LOMO Astele 133.5 vai TAL-150k toiseksi putkeksi

[erska]

Moro,

Pienen linssiputken kanssa vuoden verran harjoiteltuani on hiipinyt mieleen vähän isomman putken hankinta. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena on erityisesti olleet planeetat, joita vanhalla käytettynä hankitulla Bresserin 102 mm f10 linssiputkella jo saikin hyvin näkyviin. Toki vähän utuisia olivat näkymät. Tähtiäkin olisi tarkoitus alkaa opettelemaan. Visuaalihavainnointi ainakin vielä ainoa käyttö, mutta mistäpä sitä tietää jos innostuu kuvaamaankin.

Nyt Pietarissa lomaillessa huomasin täällä myynnissä "uuden" (tuotanto loppui jo toistakymmenä vuotta sitten) LOMO Astele 133.5 Maksutovin (480 €) ja vähän käytetyn TAL-150k Klevtsovin (420 €). Eli ei merkittävää eroa hinnassa. Molemmista olen lukenut lähinnä pelkkää hyvää, joten ostopäätös on vaikea. LOMOssa viehättää paitsi Maksutovin helppokäyttöisyys (näin olen antanut itseni ymmärtää), mutta myös historian lehtien havina. Lueskelin taannoin tehtaan historiikkiä enemmältikin. TALin puolesta taas puhuu suurempi peili ja 5000 ruplaa halvempi hinta. Molempien pitäisi sopia vielä vanhaan jalustaani MON-2, joka on mielestäni varsin tukeva, vaikken nyt maksimikantavuutta muistakaan. LOMO painaa 5,3 kg ja TAL 7 kg (tehtaiden lukemia).

Käsittääkseni kummankin ongelmana on sovittaminen standardijalustoihin, joka vaatii hieman käsityötä. TALista luin jostain, että siihen olisi olemassa sovitinkappale, jolla saisi kiinnitettyä normaalijalustaan. Onko kellään kokemusta? LOMOn myyjän mukaan sovitus hoituu ongelmitta, jos ei ole "kädet perseestä" ja löytyy perustyökalut. Toteutus joko jalustan lovea leventämällä tai putken kiskoa kaventamalla (saman voisi varmaan tehdä TALin kohdalla). Onko vastaavaa kukaan tehnyt? LOMOn kiskon irrottaminen edellyttää myös korjauslinssin irrotusta, jotta pääsee kiinnitysruuveihin käsiksi. Uskaltaako tuota korjauslinssiä irrotella ihan aloittelijana?

Sen paremmin en valintatilannetta osaa avata, enkä tiedä olenko kaiken oleellisen ottanut tässä esille. Eli jos kellään on jotain muuta huomioitavaa näistä putkista niin olisin kiinnostunut kokemuksista. Vai kannattaako unohtaa koko valinta ja etsiä jotain ihan muuta?

yt
Eero

[W1lleM]

Kumpikaan tuskin on huono valinta visuaalikäyttöön sen koommin mainitsemaasi optiikkaan perehtymättä. Tuli mieleen että onnistuisiko "modernin" kiskon entiseen kiskoon? Silloinhan sinun ei tarvitse huolehtia jalustan leventämisestä tai entisen kiskon kaventamisesta? Pultit vaan läpi ja kiinni.

-V

[Timpe]

Nyt Pietarissa lomaillessa huomasin täällä myynnissä "uuden" (tuotanto loppui jo toistakymmenä vuotta sitten) LOMO Astele 133.5 Maksutovin (480 €) ja vähän käytetyn TAL-150k Klevtsovin (420 €). Eli ei merkittävää eroa hinnassa....
Käsittääkseni kummankin ongelmana on sovittaminen standardijalustoihin, joka vaatii hieman käsityötä....
... LOMOn kiskon irrottaminen edellyttää myös korjauslinssin irrotusta, jotta pääsee kiinnitysruuveihin käsiksi. Uskaltaako tuota korjauslinssiä irrotella ihan aloittelijana?

Maksutovin purkaminen hukkaa samalla sen kollimoinnin, mikä ei ole ihan helpoimmasta päästä tehtävä juttu. Eikä tuo Kletsov-Cassegrainkaan taida olla kovin helppo laite tämän lauseen mukaan:
"...since multiple surfaces are involved, achieving good aberration correction can be very complex..."
En välttämättä ostaisi kumpaakaan, koska eksoottisen optiikan opetteluun ei löydy helpolla apua muilta harrastajilta.
Optisesti nuo venäläisputket ovat kiinalaisputkia parempaa laatua, jos putkien kollimointi on vain kunnossa.

