Kirjoittaja Aihe: Kuukohteita pintaa syvemmältä 7  (Luettu 1025 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa VeikkoM

  • Moderaattori
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1106
    • kotisivu
Kuukohteita pintaa syvemmältä 7
« : 20-02-2018, 23:48:03 »
Kuukohteita pintaa syvemmältä -sarja jatkuu jälleen.

Keväällä ensimmäinen neljännes näkyy havaintoja ajatellen mukavaan aikaan ja varsin korkealla, joten sarjan seitsemännessä kohdeäänestyksessä on ehdolla kiinnostavia kohteita Kuun itäpuoliskolta. Äänestyksen voittajaa voi havaita ja kuvata koko kevätkauden ajan, sillä artikkeli aiheesta ilmestynee vasta kesän Zeniitti-lehdessä.

Cauchyn alue

Kraatteri Cauchyn ympäristö tarjoaa haasteita vähän enemmänkin Kuuta harrastaneelle. Kraatteri Cauchyn pohjoispuolella Mare Tranquillitatista halkoo luode–kaakko-suuntainen Rima Cauchy. Cauchyn eteläpuolella taas on saman suuntainen Rupes Cauchyn jyrkänne. Näiden tektonisten rakenteiden lisäksi alueen eteläosassa on tuliperäisiä doomeja, joista Cauchy Omega ja Cauchy Tau ovat selväpiirteisimmät. Niiden havaitseminen onnistuu vain paikallisen auringonnousun aikoihin.

Janssen

Nectariksen altaan eteläpuolella sijaitseva Janssenin vanha ja suuri kraatterikompleksi sisältää ylänköalueille poikkeuksellisen tektonisen rakenteen, Rimae Janssenin. Myös erikoislaatuisen keskuskohouman sisältävä Fabricius on Janssenin sisällä. Janssen itse koostuu vähintään kahdesta kraatterista. Lisäksi yksi Kuun ajanlaskun tärkeimmistä muodostumista nimettiin tyyppialueensa Janssenin mukaan.

Vinot törmäykset

Kolmantena äänestysvaihtoehtona on prosessi eikä niinkään yksittäinen kohde. Erittäin loivalla kulmalla tapahtuneiden törmäysten malliesimerkki koko aurinkokunnassa on Messier ja Messier A:n kraatterikaksikko Mare Fecunditatiksessa. Palus Somnia säteillään rajaava Proclus ja Mare Fecunditatiksen etelärannalla sijaitseva Petavius B puolestaan syntyivät hieman Messierejä jyrkemmissä törmäyksissä, mutta niiden kirkkaat heittelekentät ja säteet osoittavat kuitenkin selvästi niidenkin vinon alkuperän. Näitä kraattereita kannattaa havaita sekä täydenkuun aikaan, jolloin niiden poikkeukselliset säteet näkyvät, että terminaattorin ollessa lähempänä, jolloin itse kraatterien muodot erottuvat.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

Poissa T. Öhman

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 174
    • Hieman Kuusta
Vs: Kuukohteita pintaa syvemmältä 7
« Vastaus #1 : 06-03-2018, 13:56:33 »
Hei,

muistutuksena, että vielä tänään ehtii äänestämään kevätkauden kohdetta!

Teemu

Poissa T. Öhman

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 174
    • Hieman Kuusta
Vs: Kuukohteita pintaa syvemmältä 7
« Vastaus #2 : 11-03-2018, 16:29:34 »
Kuten kaikki eppäilemättä huomasivat, äänestyksen ylivoimaiseksi voittajaksi selviytyi itäpuolen vinot törmäykset Proclus, Messier & Messier A ja Petavius B. Toki moninaita muitakin vinojen törmäysten synnyttämiä kraattereita Kuusta löytyy, mutta nyt keskitytään näihin. Kuten tuossa edellä todettiin, noista kaipaillaan kuvia ja muita havaintoja sekä lähempänä terminaattoria, että täydenkuun aikoihin, jotta kraattereiden epäsymmetriset heittelekentät tulevat kunnolla näkyviin. Juttu pyritään saamaan aikaiseksi kesäkuun Zeniittiin.

Teemu
Edit: Juttu menee syksyn Zeniittiin (taitaa olla #4), koska Suomalaiset Kuussa venyi kaksiosaiseksi.
« Viimeksi muokattu: 02-04-2018, 19:15:48 kirjoittanut T. Öhman »

Poissa T. Öhman

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 174
    • Hieman Kuusta
Vs: Kuukohteita pintaa syvemmältä 7
« Vastaus #3 : 27-09-2018, 14:50:17 »
Hei,

nelos-Zeniittiin juttu ei sitten ennättänyt, mutta eiköpähän tuo vino tarina synny vuoden viimeiseen numeroon. Hyvin siis ehtii Messierejä, Proclusta ja Petavius B:tä vielä kuvailemaan, niin viistommassa kuin pystyssäkin valossa.

Teemu