TS:n 16" peilisetti

Aloittaja Tapsa, 03.10.2007, 08:44:04

« edellinen - seuraava »

Tapsa

Telescope Servicellä on myynnissä kohtuu houkutteleva ATM setti: 16" pääpeili, 88m apupeili ja 2" Crayford fokuseri hintaan 1250e.

http://www.telescope-service.com/ATM/optics.html

Sanokaapa nyt optiikan asiantuntijat ja rakentelijat onko tuo hintansa väärti. Peilistä sanotaan että se on "Diffraction limited or better" eli ilmeisesti 1/4 valoaaltoa? Eikös tuo ole ihan riittävä kun ilmakehä on kuitenkin se rajoittava tekijä. Onko mitään järkeä maksaa 1/10 valoaallon tarkkuuden omaavasta peiistä enemmän. Vai onko asia niin, että pienet lämpötilan tai peilin tuenan aiheuttamat muodonmuutokset huonontavat helpommin kuvan halvassa kuin tarkemmin hiotussa peilissä (jossa muoto pysyy riittävissä rajoissa pienistä ulkoisista tekijöistä riippumatta). Onko kukaan hankkinut tuota settiä?

Tapsa

Tapsa

Huikeasta vastaustulvasta päätellen kenelläkään ei ole ainakaan mitään negatiivista sanottavaa ;)  No, asia ei nyt vielä ihan ajankohtainen itselläni ole, mutta tuo setti on kuitenkin ilmeisesti varsin kilpailukykyinen hinnaltaan, jos peilin hiominen ei kiinnosta ja ison putken haluaa rakentaa. 

Tapsa

Tapanivi

Lienee hinta edelleen laskenut, nyt 1098 euroa.
Celestron C11-CF /Celestron CG-5 GoTo
JS-Dobson 200/1000 ekvat.seurantajalustalla
Royal 150/1300 Newton (eläkkeellä...)
Kiikarit 25 x 100 Astro Gigant
Nikon Coolpix 4500
Canon EOS 300 / 1000D

Pekka Lehtelä

[
"
Mielestäni vasta sitten, kun tietää todella harrastavansa vakavasti. Silloin myös tulisi myös kiinnostua aukkosuhteesta,  sen merkitystä en aliarvioisi. Yleensä se on F4-5 luokkaa tuon kokoisessa peilissä. Jos kuvanlaatu on tarkeää, niin tilaisin peilin aukolla f6 tai jopa 7, vaikka putken mitat kasvavatkin. Tarvittaessa pienentäisin peiliä, jos putken koko on ongelma, ja pitäisin peilin silti mahdollisimman hitaana. 30 cm: n f7 -peili olisi erinomainen kaikkeen visuaalikäyttöön ja planeettojen yms kuvaukseenkin sekä itsessään että varsinkin hintalaatusuhteessa.
[/quote]

Viittisitkö perustella mulle tuota aukkosuhde asiaa. Mulla on itsellä 20 ja 27cm Dobsonit, peilit ostettu valmiina ja kaikki muu tehty itse. Molemmat putket F5. Käytän putkia vain visuaaliseen katsomiseen, kuvaamaan tuskin koskaan alan. Tähän asti mulla on ollut käsitys, että jos peilien aukkosuhde olis F4 tai F3,3 olisi ne vielä parempia visuaaliseen katseluun. Nyt oon vähän hämmästynyt kun sää sanot, että pitäs ottaa hitaampi putki aukkosuhteeltaan F6 tai 7.

Voisitko nyt hiukan valistaa mua tässä asiassa, eli minkä takia ne putket pitäs olla visuaalikäytössä hitaampia kuin vaikka just toi mun F5? Kysyn tätä senkin takia, että aattelin tehdä joskus hieman isomman putken, jotain 40cm pääpeilin omaavaa putkea tässä vähän haikailen itselleni. Katselen omakotitaloni takaa joten vaikka 40cm putki olis aukoltaan sen F6 tai 7, se ei aiheuttas mitään ongelmaa mulle vaikka putki olis pitkä, koska kuskaan putken hetkessä tosta autotallista säkkikärryllä talon taakse. Ja en juurikaan katsele muualla eli pitkän putken kuljetuskaan ei olis ongelma.