[erska]

Kiitos kommenteista! Varoituksesta huolimatta tänä aamuna tuli ostettua LOMO. Päätökseen vaikutti vahvasti se, että kauppa tehtiin LOMOn tiloissa ja kyseessä oli ulkoisesti päätellen ja tehtaan edustajan mukaan täysin käyttämätön alkuperäinen paketti. On palautunut tehtaalle heidän agentiltaan USA:sta (LOMO America) myymättömänä kappaleena Lomon liiketoiminnan uudelleenorganisoinnin myötä, jolloin amatööriteleskooppien tuotanto loppui. Alkuperäinen pakkaus oli tosiaan avaamaton ja katsottiin paikan päällä kaikki läpi. Tehtaalle jäi vielä ainakin pari kappaletta samaa putkea odottamaan ostajaa.

Sarjanumero on XA0047 (kuin suoraan viipurilaisen auton rekkarista) ja passin mukaan valmistunut 25.4.2003 ja pakattu 29.4.2003. Ikää on kiitettävästi kertynyt. Versionumero on A1700, joka tarkoittaa passin mukaan mustaa putkea. Toinen versio on tähtikarttakuviollinen putki. Sen mitä kameramaailmasta olen oppinut niin kaikki optiset pinnat tarkistin ja olivat täysin puhtaat eivätkä kasvaneet mitään asiaankuulumatonta. Tätä on avittanut reilu pussillinen silicageeliä laatikon sisällä.

Pikainen katsaus itse teleskooppiin: Rakenne on tukeva, putken pinnat ovat todella paksut ja näin ollen painoa tosiaan on. Toivottavasti kollimointi on siis pysynyt kohdillaan tämän ansiosta. Jokainen kappale toki on kollimoitu tehtaalla, mutta 13 vuoden jälkeen eivät tietenkään voineet olla varmoja tilanteesta. Ja jos ongelmia ilmenee niin täytyy kysellä venäläisiltä kosmosfoorumeilta apua. Teleskoopin lisukkeena tuli 40 mm etsinputki (Lomon omaa tuotantoa), joka vaikuttaa mainiolta 90 asteen kääntöprismalla varustettuna. Lisäksi mukana tuli linssin suojus ja huppu, kamera-adapteri (vaikuttaa venäläiseltä M42 sovitteelta, löytyisiköhän jostain Zenitin kamera tähtikuvausta varten?), kiinalaiset okulaarit ml. zoom-okulaari ja kääntöprisma itse teleskooppiin. Putkessa on 1.25" sovitin, mutta toisaalta kaikki nykyiset varusteeni ovat tuota kokoa, joten ei rajoita ainakaan alkuunsa harrastusta.

Lisäyllätyksenä sain vielä tehtaalta sovitinkelkan putken kiskoon, jota en nyt heti pääse tarkemmin tutkimaan, mutta koko vaikuttaa tuon jälkeen jotakuinkin standardijalustan mukaiselta. Tuopa selviää helpoiten kotona kokeilemalla. Vähintäänkin helpottaa sovitusta jalustaan, jos saan tuohon sovitinkelkkaan tehtyä mahdolliet modifioinnit standardijalustaa varten. Ainakaan ei tarvitse irrottaa korjauslinssiä putkesta kiskoon tehtäviä säätöjä varten.

Nyt vielä lämmikkeet talven tarkkailuilmoja varten ostamaan ja sitten kotiin tutkimaan tuoretta hankintaa.

yt
Eero

[DarkSide]

Onnittelut hankinnasta Eero  Lomo on RASKASTA Venäläistä laatua. Optiikkaa venäläiset osaavat, mutta eläpä koske
mihinkään ruuviin, joka putken kyljessä tahi lähettyvillä (10 metriä) sijaitsee. Jos niin järjenvastaisesti teet, niin tarvitset vähintään Timpen tasoisen kollimaattoriprofessorin ja 100 selkeää yötä täydellisen airdiscin tavoitteluun, sekä yli-inhimilliset norsun hermot (harvassa nykyihmisellä). 
Nimimerkillä; kokemusta saanut/opiskellut vuosia

[Timpe]

Rakenne on tukeva, putken pinnat ovat todella paksut ja näin ollen painoa tosiaan on. Toivottavasti kollimointi on siis pysynyt kohdillaan tämän ansiosta. Jokainen kappale toki on kollimoitu tehtaalla, mutta 13 vuoden jälkeen eivät tietenkään voineet olla varmoja tilanteesta...

