Tähtisumujen valokuvaus ilman kaukoputkea ?

Aloittaja Aloittelijaaa, 13.11.2017, 20:44:54

« edellinen - seuraava »

Aloittelijaaa

Syvän taivaan kohteiden valokuvaus kiinnostaisi kovasti, mutta ihan en vielä uskalla laittaa omaisuutta kaukoputkeen yms. tarvikkeisiin .. Ajattelin et voisi aloittaa "laajemmista" sumuista joita voi kuvata myö ihan laajakulma objektiivillakin. Barnard's loop , flame nebula yms orionin ympärillä olevat sumut vaikuttaisi "helpoimmalta" kohteelta aloittaa.. Onko näistä kokemuksia ?

Pitääkohän kameran olla tähtivalokuvaukseen modifioitu( mitähän nuo muokkaukset edes on, joihin niin usein törmää ja missä sellaiset voi kameraan teetättää?) ?  Onnistuukohan dslr kameralla ? Iso -arvoa mietin myös, kannattaako olla ihan maksimit ? Mitään seuranta jalustaa minulla ei ole, mutta manuaalinen seuranta ei liene tässä onglema kun kuvattava alue on tässä suht pieni verrattuna koko kuvan kokoon, jos 14mm objektiivilla kuvaan. Mitähän valotusaikoja pitää saada kasaan, että alkaa näkyä jotain ? Kun 25s on aika maximi valotus yhdelle otokselle ilman jalustaa niin varmaan aika monta kuvaa saa räpsiä.. 🤔😅

Kiitos vastauksista! 😀

einari

Löysinpä tämmöisen sivuston, englanninkielielisen kyllä, missä on kerrottu tähtikuvauksesta ilman seurantaa:
https://www.lonelyspeck.com/photographing-and-processing-the-constellation-orion-astrophotography-image-stacking-and-lrgb-processing/
On siellä esimerkiksi Orionin sumuja saatu esiin pakkaamalla 30 (ilmeisesti noin 20s) valotusta.
Kyllä kameran modaaminen helpottaa varsinkin punaisten sumujen kuvaamista mutta ei se alkuun välttämätöntä ole.
Normaalikamerassa on siis suodin joka ei päästä lävitseen taivaalta tulevia tietyn aallonpituuden fotoneita.
Modauksessa tämä suodin poistetaan.
Useimmat harrastajat tekee tämän mutta ulkomailla näitä palveluita on joitakin.
En nyt muista tekikö Suomessa Jas-tekniikka näitä. Mutta kustannuksiltaan se on muutaman satasen juttu,
___
Tapio

Aloittelijaaa

Kiitos ! Tuo oli hyödyllinen artiikeli. Oon tainnut joitain lonely speckin tutoriaaleja joskus katsoakkin. Tuo LRGB -prosessointi oli ihan uutta asiaa, pitää perehtyö siihen tarkemmin.

Tuosta modaamisesta.. jos siihen lähtee niin vieläkö kameralla pystyy normi valokuvausta harrastamaan ? Päivänvalossa siis ? Entä onko sillä merkitystä, että onko dslr vai ccd ? Oon myös koittanu googletella noita ccd -kameroita, muttei tahdo löytyä.. Mikä firma niitä myisi ? 😅 Onkohan minkä hintaisia verrattuna normikameroihin ?

einari

Mulla on modattu järkkäri ja otan sillä myös normikuvia.
Ccd-kamera on sitten tähtikuvaukseen tarkoitettu kamera (ei tarvetta modata) jonka tärkein ero järkkäri verrattuna on jäähdytys. Ja se että sen käyttöön tarvii tietokoneen.
Kyllä ihan Googlella pitäisi löytää paljonkin ccd-kameroita. Suomestakin jopa niitä voi ostaa. Voit tältäkin foorumilta hakea ja täältä löytyy kauppapolitiikka osio josta myyjiä löytyy.
Halvimmat ccd tai nykyään CMOS kamerat on järkkäri hintaluokassa.
___
Tapio

