Kentän kaarevuuden mittaus päivällä

Aloittaja wm-x, 19.12.2016, 20:50:58

« edellinen - seuraava »

wm-x

Miten voisin säätää päivällä linssiputken kentän kaarevuutta?

Minulla on tähdet outoina jo miltei heti keskustan jälkeen, nyt on varmaan aika ottaa putki ja reduceri huoltoon. Mieluiten tekisin tuon homman autotallissa pilvisellä kelillä.

En ole vielä käyttänyt tuota ccdinspectorin kokeilua. Onnistuisiko sillä ohjelmalla flattien avulla säätö?

VP

Hyppään samaan junaan. Lisäkysymyksenä sellainen että miten luotettavasti moinen onnistuu jos onnistuu? Esim. f/4 Newtonilla joka on lyhennetty f/2.8, vai onko tähtitesti ainoa tapa hyvin tarkkaan hienosäätöön?

-V

Timpe

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 19.12.2016, 20:50:58
En ole vielä käyttänyt tuota ccdinspectorin kokeilua. Onnistuisiko sillä ohjelmalla flattien avulla säätö?

Ei onnistu, sillä CCDI haluaa riittävän määrän tähtiä mittauksiinsa:
"How does it work?
CCD Inspector employs a proprietary algorithm for star filtering and extraction. For each image, it will extract up to a few thousand stars from the entire image, ignoring hot pixels and other non-stellar structures. As part of the analysis, CCD Inspector will throw out stars that are bloomed or saturated, and any stars with too low a signal-to-noise ratio that may yield an inaccurate measurement. It will then pick the median FWHM value, and the median Aspect Ratio value of all the stars remaining in the list. These will be the values displayed next to the image name.

By its nature, the FWHM and Aspect Ratio displayed represent an "average" value for the image. There will be some stars with higher and some with lower FWHM in the image. The same applies to aspect ratio value.  The values chosen are meant to quantify the image for a meaningful comparison between similar images, such as multiple sub-frames of the same field of view.
For images that contain some field curvature at the edges, the resulting measurement will not be skewed by such curvature, as long as the majority of the stars are not on the periphery of the image."


Eli tähtiä tarvitaan...
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Riippuu vähän näkökentän leveydestä ja lyhimmästä tarkennusetäisyydestä. Yksi tapa on tehdä tabletin näytölle keinotekoinen tähtitaivas (valkoisia pikseleitä gridiin) ja viedä se melko kauas. Päivänvalossa systeemin saa kohdistettua hyödyntämällä pädistä heijastuvaa objektiivin kuvajaista. Pädiä kääntelemällä pitäisi kuvajainen saada näkymään kamerassa kuvakentän keskellä, jolloin pädin pinta on kohtisuorassa optiseen akseliin.

Veikkaan kyllä että hyvien tulosten saaminen on tuolla menetelmällä aika vaivalloista. Lähinnä olen haaveillut tarkistavani kennon tilttiä kameraoptiikoilla. Vähän pidemmällä kaukoputkella saattaa hyvinkin olla mahdotonta.

einari

Itse kokeilin säätää reducer/kenno-etäisyyttä ja tilttiä kerrostalossa sijoittamalla reikäisen kartongin led-paneelin eteen (=keinotähdet). Etäisyyttä oli noin 20 metriä ja mielestäni toimi jopa yllättävän hyvin.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14699.msg137378#msg137378

Ja muistelin että jopa CCD Inspectorissa oli jonkinlainen toiminto jossa käytettiin flättiä.
http://www.ccdware.com/products/ccdinspector/
" Analyze frame illumination by measuring flat frames or star-field images".
___
Tapio

Lauri Kangas

Tuo omien keinotähtikenttien käyttö soveltuu korkeintaan tuon tiltin säätöön, veikkaan että useimmissa optisissa systeemeissä kentän kaarevuus saattaa olla jotain ihan muuta lähelle tarkennettuna vs. tähtitaivaaseen tarkennettuna.

wm-x

Kiitos hyvistä vinkeistä. Muistan saaneeni meidän varastossa putken focusoitua, saan myös sen tilan aivan pimeäksi. Se onkin aika mielenkiintoinen projekti saada keinotähdet samaan linjaan putken kanssa. hmmm...
Jos luotan siihen että vastakkaiset seinät ovat linjassa toisiinsa(tai voinhan mitata sen). Sitten kun laitan kameran takaosan seinää vasten ja keinotähdet vastakkaista seinää vasten saan suoran linjan?


Pieni aloittelijan lisäkysymys:
-Jos kenttä näyttää kaarevalta pitääkö reduceria liikuttaa kauemmaksi kennoa vai lähemmäksi?

-Voinko suorittaa testauksen toisella järkkärillä, missä on ir filtteri paikallaan ja kompensoida sen etäisyyden jotenkin?(nikon d5100 kuvauskamera, nikon d5200 päiväkamera) Minun on vaikea irroitella tuo nikon d5100 piuhoista tuolta tornista.

Huomioita kysymyksiä omasta tilanteesta:
-Kameran heikompi kiinnitys mahdollistaa pienen tiltin, luokkaa 0.5-1mm.(korjaan kun keksin miten)

-Kennon edestä poistuneet lasit olivat n. 2-3mm paksuja, tällä on noin 1mm vaikutus valon kulkemaan matkaan jos käytämme 1/3 sääntöä. Eli kennon pitäisi olla lähempänä?

-Onko mahdollista että focuseri remontin jälkee focuseri ei ole linjassa? Tämän voinen testata laaserilla?

