Suomalaiset Kuussa: kauden 2016—2017 havaintoprojekti

Aloittaja T. Öhman, 01.10.2016, 18:14:01

« edellinen - seuraava »

Ari Haavisto

Tänään oli taas huonompi seeing, eikä detaljikuvauksesta tullut mitään. Parina aiempana iltana on saanut kohtuullista kuvaa keskipitkällä polttovälillä. Ne kunnon pitkän polttovälin kelit jäivät edelleen odotuttamaan itseään. Meteoblue lupaili kyllä perjantaille eeppistä 5&4 seeing-indeksiä, mutta näyttäisi myös tulevan todella kovaa tuulta (puolen metrin Newton on tuulessa jännä laite).

Mutta 3.5.2017 klo 20.39 oli libraatio myös aika sopiva ja kuvailin reunamia Humboldt - kraatterin tienoilta keskipitkällä polttovälillä. Harmillisesti keli ei ihan skarppia jälkeä sallinut, mutta jotain silti:
Donner R erottuu melko selvästi. Reunalla häämöttävät kohoumat saattaisivat olla mare-alueen tasaisen läiskän takana kohoavia Donner P ja N kraatterien reunavallirakenteita, mutta tämä on epävarmaa. Kuvan alueella ovat myös Donner S ja T, mutta tarkkuus ei nyt vaan riitä niiden erottamiseen.


Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Oskari

Tuli Donnereita itsekin yritettyä 4. päivä. Libraatio vähän suosiollisempi kuin Arin kuvassa, mutta eipä tuosta taida sen enempää erottaa kuin varmuudella(?) Donner R:n?

Oskari Syynimaa

SW 350P GoTo Flextube - Nikon D750 - ASI290MM

T. Öhman

Asiallisia kuvia taas Arilla ja Oskarilla! Tuo Donner R on kyllä minunkin silmääni molemmissa ihan varma tapaus. Minusta Oskarin kuvassa tuo R:n vasemmalla puolella aivan reunalla näkyvä kolmihuippuinen vuori sopisi olemaan Q, P ja N, ja sen vasemmalla puolella oleva laakeampi mäki olisi S ja T? S olisi tässä tulkinnassa sen laakean mäen oikeassa eturinteessä näkyvä vaalea läiskä, sillä ainakin tumman järven sijainti sopisi mun mielestä siihen hyvin. Voisiko Arin P-kandidaatti olla ennemmin Q? Q on hivenen lähempänä, ja kohoaa pääsääntöisesti vajaat satakunta metriä korkeammalle kuin P. P olisi se laakeampi osuus Arin merkkaamien P:n ja N:n välissä?

Arvaamalla veikkaisin, että tässä voisi olla Suomen ensimmäiset tietoisesti havaitut ja vähänkään näkyvämmin julkaistut kuvat/havainnot ainakin Donner R:stä.

Teemu

Ari Haavisto

Eilen illalla 3.6. kokeilin taas vaihteeksi kuvata kuuta kelin taas vaihteeksi salliessa. Seeing oli surkeahko, mutta salli yritykset pienemmällä polttovälillä ja libraatio oli oikein muheva Donnerien bongailuun. Donner R,Q,V selviä, S,P,N melko selviä, T epämääräinen. Ja tuo reunalla näkyvä harjanne S:n taustalla, piirtyen avaruutta vasten, jossain siellä kohtaa lymyilee itse Donner.

Täysikokoinen löytyy täältä linkin takaa  Alla kuva, johon merkkailin mahdollisia tunnistuksia. Parempaa keliä vaan tarvitsisi tähän hommaan kipeästi...





Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

T. Öhman

Tuossa on Arilla jo melkoisen kova satsi Donnereita! Kesä-heinäkuun taitteessa olisi seuraava sauma, toivottavasti silloin seeing ja pilvet yms. suosivat.

Teemu

Ari Haavisto

Vähenevä kuu alkaa nousta järkevälle korkeudelle, joten pitihän sitä koittaa kuvata. 15.7. aamuyön seeing oli aivan kaamea, joten siitä ei kuvaa syntynyt. 16.7. oli ennen auringonnousua sentään melkein keskinkertaista seeingiä, jolloin libraation edullisesti esittelemästä länsireunasta sai pari kuvaa klo 05.03 ja sieltä pääsi bongaamaan nuo Sundmanit. Rajattuun kuvaan merkkailin Sundman ja Sundman V:n sekä pari maa(kuu)merkkiä. Itseasiassa Sundman J on myös kuvassa, Sundmanista oikealle ylös olevan kapean, pitkänomaisen tumman läiskäreen keskiosassa. Jokin tuhnu siinä on.

Valitettavasti edelleenkään seeing ei millään tunnu sallivan minkäänlaista detaljikuvausta ja auringon tehdessä nousua meni pärinä aivan mahdottomaksi ja kuvaus piti keskeyttää. Sääennuste saattaisi luvata Tiistai-aamulle ja mahdollisesti myöhemminkin viikolla lisää yrityskertoja. Nyt alkaa olla täynnä 10kk putki ilman ainuttakaan kelvollisen seeingin havaintokertaa  :sad:

Isompi kuva täällä linkin takana




Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

T. Öhman

Mainiot kesäiset Sundmanit Arilla! Pidetään näitä suomalaisia esillä vielä ainakin tämä syyskausi, ja kasaillaan sitten yhteenvetoa jonnekin kevätpuolen Zeniittiin.

