APM komakorjaavat barlowit

[Ari Haavisto]

Olen ollut ja olen edelleen Televuen Powermatejen vankkumaton kannattaja. Itselläni on 2,5x, 4x ja 5x versiot ja tulos on ollut todella hyvää. Muutama "perusbarlow" löytyy myös ja kuvanlaadun eron kyllä huomaa kun mennään äärirajoille. Ja nyt puhun nimenomaan kuu/planeettakuvauskontekstissa. Mutta... kameroiden resoluutio kasvaa koko ajan samalla kun pikselikoko pienenee. Tämä ajaa kohti pienempiä barlow-kertoimia ja samalla antaa mahdollisuuksia kuukuvauksessa yhä suurempien alueiden kuvaamiseen kerralla, etenkin kun luku- ja tiedonsiirtonopeudetkin kasvavat. Samaan aikaan Newtonit kasvavat kokoa ja muuttuvat f-suhteeltaan nopeammiksi.

Tässä piilee sitten se mutta: 2,5x powermatella ja F4 Newtonilla alkaa isoilla kennoilla koma hiipiä salakavalasti enenevässä määrin kuva-alueelle eikä komakorjaimen lisääminen setuppiin oikein ole järkevää tai edes onnistu. Tässä kohtaa apuun tuli APM 2,7x komakorjaava barlow:
 http://www.apm-telescopes.de/en/optical-accessories/barlow-lenses/1-25-barlow-lenses/apm-comacorrecting-1-1-4-ed-barlow-element-2.7-x.html

Tuolla olen nyt kuvaillut hetken ja tulokset ovat hyviä. Tuo myös sopivasti vie F4 Newtonin sinne F11...12 paikkeille, joka mahdollistaa vielä dispersiokorjaimen käytön. Ja kuvaskaala putkelleni detaljikuvaukseen optimi 0,10"/pikseli kun käytössä ASI178MM ja 2,4um pikselit.

Mutta mitäs kun keli ei ole aivan optimi tai haluaisin saada keskiskaalan mosaiikkikuvausta tehtyä? Hommasin Baaderin MPCC mk3 komakorjaimen, mutta sillä skaala menee jo 0,25"/pikseli, eli matalan skaalan kuvaukseen. Olen etsiskellyt sopivaa 1,5...1,8x barlowia tai komakorjainta järkihintaan, jolla pääsisin F6...F7 alueelle ja 0,15"/pikseli tarkkuuteen, mutta ei ole löytynyt. Nyt sitten huomasin, että APM on tuonut markkinoille 2" 1,6x komakorjaavan barlowin: http://www.apm-telescopes.de/en/apm-2-inch-coma-correcting-telecentric-1.6x-barlow.html

Tiedot ovat hiukan epämääräisiä, eivät kerro esim. mille F-alueelle tuo on optimoitu. No, tilasin sitten kumminkin ja kokeilemallahan se selviää. Tuo on kuitenkin juuri se, mitä olen etsiskellyt. F-luku toki putoaa niin alas, että dispersiokorjainta ei enää väliin voi laittaa, mutta ir-alueella ja tuolla skaalalla se ei liene ongelma, etenkään jos kuu on säädyllisellä korkeudella. Ja sitten tietysti aletaan odottaa alle F10 tarkoitettua dispersiokorjainta markkinoille.

Joka tapauksessa kehitys näyttää ajavan mukavaan suuntaan: Isoja alueita kuuta kerralla isolla resoluutiolla ja maksimi erotuskyvyllä, käyttäen isoa apertuuria. Mitä tuosta enää puuttuu? No sitä keliä... Nykytahdilla kuvauskalusto ehtii näköjään päivittyä 2-3 kertaa jokaisen kuvauskerran välillä 

[einari]

Oletkos Ari tämmöiset huomannut ?
https://www.altairastro.com/xcms_entry.php?xcmsentryid=24

[Pappis]

Oletkos Ari tämmöiset huomannut ?
https://www.altairastro.com/xcms_entry.php?xcmsentryid=24

Näitä on myyty useilla tuotemerkeillä aiemmin: Bresser SA, Omegon Premium, Orion, jne. Ovat käsittääkseni kohtuuhintaisia "kunnollisia", eli apokromaattisia Barlow-linssejä. Muita vastaavia on SW ED, Vixen, ED, jne.