Kannattaa siis virittää putkeen jokin nykystandardin mukainen kiinnityskisko sen LOMO:n tehdaskiskon jatkoksi. Porakone ja kierteistystyökalu auttavat sovittamisessa, jos LOMOn kiskoon pitäisi saada lisäreikiä esim. soveltuvan jalustakiskon lisäämiseksi sen alle. Tällöin ei ole pakko mennä purkamaan putkea ja hukkaamaan samalla luultavasti hyvää tehdaskollimointia.
Jalustasi lienee tällainen? http://forum.astronomie.de/phpapps/ubbthreads/ubbthreads.php/topics/587534/Montierung_Bresser_MON_2_inkl_
Maksutov pitää kyllä kollimointinsa, jollei sen säätöjä mene erikseen tieten tahtoen muuttamaan.

[Lithos]

Veikkaan että päihittää vielä 13 vuoden jälkeenkin jonkin uuden Skymax 127:n tehdaskollimoinnissaan mennen tullen.

[erska]

Kahden päivän raivoisan ajamisen jälkeen kotiinpaluu on tosiasia.

Asia ymmärretty, en edes katso mihinkään ruuvin näköiseen, joka vaikuttaa olevan putkessa kiinni.

Jalusta on juuri tuon linkin mukainen, ilman mitään lisävirityksiä toki. Teräsputkijalusta kuitenkin, joten tuo kestäisi vähän isommankin putken.

Ennakkoarvaus tuosta sovittimesta meni pieleen. Niin se muisti jo pettää. Erittäin pienestä tuo putken kiskon sopiminen suoraan jalustaan on kiinni, kuten kuvasta näkyy. Sovitin taas on selvästi leveämpi. Varoituksista johtuen päätin, että en koske tai tee mitään tuolle putken kiskolle. Näyttäisi järkevimmältä nyt, että hankin sen standardikiskon, johon pulttaan tuon sovittimen kiinni. Eihän kahden lisäpalan kuitenkaan niin paljon pitäisi lisätä värinää, kun ei vielä edes moottoriseurantaakaan ole? Täytyy tuo tehdä heti kun kiireiltäni ehdin, sillä täällä pohjoisessa näyttäisi sienestyskausi olevan parhaimmillaan. Ja hetki tuon kiskon saamiseen kuitenkin menee. :)

Jäi vielä mainitsematta LOMOsta. Näytti surullisen tyhjältä paikat. Toimistorakennus, joka toimii koko kompleksin julkisivuna ja jatkui kadun varressa varmaan lähemmäksi kilometrin, oli hämmästyttävän autio. Eipä toisaalta voi muuta olettaakaan, kun huippuvuosien yli 30000 työntekijän määrä on pudonnut johonkin 9000 tienoille. Laatuoptiikan etu markkinoilla ei riittänyt kiinalaisen halpatuotannon edessä. Eikä LOMOssa taidettu ymmärtää markkinoinnin merkitystä täysin, kun luotettiin laadun myyvän itsensä. Kuulostaa jotenkin tutulta meikäläisittäin...

[wm-x]

Tuo lomo on kehuttu optiikka ainakin minkä yleismielipiteen olen eri foorumeilta saanut. Omakohtaista kokemusta ei ole. Vanhoja lomoja myydän astrobuysell sivustolla aina välillä ihan hyvällä hinnalla.

[erska]

Lopultakin posti toi tarvittavan kiskon (halvin joka löytyi). Lisäksi riittävästi sieniä on suolattu pitämään huolta verenkierrosta ensi talvena ja pakkasestakin loppui tila, joten kaukoputkelle riittää jälleen aikaa.

Kisko oli nopeasti pultattu sovittimeen ja kokonaisuus tuntuu tukevalta. Nyt LOMO on ensi kertaa oikealla jalustalla eikä tarvitse leikkiä käsivaralla. Samoin pääsi testailemaan varustusta.

Ensimmäinen havainto liittyy etsinputkeen. Optiikan puolesta vaikuttaa hyvältä, mutta kiinnityksessä olisi parantamisen varaa. Etsinputken jalusta on kiinni neljällä ruuvilla, joita on todella hankala pyöritellä kun etsinputki on kiinni. Niihin ei siis mielellään kosketa, mutta etsinputken irroitus tarkoittaa, että pitäisi joka kerta tehdä kohdistus kun aloittaa katselun. Pitänee hankkia sopiva kuljetusratkaisu, jolla saan kaukoputken pakattua etsinputken kanssa yhtenä kappaleena.

Mukana tulleet okulaarit ovat kiinalaista tekoa ja vaikuttavat täsmälleen samalta kuin vanhan putken mukana tulleet, eli niiden osalta lienee turha ihmeitä odottaa.