Koska juuri nyt alan suunnittelemaan sitä n. 40cm peilin ostoa + koko projektia, olis hyvät neuvot tarpeen kun mitään ei vielä oo ostettu.

T: Pekka


Pekka Lehtelä

Edellinen kirjoituksen kysymykset tarkoittettu siis Markus Tuukkasella, toki muutkin ovat tervetulleet kommentoimaan.

T: Pekka

Wezen

Tällä foorumilla keskustellaan usein, miten valita oikea kaukoputki kuhunkin käyttökohteeseen, mikä on "oikea" aukkosuhde jne. Itse etenisin valinnassa seuraavalla tavalla:

Ensin valitaan kaukoputken polttoväli. Sen määrää se minkälainen osa taivasta halutaan kerrallaan kameran kennolle tai okulaarin näkökenttään. Okulaareja voi tietysti valita useampia, rajansa sillä valikoimallakin on, ja Barlowilla voi polttoväliä myös tarvittaessa lisätä. Lähtökohta kuitenkin tulisi olla se, että polttoväli määritellään niin, että se on sopiva tyypillisimpään käyttöön ilman lisäkikkailua erikoisilla okulaareilla tai barloweilla. Syvän taivaan kohteiden havaitsemiseen hyvä polttoväli on 0,5-2 m ja planeettahavaintoihin 3-5 m.

Aukko määräytyy kukkaron mukaan. Kaukoputken keräämä valon eli fotonien määrä riippuu yksin aukon suuruudesta. Vrt. veden keräämistä sateessa saavilla tai juomalasilla. Visuaalisesti havaitessa mikään ei korvaa aukon kokoa, koska silmän valotusaikaa ei voi pidentää. Kuvatessa halkaisijaltaan puolta pienemmän aukon voi korvata nelinkertaisella valotusajalla. Aukko vaikuttaa myös kaukoputken erotuskykyyn.

Aukkosuhde on edellisten osamäärä. Aukkosuhteen merkitys kuvaamisessa ja visuaalihavainnoissa ymmärretään usein väärin, koska siihen liittyvät lausumat on yleensä johdettu himmentimen toiminnasta kameraobjektiivissa. Kun aukkoa pienennetään himmenninrengasta kääntämällä, aukko pienenee ja kuvatasolle tulevien fotonien määrä vähenee. Visuaalisesti kuva pimenee ja tarvittava valotusaika pitenee. Tässähän muutettiin kuitenkin ensisijassa aukkoa, aukkosuhde muuttui epäsuorasti, kun polttoväli säilyi ennallaan.

Aika pitkälle pääsee, kun ajattelee tuota fotonien virtaa taivaalta. Kun katsotaan tiettyä taivaankohtaa, saadaan sieltä tulevista fotoneista talteen sitä enemmän, mitä suurempaa haavia käytetään. Kuva muodostetaan ilmaisemalla nämä jotenkin ja se muodostuu sitä nopeammin, mitä enemmän fotoneita ilmaisimelle annetaan.

Takaisin asiaan.

Kun polttoväli on valittu, kurkistetaan kukkaroon. Jos siellä on tavallinen määrä rahaa, keskitytään sopivan Newton-konstruktion valintaan, sitähän kysymyskin koskee. Newtonilla on seuraavat rajoitukset, joita ei juuri kannata ylittää, jos haluaa hyvin toimivan kaukoputken:
* Komavirhe
* Apupeilin aiheuttama diffraktio
* Paraboloidipeilin valmistustekniset vaikeudet
* Kuvakentän kaarevuus

Komavirhe tulee häiritseväksi kuvauksessa pian aukkosuhteen f/8 alapuolella, visuaalihavainnoinnissa aukkosuhteen f/5 alapuolella. Filmikuvauksessa käytettiin menestyksellä f/6 putkia, mutta ccd-kenno on armottomampi. Visuaalihavainnoinnissa koma ei välttämättä haittaa, mutta se heikentää laajojen himmeiden kohteiden havaitsemiskykyä, koska himmeän tähden valo hajoaa suuremmalle alueelle. Komakorrektorilla voidaan komavirhettä vähentää ja se on lähes välttämätön kapistus haluttaessa käyttää suurta kuvatason halkaisijaa (vaikkapa 25 mm, joka on jo iso kenno tai suurin 1,25" okulaarin sisään sopiva) f/4 tai alle Newtonilla. Optisen akselin suuntaisesti tuleva valo ei hajoa koman takia, joten Newton on yhtä hyvä planeettaputki kuin muutkin peiliputket, jollei parempi yksinkertaisuutensa vuoksi.