-Minulla on käynyt viime aikoina niin että flatti korjauksen pölypallot eivät osu ihan kohdalleen , eli minun kamera pääsee liikkumaan? vai voiko tämä kertoa jostain muusta?

VP

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 20.12.2016, 14:41:31
Minulla on käynyt viime aikoina niin että flatti korjauksen pölypallot eivät osu ihan kohdalleen , eli minun kamera pääsee liikkumaan? vai voiko tämä kertoa jostain muusta?

Voisko kameran peili ja suljin aiheuttaa tämän? Pölyhän voi olla aika löyhästi kiinni kennolla.

-V

naavis

Monessa järkkärissä on myös nykyään kennonpuhdistustoiminto, joka kameraa käynnistäessä täristää kennoa, jotta pölypallot irtoavat. Tämä, sekä peilin ja sulkimen aiheuttama tärähtely voivat liikuttaa pölypalloja. Itse kamera tuskin pääsee liikkumaan itsekseen.

wm-x

Tuossa se tärinä oli ir-lasissa, joka on poistettu. Suljin tietysti täristää aika paljon. Pitää vaan pitää parempaa huolta putsauksesta. Tuntuu vaan että aina ilmestyy uusia palleroita.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 20.12.2016, 14:41:31
Jos luotan siihen että vastakkaiset seinät ovat linjassa toisiinsa(tai voinhan mitata sen). Sitten kun laitan kameran takaosan seinää vasten ja keinotähdet vastakkaista seinää vasten saan suoran linjan?

Ei riitä alkuunkaan, pitää saada paljon tarkemmin. Helpointa on tehdä ne keinotähdet tuollaisella tabletilla niinkuin sanoin. Tabletin näyttö on heijastava ja siitä näytöstä heijastuvan kuvajaisen paikan mukaan saat käännettyä tabletin kohtisuoraan objektiivia vastaan.

Muista että se kuvajainen on tuplasti kauempana kuin tabletti, sinne kun fokusoit ja kääntelet tablettia niin löytyy etulinssin kuvajainen joka pitää saada kameran kuvassa keskelle.

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 20.12.2016, 14:41:31
Pieni aloittelijan lisäkysymys:
-Jos kenttä näyttää kaarevalta pitääkö reduceria liikuttaa kauemmaksi kennoa vai lähemmäksi?

Sekä liian lähellä että liian kaukana on tuloksena liian kaareva kenttä. Kun ollaan kohdallaan, kaarevuus on minimissään.

Huom. se kaarevuus ei siis vaihda suuntaa, vaan on aina niin päin että jos ensin tarkennat kuvan keskustan, niin tarkentamalla sisäänpäin tulee reunoista tarkemmat.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: einari - 20.12.2016, 12:07:30
Ja muistelin että jopa CCD Inspectorissa oli jonkinlainen toiminto jossa käytettiin flättiä.
http://www.ccdware.com/products/ccdinspector/
" Analyze frame illumination by measuring flat frames or star-field images".

Näinpä onkin, mutta flat-analyysin lopputulokset ovat kehnoja. Tässä ensin keskiarvo-analyysi vdB158 flat-kuvista ja sitten kaarevuuskeskiarvo saman illan luminanssikanavista tähtiä apuna käyttäen. Vastaavuus noiden kahden välillä on melko vähäinen ainakin omassa putkessani (mikä toisaalta ei ole mikään ihme  :tongue:).




- Timo Inkinen

naavis

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.12.2016, 22:44:29
Näinpä onkin, mutta flat-analyysin lopputulokset ovat kehnoja. Tässä ensin keskiarvo-analyysi vdB158 flat-kuvista ja sitten kaarevuuskeskiarvo saman illan luminanssikanavista tähtiä apuna käyttäen. Vastaavuus noiden kahden välillä on melko vähäinen ainakin omassa putkessani (mikä toisaalta ei ole mikään ihme  :tongue:).

Kuten CCD Inspectorin sivulla lukee, flättikuva-analyysi tutkii vain kuvan valaistusjakaumaa. Analysoidut tähtikuvat taas laskevat tähtien kokoja ja päättelevät tästä erinäisiä asioita kollimaatiosta, kentän kaarevuudesta jne. Nämähän eivät ihan suoraan liity toisiinsa, joten on ihan normaalia, että tuo analysoitu flättikuva näyttää erilaiselta kuin tähtiä analysoimalla saatu visualisointi kentän kaarevuudesta. Flättianalyysi ei siis sinänsä ole mitenkään kehno, se vain mittaa ihan eri asiaa.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: naavis - 20.12.2016, 22:54:43
Flättianalyysi ei siis sinänsä ole mitenkään kehno, se vain mittaa ihan eri asiaa.

Ok, on siis sinällään hyvä mittaus tuokin. Tuo taitaa kertoa nyt sen, että oman RCT:n peilit ovat keskenään hyvässä linjassa, mutta tuo optinen paketti ei sitten ole ihan timmisti keskellä putken muuta mekaniikkaa. Ärsyttäviä tuollaiset mittaukset näin RCT-omistajan kannalta (:tongue:), mutta mitä väliä kun putki piirtää nätisti ja flatit kalibroivat raakakuvat hyvin. Nyt ei ole enää intoa tuon RCT:n lisähoonaamiseen ts. rajansa kullakin. "The Thrill Is Gone..." :grin: (link)
- Timo Inkinen

wm-x

Kaarevuutta on. Tästä nyt ei osaa yhtään sanoa mihin päin pitäisi reduceria siirtää? Ja miksi toinen laita on enemmän kaareva kuin toinen?