[einari]

Onhan noita ED/APO-barloweita ollut tosiaan aiemmin mutta eipä niissä tuota tasoittavaa ominaisuutta juuri ole näkynyt.

[Pappis]

Onhan noita ED/APO-barloweita ollut tosiaan aiemmin mutta eipä niissä tuota tasoittavaa ominaisuutta juuri ole näkynyt.

Tasoittavaa? Käsittääkseni se puhui vain perinteisiä (3-linssin) Barloweita tasaisemmasta kentästä 4-linssisen rakenteen ansiosta.

[Ari Haavisto]

Oletkos Ari tämmöiset huomannut ?
https://www.altairastro.com/xcms_entry.php?xcmsentryid=24

Mielenkiintoista. Kerrotaan olevan 4-linssinen ja telesentrinen, eli käytännössä design taitaa olla aika lailla sama kuin Powermatella. Hinta toki mukavan edullinen. Eli tämä voisi olla aika hyvä vaihtoehto detaljikuvaukseen. Näitähän on tosiaan muillakin, tosin myös ihan eri hintaan, kuten esim. Baaderilla: https://www.astromarket.org/accessoires-7/oculairs-en-barlowlenzen-7/h-alpha-optimized-7/telecentric-lens-system-4x-7 . Ja Baaderilla myös vastaavat myyntiargumentit, tasaisempaa kenttää myöden (suhteessa 2-3 linssisiin barlow-tyyppisiin designeihin, jotka eivät ole telesentrisiä).

Tuo APM 1,6x on samoin 4-elementtinen telesentrinen rakenne, mutta lisäksi siihen on jotenkin lisätty komakorjaus, joten odotukset ovat korkealla keskiskaalan kuukuvaukseen.

[Pappis]

Mielenkiintoista. Kerrotaan olevan 4-linssinen ja telesentrinen, eli käytännössä design taitaa olla aika lailla sama kuin Powermatella. Hinta toki mukavan edullinen. Eli tämä voisi olla aika hyvä vaihtoehto detaljikuvaukseen. Näitähän on tosiaan muillakin, tosin myös ihan eri hintaan, kuten esim. Baaderilla: https://www.astromarket.org/accessoires-7/oculairs-en-barlowlenzen-7/h-alpha-optimized-7/telecentric-lens-system-4x-7 . Ja Baaderilla myös vastaavat myyntiargumentit, tasaisempaa kenttää myöden (suhteessa 2-3 linssisiin barlow-tyyppisiin designeihin, jotka eivät ole telesentrisiä).

Tuo APM 1,6x on samoin 4-elementtinen telesentrinen rakenne, mutta lisäksi siihen on jotenkin lisätty komakorjaus, joten odotukset ovat korkealla keskiskaalan kuukuvaukseen.

Eli laatu-Barlow on käytännössä aina telesentrinen?

Ja vaikka tuo Baaderin tuote onkin H-alfalle optimoitu, niin kai se toimii UV- ja IR-kuvaukseenkin?

Edit: Opiskelin itse, ja totean, että telesentrinen on etenkin kuvaamiseen parempi, mutta se ei yksinään takaa laatua.

[Ari Haavisto]

Eli laatu-Barlow on käytännössä aina telesentrinen?

Ja vaikka tuo Baaderin tuote onkin H-alfalle optimoitu, niin kai se toimii UV- ja IR-kuvaukseenkin?

Edit: Opiskelin itse, ja totean, että telesentrinen on etenkin kuvaamiseen parempi, mutta se ei yksinään takaa laatua.

Näinhän se varmasti on. Design on kuvaamiseen sopivampi, eikä ole niin herkkä optisen polun pituudelle. Mutta toteutuksen laatu on sitten aina eri asia. Linssien laatu, pinnoitteiden laatu jne... Huonolaatuisessa telesentrisessä on enemmän niitä huonolaatuisia linssejä kuin huonolaatuisessa normibarlowissa ja siten kuvanlaatukin voi jäädä huonommaksi.

