Millainen jalusta riittää jättikiikarille?

[Susanna]

Olen ostamassa Helios Apollo 110mm-kiikaria ja tarvitsen sille jalustan. Ajattelin Fotomate VT-680 222-R -jalkaa, josta sanotaan, että se kantaa maksimissaan 8 kiloa. Optimikuormaksi ilmoitetaan kuitenkin 5-6 kiloa (First Light Opticsin sivuilla). Kiikari painaa 7,1kg. Jos tämä jalka on liian heppoinen , niin osaisiko joku suositella parempaa?

[RL]

Noissa kiikareissa ei näytä olevan okulaarit 90 asteen kulmissa. Joten tarvitset jalustan jonka saa todella korkealle. Kantavuuden ei välttämättä tarvitse mitään 10 kiloa olla.

Kokemuksesta voin sanoa, että pitää olla korkealle ylettyvä jalusta. Homma loppuu lyhyeen jos käytössä on normi kamerajalusta. Kiikarit kun osoittavat korkealle taivaalle, niin polvet ja niskat menevät nopeasti kipeäksi, jos ei voi suorilla jaloilla seisoa kiikareiden alla.

Tälläinen jalusta olisi paras kiikareilla tähtien katseluun:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3882_Orion-USA-Paragon-Plus-Binocular-mount-without-tripod.html

Muokkaus: Tuo kyseinen fotomate näyttäisi yltävän melkeen kahteen metriin, joten tuon luulisi olevan ihan hyvä asiaan.

[Mikko_L]

Itse tykkään pitää jalustan matalampana ja katsella istualtani; kolmijalkaisen taitettavan retkijakkaran kanssa voi mennä istumaan käytännössä jalustan alle.  Suorilla kiikareilla zeniitin lähelle katselu on joka tapauksessa hankalaa jos ei ole tuollaista parallelogrammi-ripustusta ja nojatuolia jossa pääsee selinmakuulle.  Jos minulla olisi kiinteä havaintopaikka niin ehkä rakentelisin jotain sellaista, 7kg kiikari ei muutenkaan kuulosta kovin siirreltävältä :)

-Mikko

[Timpe]

Joo, kuten Mikko tuossa totesi, niin 7-kiloinen kiikari ei ole siirreltävä ja sellaisen käyttö saattaa osoittautua tarpeettoman hankalaksi ja havaintointoa vähentäväksi. Kannattaa siis tsekata myös nuo 80...90mm kokoiset kiikarit. Ja koosta säästyvän rahan voisi suunnata optisen laadun hakemiseen ts. vertaa vaikka näitä kahta Helios -kiikaria keskenään ja mieti samalla mitä haet havaintovälineeltäsi suhteessa havaintopaikkaasi. Kiikarilla ei kumminkaan voi korvata kaukoputkea...
https://www.thebinocularshop.com/helios-lightquest-hr-80mm-binoculars.html
https://www.thebinocularshop.com/helios-apollo-high-resolution-110mm-binoculars.html
Monesti pimeä havaintopaikka antaa suuremman edun kuin tuo suurempi apertuuri liian painavassa laitteessa

[mistral]

Olen ostamassa Helios Apollo 110mm-kiikaria ja tarvitsen sille jalustan. Ajattelin Fotomate VT-680 222-R -jalkaa, josta sanotaan, että se kantaa maksimissaan 8 kiloa. Optimikuormaksi ilmoitetaan kuitenkin 5-6 kiloa (First Light Opticsin sivuilla). Kiikari painaa 7,1kg. Jos tämä jalka on liian heppoinen , niin osaisiko joku suositella parempaa?

Manfrotto 058 on isomman luokan jalusta ja ilman päätä maksaa Hollannissa 359e, paino on 6,15kg ja kantavuus 12kg. Iso kiikari vaatii valitettavasti tukevan jalustan. http://www.cameranu.nl/en/p7688/manfrotto-058b-triaut-camera-tripod#tab-info

Itse rakentamalla voi tehdä edullisesti jalustan mutta ei ole kaikkein helpoimpia juttuja, ja paino voi olla suurempi kuin kaupasta ostetussa.