Itse optiikka vaikuttaa mielestäni äärettömän puhtaalta, kuten jo aiemminkin totesin. Huppu kiinnittyy kahdella ruuvilla tukevasti. Kuvat peileistä eivät juuri miltään näytä, koska ne on otettu kännykkäkameralla.

Kohdistin pyörii todella tasaisesti, mutta on herkkä. Vertailukohtana siis ainoa oma kokemus linssiputken kohdistamisesta. Testaus toteutettu päivänvalossa keittiön ikkunasta, josta saa edes jotain vähän pidemmän matkan päässä olevia kohteita näkyviin. Ainakin kuva näyttää siltä miltä pitääkin, mutta itse näkymän laadusta tai mahdollisesta kollimoinnissa olevista ongelmista en osaa tuolla perusteella sanoa mitään. Täytynee vielä odotella sopivaa yötaivasta ja tähtiä, jotta pääsee todella arvioimaan.

Ja kun vielä saisin putken läpi kuvia taivaasta malliksi...

[Timpe]

Hyvältä näyttää... 
Rakenna tuon eteen jonkinlainen huurresuoja esim. makuualustan solumuovista, sillä tuollainen Maksutov kerää pakkasessa muutoin korjainlasin hetkessä huurrekukkia täyteen. Kannattaa tehdä huurreputkesta pari senttiä suurempi, mitä tuo putken ulkohalkaisija on, niin se ei vinjetoi kuvaa.

[erska]

Täytyy kokeilla. Onneksi vielä ei ole niin kylmä. Nyt näyttää perinteikkäästi aurinkoisen päivän kruunaavan massiivinen pilvilautta, joka uhkaa pilata illan testailut...

[erska]

Ja eilen onnistui tähtien kanssa testaus. Havaintopaikka tosin vain parveke, mutta jotain sekin. Kokeilun tarkoituksena lähinnä arvioida kollimointia karkeasti.

Pikaisen etsinputken kohdistamisen jälkeen etsin sopivan kirkkaan tähden mahdollisimman korkealta, muttei kuitenkaan liian läheltä räystästä. Ilmassa havaittavissa värinää putken läpi katsellessa ja havainnoitsija koputteli innoissaan okulaaria silmällä jatkuvasti. Putki ja varusteet jäähtyivät ulkona n. 1,5 tuntia ennen testausta. Käytössä ollut kiinalainen diagonaali sai pikalennon okulaarin edestä muutaman minuutin sisällä. Tuntui venyttävän kuvaa oudosti. Olosuhteissa siis parantamisen varaa.

Kohteeksi valikoitui etelätaivaalta n. 40 asteen korkeudelta keskiverto kirkas tähti (älkää kysykö mikä). Kohdistus pisteeksi 60x suurennoksella onnistui melko tarkasti omasta mielestä. Kokeilin lisäksi out-of-focus tarkistusta ja ympyrät vaikuttivat leviävän tasaisesti joka suuntaan. Ammattilaisella voisi toki olla eriävä mielipide, mutta tuohon nyt pystyin alkuunsa.

Aikataulun kireydestä aiheutuen hyppäsin heti seuraavaksi 150x suurennokseen. VIRHE! Pisteeksi kohdistus ei tuntunut onnistuvan tyydyttävästi millään, joten luovuin yrityksestä suhteellisen nopeasti. Syytän tuosta yhtä paljon Oulun värisevää ilmaa ja kurjaa havaintopaikkaa, mutta myös havainnoitsijan kiirettä ja osaamattomuutta.

Vähintäänkin pääsin näkemään, että kollimointi vaikuttaa olevan paikoillaan ja näkymän kirkkaus ja selkeys peittosi kevyesti vanhan putken. Kunhan aika vain sallii niin lähden syrjempään ja pimeämpään kokeilemaan paremmin ominaisuuksia.

[Timpe]

Aikataulun kireydestä aiheutuen hyppäsin heti seuraavaksi 150x suurennokseen. VIRHE! Pisteeksi kohdistus ei tuntunut onnistuvan tyydyttävästi millään, joten luovuin yrityksestä suhteellisen nopeasti. Syytän tuosta yhtä paljon Oulun värisevää ilmaa ja kurjaa havaintopaikkaa, mutta myös havainnoitsijan kiirettä ja osaamattomuutta.