Tuosta Baaderista tuo H-alfa-optimointi näyttää tarkoittavan Strehl-luvun optimointia H-alfan aallonpituudelle, eikä esim. sitä, että pinnoitteiden läpäisykäyrä olisi optimoitu H-alfalle samalla estäen esim. UV-valon läpäisyn. Baaderin sivuilla sanotaankin, että tuottaa erittäin hyviä tuloksia planeettakuvauksessakin vaikka ei siihen olekaan suunniteltu. Mahdoton sanoa, onko strehl-luvun optimointi tietyllä aallonpituudella saavutettu muiden aallonpituuksien kustannuksella, mutta epäilisin että lähellä oleva ir toimii tosi hyvin myös. UV todennäköisesti on se, jonka kustannuksella tuo on tehty. Tämä optiikkaa sen syvällisemmin tuntemattoman arvaus tietenkin, kun Baader ei kerro.

[Pappis]

Tuosta Baaderista tuo H-alfa-optimointi näyttää tarkoittavan Strehl-luvun optimointia H-alfan aallonpituudelle, eikä esim. sitä, että pinnoitteiden läpäisykäyrä olisi optimoitu H-alfalle samalla estäen esim. UV-valon läpäisyn. Baaderin sivuilla sanotaankin, että tuottaa erittäin hyviä tuloksia planeettakuvauksessakin vaikka ei siihen olekaan suunniteltu. Mahdoton sanoa, onko strehl-luvun optimointi tietyllä aallonpituudella saavutettu muiden aallonpituuksien kustannuksella, mutta epäilisin että lähellä oleva ir toimii tosi hyvin myös. UV todennäköisesti on se, jonka kustannuksella tuo on tehty. Tämä optiikkaa sen syvällisemmin tuntemattoman arvaus tietenkin, kun Baader ei kerro.

Kertoo kyllä, kun osaa etsiä. On vaan tosi hyvin piilotettu.

Sivun http://www.baader-planetarium.com/en/telecentric-system-tz-4-(4x-focal-length).html puolivälistä löytyy "Downloads" ja sieltä se oikeanpuolinen yleiskuvaus näistä telesentrisistä sanoo näin: "The optics design delivers 99% Strehl at 656.3 nm. Both TZ-systems are not intended to work as a barlow lens! In fact even the coatings are designed to reduce the light of other wavelengths in the best way possible to ensure that only the H-alpha pass band at 656.3 nm will transit through the TZ-optics without any loss in intensity."

Eli nuo Baaderit suodattavat  muuta kaistaa pois vääristäen väritasapainoa.

[Ari Haavisto]

Pah, kirjoitin pitkän postauksen ja meni bittiavaruuteen. No, lyhyt referaatti:

Hyvä bongaus tuo, eli ei Baaderia planeettakuvaukseen koska optimointi tehty muiden aallonpituuksien kustanuksella. Aika arveluttavaa, että AST ja TS silti usuttavat kertoen, että erittäin hyviä tuloksia myös Kuu/planeettakuvauksessa.

Televuen Powermate siis tässä(kin) parempi vaihtoehto. Telesentrinen, laatuisa ja kertoimen muutos optisen polun pituuden funktiona tiedossa. Ainoa miinus, että 3x versio puuttuu. Siihen tuo Altai Astron 3x telesentrinen voisi olla juuri kiintoisa kokeilla. Kokemuksia käytännössä ei tunnu löytyvän mistään, joten olisi kiintoisa kuulla jos joku kokeilee. Kokeilisin itse, mutta olen menossa hiukan eri suuntaan nyt:

Kun kuvaan tulevat pienipikseliset ison resoluution kamerakennot ja isot nopeat Newtonit, alkaa komalla olla merkitystä ja siinä APM:n komakorjaavat barlowit ja telesentriset vaikuttavat todella lupaavilta. Olen nyt päässyt tuota 1,6x telesentristä kokeilemaan ja hyvältä näyttää. 2,7x ei ole telesentrinen, mutta käytän sitä optimilla etäisyydellä ja toimii todella hyvin. Toki odottelen josko siitäkin tulisi telesentrinen versio, ainahan Timpeläisyydelle on tilaa    Laitan myöhemmin hiukan kuvia ja kokemuksia APM testeistä vielä.

[Pappis]

Kyllä noita Baadereita varmaan voi käyttää esim. kapeakaistaiseen IR-kuvaukseen, mutta läpäisykäyriä näkemättä vaikea sanoa enempiä.

