Linnunradan ja Virgon galaksien törmäysmahdollisuus?

[kimiza]

Satuin käymään eräällä toisella foorumilla melko... valaisevia keskusteluja yhden hepun kanssa. En hänen iästään sitten tiedä. Mikäli tämä henkilö, kutsuttakoon häntä vaikka Matiksi, on oikeassa (tai hänen opettajansa on oikeassa), joudumme vakavasti harkitsemaan maailmankuvamme muuttamista toisenlaiseksi. Tässä joitain hänen esittämiään faktoja (olen muokannut kirjoitusasua puhtaammaksi suomen kieleksi):

Hän: Luultavasti Linnunrata törmää Andromedaan, mutta ennen sitä se luultavasti törmää Neitysen galaksiin, joka on 20 kertaa isompi kuin Linnunrata.

Minä: Törmää mihin? Neitsyen ja Bereniken hiusten tähdistöjen rajalla on tsiljoonia galakseja, ja ainakaan nopea googlaus ei oitis löytänyt mitään "Neitsyen galaksia". Mikä tämän Neitsyen galaksin Messier- tai NGC-numero on, kuinka kaukana se meistä on, onko kauempana kuin M31?

Hän: Virgon galaksina tunnettu tämä minun Neitsyeni. Se on supergalaksikeskittymä, eli tuhansia galakseja; lähimmät ovat NGC 4472 (M49) ja NGC 4486 (M87). - - Ne liikkuvat melkein 10 x valonnopeudella ja meidän galaksimme liikkuu noin 2 x valonnopeudella. - - Andromeda tulee törmäämään luultavasti tämän toisen törmäyksen jälkeen melkein heti. Mutta Jorma, oletko katsonut Hevosenpää- tai Kalifronia- tai USA:n tähtisumuja?

Minä: Pari asiaa pisti tuossa silmään:

1. Se ei ole Virgon galaksi, vaan Virgon/Neitsyen galaksijoukko.
2. Ne eivät liiku kymmenkertaisella valonnopeudella emmekä me kaksinkertaisella. Valon nopeutta tyhjiössä ei nimittäin voi ylittää.
3. M49 ja M87 etääntyvät meistä, eivät lähesty.
4. Se ei ole USA:n tähtisumu, vaan Pohjois-Amerikkasumu. ;)
- -

Hän: - Varmaankin joku galaksi tulee ja törmää meihin ennen Andromedaa. No joka tapauksessa ihminen tuskin sitä näkee, koska se Apophis-meteoriitti on tulossa, ja mikähän sen osumatodennäköisyys oli, veikkaisin yli 60%. Valon nopeudesta kyllä muistaakseni kun olin oppilaana tähtitiedekurssilla viime syksynä täällä Mäntsälässä. Opettaja laski, että jokin sieltä Virgon supergalaksikeskittymästä on tulossa Linnunrataa kohti n. 500 000 km/s vauhdilla. - - Itse olen tarkkaillut kiikareillani Kuuta ja vuonna 2004 tarkkailin Marsia, kun se tuli melkein yhtä lähelle maapalloa kuin Kuu.

Enpä tiedä, luultavasti olen nyt tekemisissä jonkun nuorehkon henkilön kanssa. Noo, mielenkiintoista faktaa kuitenkin joidenkin päästä löytyy, ja varmasti minunkin pääkopastani löytyy "fakta" poikineen. :D

Tuo Virgon galaksijoukon lähestyvä kohde kyllä kiinnostaa. En löytänyt pikaisella googlaamisella enkä Wikipedialla mitään tietoa, mutta tietäisittekö te, että onko Virgon galaksijoukossa jokin meitä kohti tuleva galaksi? Olen aika satavarma, että se ei liiku kymmenkertaisella valonnopeudella, saati edes 500 000 km sekunnissa, mutta kuitenkin.

[Miika]

Tuo Virgon galaksijoukon lähestyvä kohde kyllä kiinnostaa. En löytänyt pikaisella googlaamisella enkä Wikipedialla mitään tietoa, mutta tietäisittekö te, että onko Virgon galaksijoukossa jokin meitä kohti tuleva galaksi? Olen aika satavarma, että se ei liiku kymmenkertaisella valonnopeudella, saati edes 500 000 km sekunnissa, mutta kuitenkin.

Ainakin Risto Heikkilän Syvä taivas -kirjassa sanotaan, että M86 ja M98 ovat Neitsyen galaksijoukon harvoja galakseja jotka lähestyvät meitä. Tuon M86:n lähestymisnopeus on Wikipedian mukaan kylläkin "vain" 244 km/s. http://fi.wikipedia.org/wiki/Messier_86. M98:lle ei ollut Wikipediassa merkitty lähestyminopeutta.

Täytyykin harkita tarkkaan valitsenko lukion tähtitiedekurssia, jos täälläkin tuo opetuksen taso on tuota luokkaa. ;D

[kimiza]

M98:lle ei ollut Wikipediassa merkitty lähestyminopeutta.

Tattista infosta. M98:lle löytyy kyllä lähestymisnopeus enkunkielisestä Wikipediasta, jonka mukaan galaksi lähestyy meitä 142 km sekuntinopeudella (± 4 km/s). Saa valonnopeus huokaista helpotuksesta, on se edelleen nopein asia maailmankaikkeudessa. :)

[Seppo Linnaluoto]

Ylipäänsä minkään galaksin törmäys meihin ei ole varmaa. Tunnetaan vain lähestymis- tai pakonopeus, se kun saadaan spektristä. Mutta minkään galaksin sivuttaista liikettä ei tunneta. Tähdillä tätä sanotaan ominaisliikkeeksi. Se saadaan kun verrataan pitkien aikavälein otettuja valokuvia keskenään. Mutta galaksit ovat aivan liian kaukana, jotta tätä liikettä olisi mahdollista saada selville.

Seppo.Linnaluoto@ursa.fi