Lauantaina pakkasten kiristyessä ja odotettavissa olevan taivaan selkeytymisen motivoimana askartelin Lomolle huurresuojan. Materiaali oli jo hankittuna viikon verran, mutta kirkastuva taivas lopulta vaadittiin toimintaan ryhtymiseen. Parin tunnin väkertämisen ja ähinän jälkeen tuli kuvan mukainen pötkylä kaukoputken lisävarusteeksi. Näin pienellä läpimitalla huurreputken muoto pysyi vaahtomuovilla jotakuinkin ymmyrkäisenä. Tein huurreputkesta myös varalta n. 2 cm suuremman halkaisijaltaan kuin itse kaukoputken apertuuri, joten muotovirhevaraa jäi. Pintaan tuli mustaa kangasteippiä, joka sopii hyvin Lomon värimaailmaan. Kiinnitys toimii perinteisellä survotaan väkisellä mekanismilla ja pysyy hyvin paikallaan, kun putkessa on lähellä aukkoa pieni koroke valmistajan alumiinisen vastavalosuojan stopparina.
Syksyn mittaan tuli hankittua lisäksi kokoelma käytettyjä ja pari uutta okulaaria (kiitos punnan kurssin ja FLO:n hintojen), joten tiedossa oli paljon ensivaloa eri varusteille. Tällaiset okulaarit tuli hankittua: Baader Eudiascopic 35mm, Explore Scientific 24mm*UUSI, Hyperion 17mm ja Hyperion 13mm*UUSI. Hintaahan näille silti tuli, mutta menkään veronpalautuksen piikkiin...
Olosuhteet havainnointiin: Nopeasti kylmenevä ilta, kun aloin pystyttää jalustaa lämpötila Oulun seudulla -11 ja pari tuntia myöhemmin pakkanen oli kiristynyt vielä 2 astetta. Putki jäähtyi n. 24 tuntia, joten se puoli varmasti kunnossa, Yksittäisiä ohuita pilviä näkyi etenkin meren suunnalla. Ilmassa oli varmasti runsaasti kosteutta, sillä puiden oksille oli kertynyt parin päivän aikana jo n. 2 cm kerros huurretta. Suuntasin kuitenkin putken melko korkealle ja testailin okulaareja Kassiopeian tähtiin, joten toivottavasti ei paljon ollut ilmakehän häiriöitä. Lopuksi vielä pitkän etsimisen jälkeen Andromedan galaksiin vilkaisu. Kohteiden etsiminen ja siirtyminen toiseen osoittautui tuskalliseksi, sillä en juuri ole harjoitellut zeniitin lähellä katselua. Pari tähdenlentoa osui silmään illan mittaan ja kotimatkalla Oulun yllä näkyi todella vaikuttava rivistä (15-20 kpl) erittäin selkeitä valopilareita, näkyivät Kaijonrannasta Puolivälinkankaan suuntaan Kemiran tehdasalueen ja vesitornin välissä. Harmi että puhelimesta oli jo akku kuollut, joten noista en ehtinyt mitään kuvaa saada.
Sen paremmin en osaa okulaareja vertailla, mutta itse pidin erityisesti tuosta ES 24mm mallista. Huurreputken ainakin uskallan julistaa toimivaksi. Lähes kahden tunnin katselun jälkeen ei linssissä erottunut vielä ollenkaan huurretta. Ulkopinnalla ja varusteissa sen sijaan huurretta riitti. Vinjetointiakaan en osannut huomata, joten muoto taisi olla riittävän oikea ja virhevara tarpeeksi leveä.
Hetken mietin jo askartelun lomassa sopivaa pituutta huurreputkelle, onkohan tuolle jotain testattua nyrkkisääntöä? Vai saako tehdä niin pitkän kuin pystyy? Tämän kanssa itse kaukoputki alkaa jo näyttämään melko nysältä.