Nyt muuten selvisi sekin, minkä takia viimeisin Kuun suomalainen eli Virtanen F nimettiin. B. P. Kokelaar, R. S. Bahia, K. H. Joy, S. Viroulet ja J. M. N. T. Gray tutkivat seitsemän kraatterin reunalla esiintyviä vyörykerrostumia, joita he tunnistivat kolme erilaista tyyppiä. Virtanen F tarjoaa esimerkin pitkistä ohuista nauhamaisista vyöryistä muodostuvasta multiple ribbon -tyypistä. Koko Journal of Geophysical Research: Planets -lehdessä julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin "Granular avalanches on the Moon: Mass-wasting conditions, processes and features" voi lukea vaikka tästä linkistä.

Teemu

Ari Haavisto

Sopisiko tähän ketjuun? Itsenäisyyspäivän kunniaksi kokeilin sijoittaa Suomen kuuhun. Otin pohjaksi vuoden 2015 mosaiikkikuvani ja sijoitin ensin Suomen ääriviivat pituus- ja leveysasteiden mukaan, eli Suomi sijoitettuna karkeasti samoille pituus- ja leveysasteille Kuussa, kuin mitä se on Maassa. Tässä Suomi siis skaalattuna pienemmäksi samassa suhteessa kuin Kuu on Maata pienempi. En tehnyt Suomelle mitään hienoa 3D-projisointia, vaan hiukan venyttelin vain photarissa vastaamaan karkeasti projektiota. Tämä siis suuntaa antava.





Tässä hiukan lähempää:





Ja sitten yritelmä, missä Suomi fyysiseltä kooltaan oikean kokoisena sijoitettu Kuuhun suunnilleen äskeisille koordinaateille. Projektiot on miten sattuu, mutta antaa tuo mielikuvaa mittasuhteista.

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

T. Öhman

Hei,

sikäli kun tässä vielä lähipäivinä on yhtä hyviä (tai "hyviä", riipuen paikasta...) havaintokelejä kuin edellisinä päivinä, voisi vielä katsella ja kuvailla suomalaisia Kuussa. Noista helpoista keskellä lähipuolta olevistakin (Argelanderit, Lexellit ja Gyldénit) voisi vielä jokunen lisäkuvakin olla. Argelanderit ovat jo tällä hetkellä näkyvissä, eikä Lexellien ja Gyldénien näkymistäkään tarvitse odotella kuin huomiseen. Näillä näkymin projekti olisi tarkoitus vetää yhteen huhtikuun Zeniitissä.

Ja kevätkauden kohdetta voi muuten vielä käydä äänestämässä.

Teemu

Ari Haavisto

Lexellit 25.2.2018 klo 16.53

Iiso, kärsinyt ja hiukan neliömäinen kraatteri Deslandres, jonka vasemmassa ylänurkassa itse Lexell. Sen ympärillä ja yllä sitten pikku-Lexellit. Hiukan olisi vielä saanut keli parantua, mutta hyvä näinkin.

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Ari Haavisto

26.3.2018 Hiukan skarpimpi Deslandres ja siinä kainalossa Lexell. SW400P putkella. Aika jänniä pinnanmuotoja ja nykeröitä kraattereiden pohjilla näillä tienoin. Jotenkin väkisin iskee mielikuva, kuinka joskus tulevaisuudessa ensimmäinen Sisunautti koluaa Lexellin lakeuksia...

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Ari Haavisto

Vielä toinen, Lexellistä Pitatukseen. Muhkeasti näkyvät nuo Pitatuksen reunamuodostelmat.

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

T. Öhman

Kaunista Lexell- ja Pitatus-kuvaa taas Arilta! Nämä Arin viimeisimmät kuvat eivät kerinneet mukaan Suomalaiset Kuussa -jutun viikonloppuna ilmestyneeseen ensimmäiseen osaan. Kiitokset taas kaikille juttua varten kuviaan käyttöön antaneille!

Homma siis paisui sen verran, että ainoastaan Gyldénit, Argelanderit ja Lexellit käsiteltiin tässä ekassa jutussa. Loput tulevat sitten kakkososassa, joka ilmestynee heinäkuulla. Samalla vinojen törmäysten juttu siirtyy syssymmälle.

Teemu
P.S. Muutama jutusta pois jättämäni hieman lähempää otettu kuva Gyldénistä ja Argelanderista on nähtävissä täällä.

T. Öhman

Hei,

Suomalaiset Kuussa -jutun kakkososa ilmestyi uusimmassa Zeniitissä. Kiitokset kuvaajille!

Muistutuksena vielä, että itäpuolen vinoja saa edelleen kuvata, kuvia kun ei toistaiseksi hirveästi ole. Juttu tullee joskus syksyllä Zeniittiin.

Teemu