Apupeilin on oltava sitä suurempi, mitä suurempi on haluttu kuvatason halkaisija. Laajojen kohteiden kuvaukseen tarkoitettuun Newtoniin valitaan suuri apupeili, diffraktion lisääntymisellä on vaikutusta vasta, kun liikutaan lähellä kaukoputken teoreettista erotuskykyä eli pienillä pikseleillä ja suurella suurennuksella. Pelkästään planeettahavaintoihin tehdyn Newtonin apupeili voisi olla hyvinkin pieni. Pelkästään kuvaukseen tehdystä putkesta jätetään apupeili pois, jos kenno/kamera on niin pieni, että sen voi laittaa primäärifokukseen. Aukoltaan samankokoisen, mutta polttoväliltään lyhyemmän Newtonin apupeili on suurempi kuin pidempipolttovälisen.

Pallopeilin valmistus ja mittaaminen on helppoa. Pitkäpolttovälinen, halkaisijaltaan pieni pallopeili on sellaisenaan alle 1/10 valoaallon päässä paraboloidista. Peilin "parabolisointi" on vähän väkinäinen toimenpide ja muodon mittaaminen työläämpää. Siksi hyvä paraboloidipeili on kallis ja harvinainen kapistus. Kuta lyhyempi on polttoväli ja suurempi aukko, sitä enemmän parabolisointia tarvitaan ja sitä vaikeampaa muodon mittaaminen on. Olen itse tehnyt f/3-f/4 paraboloideja ja verrattuna f/7 peiliin kiillotustyön määrä on moninkertainen ja peilin mittaamiseen tarvittava tarkkuus ja kokemus myös. Kiillotusajan piteneminen lisää kaikenlaisten muotovirheiden synnyn riskiä, naarmujen määrää jne.

Kuvakentän kaarevuus (kuvataso ei olekaan taso) on Newtoniin liittyvä virhe, josta puhutaan vähän. Kaarevuus onkin pienempi murhe verrattuna edellisiin ja myös suhteessa vähäisempi kuin Cassegraineissa ym. Kaarevuus on suunnilleen sama kuin polttoväli eli pitkä polttoväli on eduksi. Kaarevuus tarkoittaa siis sitä, että tasomaista kennoa ei saada yhtä aikaa fokusoitua joka kohdasta. Joissain Newtoneille optimoiduissa okulaareissa ja komakorrektoreissa on tätä vikaa korjattu.

Enpä yhtään ihmettele, että Markus Tuukkanen on suositellut 30 cm f/7 Newtonia, kun halutaan laadultaan erinomainen ja monipuolinen putki pienellä rahalla. Itse olen harjoitellut lyhyempiä putkia helpomman siirreltävyyden takia. En myöskään halua könytä tikkailla. Jos olisi mahdollisuus kiinteään asennukseen tai ainakin autokuljetuksen välttämiseen, voisin myös itse hyvin kuvitella 30 cm f/7 tai 40 cm f/6 Newtonia, jos vain yhden kaukoputken saisi ottaa.

Kun Ursan "Kaukoputket - käyttäjän opas" on luettu, kannattaa hankkia "Telescope optics".

Näinkin pitkän vastauksen jaksoin kirjoittaa, kun halusin kokeilla, olenko itse ymmärtänyt asiaa.
An tti Veit ola

jaava

Hyvä esitys Wezen.

Jos Astronetissä olis artikkelit-osio, tämä pitäis saada sinne.

JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Pekka Lehtelä

Kiitos Wetzen vastauksestasi!