Timpe

Herkkyydessä pitää huomioida myös kohinan lisääntyminen eli se ISO herkkyyden keinotekoinen nostaminen ei tuo tietyn pisteen jälkeen lisää fotoneita kameran kennolle. Tähän auttaa vain valotusaikojen pidentäminen, valovoimaisemman optiikan käyttö yms. seikat. Järjestelmäkameroilla kannattaa kokeilla mitä tulee, kun pinoaa esim. 30 kpl noita 20s valotuksia muutamalla herkkyydellä valotettuna. Esim. ISO 1600 / 3200 ovat ainakin kokeilemisen arvoisia (epäilen tuota suuremmilla ISO herkkyyksillä kohinan määrän nousevan noissa 30 kpl pinoissa jo liian suureksi). Toisaalta jokin 60...100 kpl ISO 6400 kuviakin voisi olla mielenkiintoista kohina-testinä. Kokeilemalla selviää  :wink:

Valotusajasta sanottiin näin tuolla einarin linkissä:
500 Rule rule will help us find a suitable shutter speed.  Here's how it works: take 500 and divide it by your lens focal length to determine your shutter speed. If you're using a camera with an APS-C sized sensor or 4/3 sensor, be sure to multiply your focal length by the crop factor of your camera's sensor (which is usually 1.5x or 1.6x, for APS-C sensors or 2x for 4/3 sensors).

Ja ISO-herkkyydestä näin:
A safe ISO range so use for most cameras is about 1600 to 6400. Once again, don't worry too much about noise from using a high ISO, we will be using a stacking technique to reduce noise in post processing anyway.

Kaupunkioloissa valosaaste estää tietysti ds-kohteiden kuvaamista, kun pidemmissä valotuksissa himmeä kohde ikään kuin hukkuu taustataivaan valoisuuden lisääntymiseen.

Niin ja sitten uusimpaan dslr vai ccd ? -kysymykseen vastauksena:
DSLR = digital single-lens reflex camera (link)
On siis tavallinen päiväkäyttöön tarkoitettu järjestelmäkamerarunko, jolla pääsee hyvin alkuun.
Varsinaiset CCD/CMOS -kamerat ovat sitten tähtikuvauksen erityisvälineitä (link1, link2) ja usein juuri noita yksivärisiä mono-kameroita, joille tarvitaan värisuotimien käyttöä LRGB kuvan tekemistä varten. Näihin ei ole kiirettä siirtyä, sillä ekat pari vuotta menevät helposti tuollaisella DSLR-järjestelmäkameralla tähtikuvausta opetellen.
- Timo Inkinen

vehnae

14mm polttovälillä saa komeita kuvia linnunradasta. Parhaiten tällöin erottuvat erilaiset linnunrataa halkovat laajat pimeät sumualueet sekä muutamat kirkkaimmat kohteet kuten Orionin sumu M42 ja Andromedan galaksi M31. Kokonsa puolesta yksittäiset kohteet jäävät tällä polttovälillä pieniksi, mutta ovat kuitenkin tunnistettavissa. Jotkut punaisena hehkuvat emissiosumut ovat suuria (kuten juuri tuo Barnard's loop), mutta ne ovat valitettavasti huomattavasti himmeämpiä. Tavallisella järkkärillä niiden kuvaaminen vaatii runsaasti valotusaikaa ja/tai erinomaiset havainto-olosuhteet (valosaasteeton paikka, kuuton yö).

Modatulla kameralla tarkoitetaan kameraa josta on poistettu infrapunasuodatin, jolloin punaisissa emissiosumuissa kirkkaana hehkuva vedyn aallonpituus pääsee sellaisenaan kameran kennolle asti. Tällaisella kameralla monet linnunradan sumukohteet hyppäävät yhtäkkiä esiin. Modatun kameran kanssa voi myös käyttää erillistä vain vedyn aallonpituuden läpäisevää H-alpha -suodatinta, joka leikkaa valosaasteen tehokkaasti pois, jolloin jälki on jotakuinkin tämän näköistä. Näissä kuvissa on kuitenkin käytetty apuna seurantajalustaa.

Modatulla kameralla voi edelleen kuvata päivänvalossa, mutta kuvista tulee suodattimen puutteesta johtuen huomattavan punaisia, minkä joutuu korjaamaan jälkikäteen säätämällä valkotasapainon kohdalleen. Joihinkin järjestelmäkameroihin on saatavilla kameran ja objektiivin väliin napsautettavia ns. "clip filter"-suodattimia jotka korjaavat modatun kameran valkotasapainon takaisin alkuperäiseksi.

