorin lämpötilän
pitäisi pysyä kastepisteen yläpuolella. Pysyypähän lämmityspanta tästedes ainakin aina mukana. Ja sähköt on mukana yleensä jo jalustan ja tuuletuksenkin takia.
Suurin jännitysmomentti itselläni tässä projektissa (nyt kun ne tuulettimet saatu onnistuneesti porattua runkoon
) on, että hankaloittaako putken sisälle tuleva eristekerros aktiivisen jäähdytyksen toimintaa; sitä kun ei sitten saa pois alkujäähdytystä varten, toisin kuin ulkopuolelle kääräistyn eristeen. Lasken toivoni tässä Roland Christenin suosituksen varaan. Ja toisaalta toisessa vaakakupissa voi parhaimmillaan odottaa sellainen jackpot, että sisäeristys osoittautuu riittäväksi eikä ulkopuolelle laitettavaa alumiinitakkia tarvita lainkaan.
Harkitsin ohikiitävän hetken myös sellaista vaihtoehtoa, että olisin poistanut maalin runkoputken ulkopinnalta ja jättänyt sen paljaan alumiinin väriseksi. Sen yhdistettynä sisäpuolen eristämiseen pitäisi ainakin täysin vastata teholtaan alumiinipintaista ulkoeristekerrosta. Mutta ihan siihen ei siviilirohkeus ainakaan vielä riittänyt