Mitenkäs nuo ES:n uudet telejatkeet?

http://www.explorescientific.co.uk/en/Eyepieces/Fokal-Extender-3x-31-7mm-1-25.html

CN:ssä näitä kehutaan paljon. Jotkut eivät näe eroja PowerMateen, toiset näkevät mutta niin pieniä, että ovat valinneet mieluummin nämä.

[Ari Haavisto]

Jatketaanpa vaikka tähän ketjuun tätä barlow vs pikselikoko - keskustelua. Tuo alkuperäisenä aiheena ollut APM komakorjaava barlow, joka muuten on 1,5x kertoimeltaan, on osoittautunut laadultaan todella hyväksi värkiksi ja sillä olen noita koko kuun mosaiikkeja kuvaillut. 408/1800 Newtonilla ja 2,4um pikselisellä ASI183MM:lla tuo antaa skaalaksi 0,18"/pikseli, joka on tosi maltillinen, vaikka tulee silläkin koko kuusta melkein 200 Mpix mosaiikki. Nyt toivottavasti pian päässen kuvaamaan uudella putkella ja siinä sama kombo antaa 600/2420 Newtonille 0,14"/pikseli, joka rupeaa olemaan aika mukava. Mutta jo tuolla 408mm-putkella kuvailin maksimissaan 0,11"/pikseli skaalalla huippukeleillä jotain detaljiotoksia, joten olisihan se kutkuttavaa kuvata sillä skaalalla koko kuun mosaiikkeja!

Niinpä optimistina lähdin jo haalimaan lisää kalustoa, vaikka pääpeilikin on vielä korjaushionnassa ja päätin kokeilla Baaderin 1,7x glasspathcorrectoria, eli tätä:
https://www.baader-planetarium.com/en/accessories/optical-accessories/barlow-lenses-coma-and-glaspathcorrectors/2%22-glaspathcorrectorr-17x-for-newtons.html

Tuohan ei ole varsinainen barlow, vaan binoviewereille tarkoitettu barlow & kromaattisuuskorjain, mutta on siis myös käytännössä komakorjaava barlow. Tuosta on hyvin ristiriitaista ja sekavaakin tietoa sen suhteen, onko tuossa kromaattisuuden lisäksi jonkinlainen palloaberraatiokorjaus. Jos on, kuvanlaatu peruskuvauksessa voi kärsiä, mutta asia selvinnee vain testaamalla. Tuo siis odottaa nyt okulaarilaatikossani testausta ja 600/2420 Newtonilla ja ASI183MM 2,4um pikseleillä tuo antaa 0,12"/pikseli. Siinä ollaan aika lailla siinä suuruusluokassa, jota tähän mennessä parhaimmillaan olen Suomen keleistä saanut hyödynnettyä.

Mutta: Teoreettisesti 600mm putkella ja mono-kameralla huippukelillä tulisi pyrkiä ainakin 0,09"/pikseli skaalaan. Nyt tilasin sitten 2X, 2" powermaten ja sille kaveriksi Televuen Paracorr 2:n, joka sekin on 1,15 kertoimeltaan. Tällöin nämä kaksi yhdessä antavat n. 2,35X kertoimen ja nyt kombo antaakin 0,09"/pikseli skaalan ja optinen laatu on varmasti huippua. Onko tällaista keliä sitten koskaan, se on eri asia. Mutta optimisti pitää olla.

Ja sitten jos kohde on alhaalla ja haluan käyttää dispersiokorjainta, pitää F-luku saada hiukan isommaksi ja optista polkua pidemmäksi ja silloin vaihtuu kamerakin isompipikseliseksi ASI290MM:ksi. Tällöin vanha kunnon 2,7x komakorjaava barlow ja 2,9um pikselikoko antaa uudella putkella tuon saman 0,09"/pikseli. Kennokoko vaan on pienempi, eikä koko kuun mosaiikkeja enää kuvailla, mutta planeettoja kyllä ja kuudetaljeja. Jos siis keliä koskaan on tuohon asti.

Näin siis eri skaaloille olevaa kuvauskalustoa alkaa olla odottelemassa kuvaustestejä ja eri keleille löytyy aina optimi setuppi. Huonommalla kelillä voi sitten kuvata pelkällä Paracorr 2:lla, joka sekin antaa muuten 600/2420 putkella ja 2,4um ASI183MM kameralla jo tuon tutun 0,18"/pikseli! Aikamoista!