Ja mainittakoon kaukoputken puutteesta vielä sen verran, että useimmat suosittelevat tähtivalokuvauksen aloittamisen nimenomaan ilman kaukoputkea. Se on ihan riittävän haastavaa ilmankin :-). Monet kameraobjektiivit ovat laadullisesti hyviä, kohteita kyllä riittää kuvattavaksi ihan kaikilla polttoväleillä.

henkkac

Vehnae ehti vastata kirjoittaessa, niistä suodattimista käytetään lyhennettä OWB = (Original White Balance). :wink:

Aloittelijaaa

#7
Kiitos vastauksista, noista on suuri apu ! Vau nuo vehnaen kuvat pisti kyl harkitsemaan sitä modaamista. 😃 Ehkä sen filtterin vois itse yrittää poistaa, kun tuo mun kamera joka tapauksessa taitaa vedellä viimesiään.. kattelin et youtubesta löytyy jotain opastusvideoita siihenkin.. 😅

Linnunrataa olen jonkin verran kuvaillutkin, mutta siinäkin riittää vielä opittavaa reilusti, varsinkin jälkikäsittelyssä..😃

Jonkunnäköinen kaukoputki minulla oikeastaan on, mutta se on ollut autotallissa pölyttymässä 15vuotta, niin pitäisi varmaa purkaa osiin ja putsailla...En tiedä onko enää toimiva, jotain osiakin siitä puuttuu.. Enkä mä sitä osaa edes käyttää, joskus lapsena kattelut kuuta vain 😅. Ja siihen sitten varmaan tarvitaan omat vempaimensa, että sillä kuvia pystyy ottamaan.. Veikkaan, että ilman kunnon seurantajalustaa on ihan hyödytön vempain .. 😅

henkkac

Laita kuvia putkesta tänne, siitähän näkee mitä puuttuu. :smiley: Jos kaukoputkeen saa kameran kiinni niin melkein millä tahansa kaukoputkella voi kuvata esim kuuta kun se on niin kirkas niin valotusaika on lyhyt jolloin kuun kuvaus onnistuu helposti, että ei se välttämättä hyödytön ole. :smiley:

vehnae

Ja joo, seurantajalustan avulla tämä syvä taivas -homma toden teolla aukeaa (ja lähtee lapasesta.. :evil:), kun pääsee käyttämään vähän pidempiä polttovälejä ja osavalotuksia. Käytännössä puhutaan 300-400e investoinnista, millä saa jo suositun Star Adventurer -seurantapään joka jaksaa kantaa hyvin järkkärin ja teleobjektiivin. Oletan tässä että tukeva kolmijalka löytyy jo ennestään.


RL

Lainaus käyttäjältä: Mariannejj - 13.11.2017, 23:09:11
Vau nuo vehnaen kuvat pisti kyl harkitsemaan sitä modaamista. 😃 Ehkä sen filtterin vois itse yrittää poistaa, kun tuo mun kamera joka tapauksessa taitaa vedellä viimesiään.. kattelin et youtubesta löytyy jotain opastusvideoita siihenkin..

Jos ei aikaisemmin ole kokemusta vastaavista hommista, niin kannattaa kaksi kertaa miettiä jos on kallis runko. Sisällä olevat mini liittimet ja johdot hajoavat erittäin helposti ja varaosat on kalliita jos edes saa.

Tuo lonelyspeck tyyppi kuvailee ainakin välillä sony a7s ja siinä ISOn pystyy helposti nostamaan 25k ja on ylivoimaisempi muihin kameroihin verrattuna kohinan vähyydessä.

500 rule ei ainakaan toimi minun tapauksessa. 1,5 kroppi ja 11mm polttoväli antaa valotukseksi 30sec joka ainakin oman kokemuksen mukaan venyttää jo tähdet rumiksi. 15sec on toimiva valotus.

Apena

Hei,
kysynkin tässä että minkälaista suodatinta kannattaisi käyttää yötaivaan ja tähtien kuvaamiseen.
Kuvauskokemusta on ja välinekin joka näyttää tältä, 36,0 × 23,9 mm:n CMOS-kenno; Nikon FX -muoto.

Terv. Pentti
---------
Pentti

einari

Lähinnä perusjärkkärissä kannattaa käyttää jotain valosaastesuodinta jos sellaisesta kärsii.
Täyskennoiselle ja Nikonille kyllä näyttäisi sellaisiakin olevan aika heikosti.
___
Tapio

Apena

---------
Pentti