[avanti]

Manfrotto 058 on isomman luokan jalusta ja ilman päätä maksaa Hollannissa 359e, paino on 6,15kg ja kantavuus 12kg. Iso kiikari vaatii valitettavasti tukevan jalustan. http://www.cameranu.nl/en/p7688/manfrotto-058b-triaut-camera-tripod#tab-info

Itse rakentamalla voi tehdä edullisesti jalustan mutta ei ole kaikkein helpoimpia juttuja, ja paino voi olla suurempi kuin kaupasta ostetussa.

Kas vain, minulla on ollut jo pitkään Manfrotto 058B (eli musta), ja siinä kinopää 029 MK2. Videopää olisi ehkä parempikin ison kiikarin kanssa. Minun 15*80 kiikarini kanssa tällainen iso ja raskas jalusta ei tunnu yhtään liian isolta. Korkeutta tähän jalustaan saa niin paljon, että kamera on katon rajassa normaalissa huoneessa. Tässä jalustassa on myös pikalukot kaikkiin kolmeen jalkaan yhtäaikaa.  Laskin kerran, että kokonaispainoksi tulee 10 kg, ei sitäkään paljoa viitsi kannella. Vai tämä malli on edelleenkin myynnissä.

ML

[Susanna]

Hei!

Hankin sitten kiikarin ja jalustan ja ehdin jo aikani tiirailla taivaalle kun tuli muutama tähtikirkas yö pääkaupunkiseudulle!

Hankin alkuperäisen ajatukseni mukaan Helios Apollo 28x110mm-kiikarin ja Fotomate VT-680 222-R -jalan. Satsasin kuitenkin isoon objektiivilinssiin ja 28-kertaiseen suurennokseen. Ajattelin, että optiikan laadussa ei välttämättä olisi suurta eroa, kun valmistaja (vai brändi?) on sama. Jalan suhteen päätin ottaa riskin rahan takia...

Kiikari on tosiaan iso ja painava, mutta se ei oikeastaan ole ongelma muuten kuin roudattaessa - jalka kannattelee kiikaria ihan hyvin. Kuljetan settiä lapsilta pieneksi jääneessä fillari-/juoksukärryssä, joka muuten kulkee maastossa yllättävän hyvin. Täytyy vielä keksiä jostakin vanha putkirinkka, että saa paketin mukaan myös suksille!

Näkymän saa tarkennettua tosi tarkaksi, joskin tarkentamisen opettelu otti aikansa, kun okulaarit tarkennetaan erikseen. Näkymän reunoilla tähtien pistemäisyys hiukan hajoaa.

Olen sitten etsiskellyt Messierin kohteita. Tähtijoukot näkyvät pääosin hienosti, ihastelin eilen illalla kaksosten ja ajomiehen Messierejä. Andromeda levisi pimeänä yönä maaseudulla hienosti koko näkökentän halki. Jotkut kohteet sen sijaan eivät näy. Rapusumu tai se joutsenen keskellä oleva sumu eivät vaan näy, lieneekö syynä kiikarin valonkeräys vai valosaaste. M78 ja M110 kuitenkin näkyivät.

Jalka kantaa riittävästi. Sen saa tosiaan korkealle, eikä taivaan laelle tiirailu siinä mielessä ole ongelma, vaikka kiikarin putkea riittää myös videopään alapuolelle (taivaanlaelle sihdattaessa). Lukot ovat hyvät ja tuntuvat pitäviltä. Videopäätä saa sopivasti kulkemaan tai sen saa jäykäksi. Myös näiden välissä on vähän varaa. Mutta taivaanlaen kanssa tosiaan hajoaa niska, joten taidan ottaa retkituolivinkin käyttöön!

Se on kuitenkin sanottava, että kiikarin laatikko on aika kehno: se on käytännössä vaahtomuovilla topattu kovapahvinen laatikko, jossa on alumiinikantit. Kahvasta en uskalla kantaa pitkiä matkoja. Flo:n asioiden hoidosta tai pakkauksesta sen sijaan ei ole pahaa sanottavaa. Kuljetusfirma vähän tunaroi.

Minusta yhdistelmä on kaikenkaikkiaan hyvä. Kiikari vaikuttaa (ensikertalaisesta) laadukkaalta. Sillä löytyy paljon katseltavaa. Isompi ongelma ainakin pk-seudulla on valosaaste. Setti on sen verran painava, ettei sitä käsin kuljettele ainakaan pitkiä matkoja. Mutta vaikka lastenvaunutkin jos on, niin jo kulkee. Varmasti kulkee myös selässä, jos on sopiva reppu. Mutta pakkohan se on tunnustaa: seuraavista veronpalautuksista pitää ostaa kaukoputki. Kun tietää, että tuossa se galaksi on, ja sitten se on monesti lähinnä piirteetön läntti, niin ei se kai auta muu! Kiitos kaikille kovasti kommenteista.