[Aksu]

Ja sitten jos kohde on alhaalla ja haluan käyttää dispersiokorjainta, pitää F-luku saada hiukan isommaksi ja optista polkua pidemmäksi ja silloin vaihtuu kamerakin isompipikseliseksi ASI290MM:ksi. Tällöin vanha kunnon 2,7x komakorjaava barlow ja 2,9um pikselikoko antaa uudella putkella tuon saman 0,09"/pikseli. Kennokoko vaan on pienempi, eikä koko kuun mosaiikkeja enää kuvailla, mutta planeettoja kyllä ja kuudetaljeja. Jos siis keliä koskaan on tuohon asti.

Voipi olla vähän hassu noviisikysymys, mutta jos kuvaa monokameralla (ASI290MM), onko dispersiokorjaimesta silti hyötyä? Meinaan eikö vastaavaan tulokseen pääse filtteri(e)n läpi kuvaamalla? Ymmärrän että monokamerallakin dispersiokorjain auttaa jos kuvaa full spectrum UV/IR-filsun läpi, mutta eikös tavallisempaa ole monokameralla kuvata kuuta ja planeettojakin kapeakaistaisemmilla suotimilla (R, G, B, near-IR jne,.), jolloin maalaisjärjellä luulisi että dispersiokorjain on vähän tårta på tårta?

Kiinnostaa kovasti siksikin, että allekirjoittanut eli vannoutunut visuaaliheppu meni vastoin periaatteitaan FLOn joulualennuksesta tilaamaan juurikin ASI290MM:n. Jos vaikka vähän kuuta ja syksyllä Marsia pääsisi kuvaamaan  Tai voipi myös olla että lähikuukausina tulee vähän käytetty kamera torille myyntiin  No joo, tärkein motiivi kameran tilaamiseen oli kiinnostus pystyttää WinRoddier-setup putkioptiikan testausta varten, mutta voisihan sillä vähän taivaankappaleitakin yrittää kuvata, eikä pelkästään defokusoituja tähtiä 

[Ari Haavisto]

Kyllä se dispersiokorjain auttaa yksittäisen suotimen kaistan sisälläkin, riippuen kohteen korkeudesta, aallonpituudesta  ja putken koosta/kuvausskaalasta. Meikäläisen putkilla auttaa suomen kohdekorkeuksilla sinisellä ja vihreällä filsulla käytännössä aina, punaisella hyötyä alkaa tulla vähän alempana ja jopa infrapuna hyötyy jo aika korkealla, kun ovat ylipäästösuotimia monet, eli laaja kaista. Sitten kun mennään vielä alemmas korkeudessa, alkaa isomman tarvittavan korjauskiilakulman käyttö aiheuttaa palloaberraatiota, joka jo ylittää hyödyn pelkkään suotimeen verrattaessa. Siihen toisaalta auttaa kun adc-korjaimen ja kennon välimatkan säätää mahdollisimman pitkäksi, joka vähentää tarvittavaa kiilakulmaa, mutta joka taas vaatii tasaisen kertoimen barlowta, kuten 4x tai 2x powermaten käyttöä. Tämä taas sulkee pois komakorjaimen käytön samassa yhteydessä, joka ei salli korjaimen ja kennon välimatkan kasvattamista ylipitkäksi, mutta planeetoilla ei komakorjausta tarvita. Oikein matalalla olevaan planeettaan olen miettinyt käyttäväni 2,5x powermatea, sen perään adc-korjain ja filsupyörä ja sitten tolkuttomasti jatkoja ennen kameraa. Tämä tullee eteen Jupiterilla ensi vuonna ja Saturnuksella sen jälkeen ennekuin kiipeävät korkeammalle.

Mutta kyllä se suotimien käyttö on tosiaan se, joka ottaa ensin sen isomman parannusaskeleen, ADC korjain tuo siihen sitten huomattavasti pienemmän lisäparannuksen.

Tässä pari hyvää linkkiä aiheeseen:
http://skyinspector.co.uk/atm-dispersion-corrector--adc
http://www.skyinspector.co.uk/adcs-part2

[Aksu]

Kiitos Ari erinomaisesta vastauksesta!