Tosin muotoilin kysymykseni hieman epätäsmälliseksi. Yritän nyt korjata asian. Mainitsemasi "Kaukoputken käyttäjän oppaan" olen ostanut 31/10-97 ja lukenut sen moneen kertaan. Samoin  Kriegen/Berryn "The Dobsonian Telescope" -kirjan ostin 16/11-99. Nyt syksyllä hankin "Star Testing Astronomical Telescopes" -kirjan. "Pohjatyöt" olen siis tehnyt ja vaikka en pelilin hionnoasta olekaan kiinnostunut ( vannomatta paras!), pitää valmiinakin peilinsä ostavan kaukoputken rakentajan tietää optiikasta ja muista putkeen liittyvistä asioista melko paljon.

Kirjoituksesi on hyvä tiivistelmä, mutta ei vastaus siihen mitä halusin kysyä. Ja syynä tähän olin minun epätäsmällinen kysymykseni. Otan siitä täyden vastuun ja pahoittelen asiaa. En myöskään ole aivan aloittelija, vuodesta -99 alkaen olen kahdella omatekoisella putkellani havaintoja tehnyt jonkinmoisen määrän. Vastauksesi on hyvä aivan aloittelijalle mutta aivan sellaisena en itseäni enää pidä. Tosin aina olen valmis ja halukas oppimaan uutta kaukoputkista ja yleensäkin tähtitieteestä. Ja sitä sarkaa riittää kynnettäväksi koko loppuiäkseni. Ehkäpä juuri se auttaakin säilyttämään kiinnostukseni tähän hienoon harrastukseen.

Kysymykseni ja kirjoitukseni  liittyvät olennaisesti tämän säikeen aiheeseen eli T-Servicen 16" tarjous settiin. Ja tarkoitukseni oli kysyä, onko suurtakaan KÄYTÄNNÖN MERKITYSTÄ onko putki F5 tai F6? Ongelmani on se, että tein ensimmäisen 20cm ( peilin ostin valmiina Teknofokuksesta ) putkeni pelkästään kirjojen perusteella ( ja Määttäsen Hannu neuvoi minua puhelimitse, siitä suuri kiitos Hannu!) koskaan sitä ennen näkemättä omatekoista putkea ihan luonnossa. No, ihan hyvä putki siitä tuli ja sen jälkeen ostin 27cm käytetyn pääpeilin ja tein sille putken. Molemmat klassista "lootamallia", koska se malli sopii hyvin tarkoituksiini.

Itse en aloita putken suunnittelua PELKÄSTÄÄN sillä periaatteella minkä kokoisen alueen taivaasta haluan nähdä, vaan siitä, että putki on kaikin puolin sopiva omiin tarkoituksiini. Kaikki kaukoputket ovat kompromisseja ja toki myös polttoväli on olennainen osa putken suunnittelua, mutta muitakin painavia tekijöitä on. Minulle on tärkeää, että putkessani tarkennuslaite on putken päällä jolloin voi osittain "maata" putken päällä tehdessäni havaintoja. Tämä hieman huonon selkäni ja niskani vuoksi. Em. ominaisuus on mulle asia numero 1. Vasta tämän jälkeen alan pohtimaan muita asioita kuten polttoväliä, aukkoa, pääpeilin kokoa jne. Ja samaa mieltä olen kanssasi, että tikkailla en halua kiipeillä, putkella pitää voida katsella tukevasti maassa seisten. Mutta onhan toki aukkosuhde siinä mielessä tärkeä, että se pitkälti määrää kuinka korkealta okulaariini tuijotan.

Yksi iso ongelma on se, että olen ns. "erakkoharrastaja" ja en juurikaan ole päässyt katsomaan muiden tekemillä putkilla. Joskus tämän vuosikymmenen alussa katselin Hollolassa Deep-Sky -päivillä Henrikssonin Rikun 30cm F3,3 putkella ja taisi olla Laihia Kari, jonka isolla putkella sain katsoa kiivettyäni ensin tikkaille. Näkymä 2 tuuman okulaarista oli kieltämättä mahtava.