Myös putken temperoitumista voi epäillä, vaikkei tuo 1,5h ihan lyhyt aika olekaan. Nässä umpiputkissa (MCT erityisesti paksun meniskuslinssinsä takia) ulkoilmaan jäähtyminen vie aikaa useita tunteja. Aiheesta on mittaus täällä foorumillakin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2174
Käytännössä 2...2,5h riittää hyvin MCT-putken jäähtymiseen näillä plussakeleillä, jos se tuodaan +20C sisätiloista ulos parvekkeelle. Pakkasella voi mennä kolmisen tuntiakin. Jäähtymisessä auttaa, kun ottaa kulmapeilin pois paikaltaan, jolloin lämmin ilma pääsee vaihtumaan putken sisältä ulos suljettua tilaa nopeammin. Mutta kuvaamasi perusteella syyllinen taitaa kumminkin löytyä putken ulkopuolelta olosuhteista. Ja okulaariakin voi epäillä, sillä hyvälaatuiseen putken maksimisuurennukseen (tuo 150x) vaaditaan myös hyvälaatuinen okulaari.

[erska]

Lauantaina pakkasten kiristyessä ja odotettavissa olevan taivaan selkeytymisen motivoimana askartelin Lomolle huurresuojan. Materiaali oli jo hankittuna viikon verran, mutta kirkastuva taivas lopulta vaadittiin toimintaan ryhtymiseen. Parin tunnin väkertämisen ja ähinän jälkeen tuli kuvan mukainen pötkylä kaukoputken lisävarusteeksi. Näin pienellä läpimitalla huurreputken muoto pysyi vaahtomuovilla jotakuinkin ymmyrkäisenä. Tein huurreputkesta myös varalta n. 2 cm suuremman halkaisijaltaan kuin itse kaukoputken apertuuri, joten muotovirhevaraa jäi. Pintaan tuli mustaa kangasteippiä, joka sopii hyvin Lomon värimaailmaan. Kiinnitys toimii perinteisellä survotaan väkisellä mekanismilla ja pysyy hyvin paikallaan, kun putkessa on lähellä aukkoa pieni koroke valmistajan alumiinisen vastavalosuojan stopparina.

Syksyn mittaan tuli hankittua lisäksi kokoelma käytettyjä ja pari uutta okulaaria (kiitos punnan kurssin ja FLO:n hintojen), joten tiedossa oli paljon ensivaloa eri varusteille. Tällaiset okulaarit tuli hankittua: Baader Eudiascopic 35mm, Explore Scientific 24mm*UUSI, Hyperion 17mm ja Hyperion 13mm*UUSI. Hintaahan näille silti tuli, mutta menkään veronpalautuksen piikkiin...

Olosuhteet havainnointiin: Nopeasti kylmenevä ilta, kun aloin pystyttää jalustaa lämpötila Oulun seudulla -11 ja pari tuntia myöhemmin pakkanen oli kiristynyt vielä 2 astetta. Putki jäähtyi n. 24 tuntia, joten se puoli varmasti kunnossa, Yksittäisiä ohuita pilviä näkyi etenkin meren suunnalla. Ilmassa oli varmasti runsaasti kosteutta, sillä puiden oksille oli kertynyt parin päivän aikana jo n. 2 cm kerros huurretta. Suuntasin kuitenkin putken melko korkealle ja testailin okulaareja Kassiopeian tähtiin, joten toivottavasti ei paljon ollut ilmakehän häiriöitä. Lopuksi vielä pitkän etsimisen jälkeen Andromedan galaksiin vilkaisu. Kohteiden etsiminen ja siirtyminen toiseen osoittautui tuskalliseksi, sillä en juuri ole harjoitellut zeniitin lähellä katselua. Pari tähdenlentoa osui silmään illan mittaan ja kotimatkalla Oulun yllä näkyi todella vaikuttava rivistä (15-20 kpl) erittäin selkeitä valopilareita, näkyivät Kaijonrannasta Puolivälinkankaan suuntaan Kemiran tehdasalueen ja vesitornin välissä. Harmi että puhelimesta oli jo akku kuollut, joten noista en ehtinyt mitään kuvaa saada.

Sen paremmin en osaa okulaareja vertailla, mutta itse pidin erityisesti tuosta ES 24mm mallista. Huurreputken ainakin uskallan julistaa toimivaksi. Lähes kahden tunnin katselun jälkeen ei linssissä erottunut vielä ollenkaan huurretta. Ulkopinnalla ja varusteissa sen sijaan huurretta riitti. Vinjetointiakaan en osannut huomata, joten muoto taisi olla riittävän oikea ja virhevara tarpeeksi leveä.

Hetken mietin jo askartelun lomassa sopivaa pituutta huurreputkelle, onkohan tuolle jotain testattua nyrkkisääntöä? Vai saako tehdä niin pitkän kuin pystyy? Tämän kanssa itse kaukoputki alkaa jo näyttämään melko nysältä.