Susanna

[Timpe]

Mutta pakkohan se on tunnustaa: seuraavista veronpalautuksista pitää ostaa kaukoputki. Kun tietää, että tuossa se galaksi on, ja sitten se on monesti lähinnä piirteetön läntti, niin ei se kai auta muu!

Hyvää käyttöraporttia, kiitos siitä! Sen verran pitää sanoa, ettei se piirteetön sumu/utuläntti tule kaukoputkellakaan paljon paremmin näkyväksi, jollei käytössä ole jokin puolen metrin halkaisijaltaan oleva valosaavi. Käypä seuraavaksi vierailulla Deep Sky Archivessa ja laita hakuun noita kuvaamiasi kohteita. Saat käsityksen mitä niistä näkyy minkäkin kokoisella kaukoputkella... 

[mistral]

Hankin alkuperäisen ajatukseni mukaan Helios Apollo 28x110mm-kiikarin

Mutta pakkohan se on tunnustaa: seuraavista veronpalautuksista pitää ostaa kaukoputki. Kun tietää, että tuossa se galaksi on, ja sitten se on monesti lähinnä piirteetön läntti, niin ei se kai auta muu!

Apollon objektiivien valonkeräyskyky on sama kuin n. 155 millisellä linssikaukoputkella mikä vastaa ehkä 170mm peiliputkea koska apupeili peittää osan aukosta. Jos hankkii 200mm peiliputken, sen tuoma lisävalo 170mm:een verrattuna ei ole montaa prosenttia (38%).

korjaus:
155mm linssiä vastaa paremmin 162mm peiliputki, ei apupeilit visuaaliputkilla niin isoja ole. Näin 200mm peiliputki toisi jo 65% lisää valoa mutta ei sekään kesää tee.

[Mikko_L]

Ei tee kesää, mutta kesällä ei DSO:t näy muutenkaan  Sen sijaan kaukoputkesta irtoaa isommat suurennokset, ja se kyllä tekee eron. Itselläni on 16x70 kiikarit ja 90mm maksutov-putki, ja vaikka jälkimmäinen häviääkin valonkeräyskyvyssä kiikarille niin 52x suurennoksella moni galaksi saa jo vähän muotoa pelkän sumuläikän sijaan, ja vaikkapa Lyyran rengassumu 83x suurennoksella näkyy hienosti.  Lisäksi tietysti on planeetat ja Kuu joissa suurennosta voi ja kannattaa lisätä vielä reilusti enemmän.  Useimmiten jos otan mukaan vain yhden havaintolaitteen niin se on kuitenkin kiikari, Lunt 16x70:ni on aika laadukas laite ja kaukoputken kanssa olen huomannut että turhan paljon aikaa kuluu tähtäilyyn, okulaarien vaihtoon ja yleiseen säätämiseen itse katselun sijasta.

-Mikko

ps. kaikenkin voi saada: tämä kaveri teetti itselleen 2x45cm dobson-kiikarin: https://www.cloudynights.com/articles/cat/user-reviews/review-of-the-18%e2%80%9d-f5-otte-binodobson-r3071
Painoa 'vain' 150kg.

[Nuhvi]

Tilasin Ebyn kautta Ukrainasta Parallelogram tyyppisen tähtikiikarijalustan, jonka pitäisi riittää isollekin kiikarille. Hintaa tuli tulleineen hieman yli 200 euroa. Se ei sisällä kolmijalkaa, olen käyttänyt LXD 75 kolmijalkaa ja sen vastapainoa.

Itse katselen mielelläni maaseudulla isoilla kiikareilla pyrkien opetellen löytämään uusia kohteita. Parallelogram jalusta vaatii hieman totuttelua, kiikaria ei voi aivan niin vapaasti suunnata kuin kasivaralla. Jalustan etu on, että kun kohde on löytynyt voi kiikarin nostaa syrjään ilman, että sen suuntaus muuttuu. Näin löydettyjä kohteita on helppo näyttää muillekin.