Palataan aukko-asiaan ja tehdään ajatuskoe. Laitetaan 5kpl 30cm pääpeilin omaavaa putkea rinnakkain joissa on kaikisssa eri aukkosuhde. Vaikkapa F 4,5, 5, 6 ,7 ja 8. Tämän jälkeen laitetaan putket mielivaltaiseen järjestykseen ja suunnataan samaan kohteeseen, galaksiin tai tähtijoukkoon. Jokaiseen putkeen laitetaan myös hyvälaatuinen zoom-okullari joka säädetään niin, että jokaisen putken okulaarista näkyy 1 asteen suuruinen kuvakenttä. Jos minut nyt talutetaan sokkona jokaisen putken okulaarin ääreen siten, että en tiedä mikä aukkosuhde katsomassani putkessa on ja tämä toistetaan monta kertaa myös hämäten siten, että minut talutetaan katsomaan samaankin putkeen peräkkäisinä kertoina.

Nyt päästään kysymykseen mitä tarkoitin: HUOMAANKO KÄYTÄNNÖSSÄ KOVINKAAN SUURTA EROA ERI PUTKIEN KESKEN? Ja jos otetaan kymmenen muuta henkilöä ja tehdään sama koe, huomaavatko he erot ja osaisiko joku jopa sanoa JOKAISEN katsomansa putken aukkosuhteen?

Tämä asia liittyy kiinteästi tähän Telescope Servicen tarjous settiin, senhän aukkosuhde on F5. Lisäksi en ole peilinhioja ja kaukoputken rakentaminen on minulle aina alisteista havainoille. Päästä tekemään havaintoja on asia numero 1 ja sen vuoksi pitää tehdä tähän hommaan sopiva putki. Ja teen putken itse, koska tykkään nikkaroida ja itse tehdyn putken voi rakentaa juuri oman maun mukaiseksi. En myöskään ole pääpeilin suhteen hifisti johtuen juuri siitä, että en niitä hiomalla valmista. Jos arvostellaan vanhoilla kouluarvosanoilla 6-10, niin minulle riittää pääpeili jonka "arvosana" on 8,5 tai 9. Sen ei tarvitse olla 9,5 tai 10-, jos siinä vaan ei ole niin suuria vikoja, ettei käytännössä havaitsemisesta tule mitään. Te peilinhiojat tietysti yritätte tehdä peiliä jonka arvosana on se täysi 10. Minä taas yritän tehdä putken muun mekaniikan ja ulkosasun niin siistiksi, että se vastaavasti lähenteli sitä kymppiä.

Lisäksi kun alan iältäni lähestyä viittäkymmentä, tekisin mielelläni seuraavan putken juuri n. 40cm pääpeilillä  paikkaamaan iän pienentämää pupillia. Katselen putkillani kaikenlaisia kohteita: galakseja, pimeitä- ja valaisevia sumuja, tähtijoukkoja ja kaksoistähtiä. Planeettojen katselu jää aika vähälle, toki nitäkin katselen mutta ei oikein ole minuan laji.

Jostain syystä viime aikoina ovat tähtijoukot, avoimet ja pallomaiset, alkaneet kiinnostamaan minua kovasti. Hankin tänä syksynä sitä varten Hynesin ja Archinalin kirjan: "Star Clusters". Melkoinen eepos, lähes 500 sivua ja sen verran olen selaillut, että kannattava ostos oli.

Tämän alustuksen ja osin jaarittelunkin jälkeen päästään toiseen tärkeään ksymykseeni: "Koska katselen nykyään pääasiassa tähtijoukkoja, EIKÖ SILLOIN NOPEA F4,5 TAI F5 PUTKI OLE TARKOITUKSEENI AIVAN SOPIVA? Taas tarkoitan tällä TS:n tarjous settiä. Ottaen vielä huomioon etten aio putkellani kuvata, vaan tehdä ainoastaan visuaalisia havaintoja. Tästä johtui ihmetykseni Markuksen kirjoutuksessa olevasta kohdasta, jossa Markus pyytää kiinnittämään huomiota aukkosuhteeseen ja suosittelee harkitsemaan F6-F8 aukkosuhdetta jos on peiliä ostamassa tai aikoo sellaisen itse hioa.

Itse kyllä pidin kovasti juuri siitä Rikun 30cm F3,3 putkesta. Lyhyt pötikkä jota helppo käsitellä ja ainakin minun silmiini kuvanlaatu oli aivan hyvä. Ilmeisesti mieltymykseni nopeisiin aukkosuhteisiin saattaa peräsin sieltä. Tosin en vastaavsti koskaan ole katsonut putkella jonka aukko olisi F6 - F8. Voisi olla mieltymykseni toisenlaiset?

Toivotaan, että pääsen joskus taas laite- tai Deep Sky päiville ja pääsen katsomaan myös aivan erilaisilla putkilla kuin omani ovat. Ja hyvien perustelujen ja käytännön kokemusten edessä olen aina valmis tarkistamaan näkökantaani ja muuttamaan mielipidettäni jos siihen on aihetta. Periaatteesta en ole minkään asian puolesta tai vastaan. Faktat ovat minun ohjenuora.

T: Pekka

ps. Vähän sekainen tästäkin kirjoituksestani tuli. Edelleenkään en pysty niskani vuoksi t-koneen äärellä pitkään olemaan ja kirjoituksistani tuppaa tulemaan hieman hätäisiä. Ei niin johdonmukaisia ja hyvin jäsenneltyjä kuin toivoisin.

Wezen

#8
Hei vaan,

Ensiksi muutama luku tuohon vertailuun eri aukkosuhteisista 30 cm Newtoneista:

Aukko                                        mm       300       300        300       300       300
Polttoväli                                    mm       1350      1500      1800     2100     2400
Aukkosuhde                               mm       4,5         5           6          7           8
                  
1 asteen kuvakenttä                    mm       24         26          31        37         42
Plössl okulaarin polttoväli               mm       25         28          34        39         45
Lähtöpupilli                                 mm       6           6            6          6          6
                  
Komaton kuvakenttä, noin            mm       20         25          36         49        64

1 asteen näkökenttä on aika kova vaatimus polttovälillä > 1,5 m eli joudut hankkimaan kalliimpia okulaareja kuin 1,25 " perus-Plösslejä. Muuten pidempi polttoväli (suurempi aukkosuhde) antaa todennäköisesti kuvakentän reuna-alueilla paremman kuvanlaadun, ainakaan koma ja kuvakentän kaarevuus eivät haittaa. Luulen, että noista rivissä olevista eri aukkosuhteiden putkista ei käytännön katselutilanteessa saisi suuria eroja irti, koska okulaarit tulisivat ratkaisemaan pelin. Aivan vertailukelpoisilla okulaareilla toteutetussa testissä uskoisin eroja löytyvän ja aukkosuhteen 4,5 ja ehkä 5 putket erottuisivat hieman huonompina reuna-alueen komavirheen takia, muita ei pystyisi erottamaan hifistikään.

TS-tarjoussetti näyttää siltä, että siitä saat varmaan mainion visuaalisen putken. Mekaniikassa kannattaa kiinnittää huomiota ohuen peilin kannattimeen (taitaa tarvita 18 pisteen kannattimen) ja peilien asentosäätöihin, että saa kollimoinnin tehtyä tarkasti ja pysymään myös.

1 asteen näkökentän saa reviteltyä vain 2" laajakulmaokulaareilla, muuten lähtöpupilli kasvaa liian suureksi.

Terveisin Antti
An tti Veit ola

Wezen

Hei,

Kaikinpuolin järkeenkäypää luettavaa, lukuunottamatta yhtä kohtaa, jossa  >:D näkee punaista:

Lainaus käyttäjältä: MakeTT - 06.01.2008, 22:43:13
Nopeammassa putkessa taivas on vaaleampi, eikä tähdetkään niin siistejä.

Kirjoitin oman pitkän vastaukseni en yksin tähän ketjuun vaan jo useampaan kertaan velloneeseen keskusteluun kaukoputken aukkosuhteesta - "nopeudesta". Tässä kuvitteellisessa vertailussa eri aukkosuhteen samankokoisia objektiiveja verrattiin yhtä suurella kuvakulmalla (yksi aste), jolloin taustataivaan tummuus on sama. Kuva-alan reunalla näkyvän eron tähtien terävyydessä (komavirhe ja kuvakentän kaarevuudesta johtuva epäterävyys) allekirjoitan täysin minäkin.

Aiemmassa kirjoituksessa esittämäni aavistus siitä, että "nopeille" Newtoneille optimoituja okulaareja on tosiaan tehty, vahvistui, kun katselin Sky & Telescope -lehden pikkuilmoituksia. En ole itse tällaista koskaan kokeillut.

Tykkään itsekin kovasti katsella ensimmäisellä tekemälläni kaukoputkella, joka on 15 cm f/7 juuri terävyyden ja "samettisuuden" takia. Se ei kuitenkaan pysty samaan 3-4 asteen näkökenttään kuin 10 cm f/4, jolla Kaliforniasumun visuaalisesti näkyvä osa mahtuu kerralla kenttään ja suotimiakin voi käyttää kuvan menemättä aivan pimeäksi. Tuskin maltan myöskään odottaa työn alla olevan 30 cm Cassegrainin valmistumista ja sitä, että voin katsoa Saturnusta riittävällä suurennuksella kunnon silmävälin ja ilmavuuden antavan laajakulmakulmaokulaarin läpi 4,8 m polttovälin ansiosta. Tarkoitus on tehdä putkeen myös Newton-fokus, jolloin syntyy juuri tuollainen komeettaetsin. Erilaisille Newtoneille löytyy erilaisia käyttötarkoituksia ja jokainen tarjoaa omanlaisiaan elämyksiä.

Pekalle voisi sanoa, että jos kaipaat lisää valoa silmään ja askartelun iloa, on TS-setti kokeilemisen arvoinen. Jos taas haluat lähestyä "lopullista ratkaisua" etkä pelkää putken kokoa, voi Markuksen mielipiteitä täydellisestä Newtonista vain myötäillä.

Terveisin Antti
An tti Veit ola

Wezen

Joteskin tällä tapaa arvasin Sinun vastaavankin ;D.

"Nopean" Newtonin isompi apupeili on varmasti yksi vaikuttava tekijä; pienentää todellista aukkoa ja lisää diffraktiota. Joskus olen myös nähnyt, että putken tai tarkennuslaitteen mekaaninen rakenne on aiheuttanut vinjetointia ja jyrkästä valokartiosta on leikkautunut osa pois. Tämä on varmasti myös yksi mahdollinen syy "nopeiden" häviämiseen vertailussa.

Kiva keskustelu tämä on ollut, toivottavasti lisännyt jonkun ymmärrystäkin. Minun ymmärrystäni se ainakin on jäsentänyt.

Terveisin Antti
An tti Veit ola

Kaizu

Minulla on ollut menossa putken "huononnus" projekti. Olen kasvattanut apupeilin kokoa ja lisännyt siis difraktiota ja heikentänyt kontrastia.
Siltä osin projekti onnistui täysin. Varsinainen tarkoitus oli saada täysin valaistu kuvakenttä Canonin kennon kokoiseksi. No sekin onnistui mutta
koska iso apupeili ei ollutkaan aivan taso, kuvasta tuli surkea. Nyt olisin tyytyväinen jos pääsisin tuohon tilanteeseen jossa suuren apupeilin aiheuttama difraktio olisi merkittävin ongelma.

Halkian puolen metrin peili puolestaan on sitä luokkaa että sillä voi ruveta jo harmittelemaan tuollaisia toissijaisia virheitä. Sillä yritin kuvata aiemmin mainittua Einsteinin ristiä mutta suurennusta ei ollut aivan riittävästi. Risti näkyy kyllä kirkastumana mutta ei kiistattomana ristinä. Tuo kohde (Huchra's lens) pitää vielä kuvata uudelleen. Vaatinee tuollaista 250 kertaista suurennosta eli Canonille 5m:n polttoväliä ja toimivaa seurantaa. Ristin koko taisi olla 2"*2".

Kaizu
Kai Forssen

Meade-mad

Risti kuulostaa LOMO-projektilta (d=0,5m f=8m)

Mahtuuko kuvaan?

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Kaizu

Lomo on aika ideaali vekotin tuota Einsteinin ristiä varten.

Kaizu
Kai Forssen