Voiko James Webb -teleskooppi mullistaa maailmankuvamme?

[138]

"Hubble-avaruusteleskooppi on löytänyt kaukaisimman tunnetun galaksin. Valolta on kestänyt peräti 13,4 miljardia vuotta saapua maapallolle galaksista GN-z11.
Katsottaessa kaukaisia kohteita nähdään samalla myös menneisyyteen. Nyt tutkittu galaksi havaitaan sellaisena kuin se oli 400 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen."

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/hubble-rikkoi-etaisyysennatyksen-galaksi-loytyi-134-miljardin-valovuoden-paasta.html

"On hämmästyttävää, että näin massiivinen galaksi on voinut olla olemassa vain 200–300 miljoonaa vuotta sen jälkeen kun ensimmäiset tähdet alkoivat muodostua", ihastelee Garth Illingworth Kalifornian yliopistosta."

Muistan kun tutkijat ihmettelivät noin kymmenen vuotta sitten miten alle miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa saattoi olla jo galakseja.

Mielenkiintoista nähdä mullistaako James Webb teleskooppi maailmankuvamme.

[EDIT: Vaihdettu otsikko]

[mistral]

Kyllä Webb teleskooppi antaa tietoa vielä syvemmältä, samaten E-elt teleskooppi 39m peilillään. Myös Alma teleskooppiryhmä antaa pitempiaaltoista tietoa esim Sagittarius A:n mustasta aukosta. Edelleen Cernin törmäytin alkaa tuottamaan tietoa suuremman tehonsa alueelta. Paljon on odotettavissa jos projektit edistyvät suunnitelmien mukaan.

[VP]

Tekeeköhän esim. NASA jossain vaiheessa teleskoopin kuuhun? Voisi kuvitella että ilmakehätön ja valosaasteeton ympäristö olisi melko hyvä paikka kaukoputkille. Vai onko adaptiivinen optiikka sillä tasolla ettei seeingillä ole juuri väliä uusia galakseja yms. etsiessä?

Teoriaan en puutu sen koommin, mutta mielestäni ihmiskunnan matka tähtitieteen parissa on vasta alkanut. Bon voyage!

-V

[einari]

Tuskin ainakaan hetkeen kun ensin pitäisi saada kustannuksia alas ja maanpäälisellä tekniikalla (+satelliiteilla) saadaan niin paljon kustannustehokkaammin tuloksia aikaan.

[monni]

Tekeeköhän esim. NASA jossain vaiheessa teleskoopin kuuhun? Voisi kuvitella että ilmakehätön ja valosaasteeton ympäristö olisi melko hyvä paikka kaukoputkille. Vai onko adaptiivinen optiikka sillä tasolla ettei seeingillä ole juuri väliä uusia galakseja yms. etsiessä?

Eiköhän tässä yksinkertaisin selitys liene oikea; todelliset taloudelliset resurssit mitä on käyttää tiede ja havaintolaitteiden saamiseksi kiertoradalle on kustannuksiltaan varmasti murto-osa siihen, mitä vastaavan tasoisen laitteen saaminen kuun kamaralle maksaisi. Ja saavutettu lisäetu ei välttämättä edes ole etu, koska kiertoradalla olosuhteet ovat paljon stabiilimmat esimerkiksi lämpötilan suhteen. Samoin havaintosektori on suurempi, ja mahdolliset korjaustyöt ovat resurssien äärirajoilla mutta ainakin historiassa olleet toteutettavissa.

Eli valtava kustannuslisäys ei välttämättä tuo edes parannuksia kiertoradalta havainnointiin verrattuna. Päin vastoin.

[Lauri Kangas]

Se kiertoratakin on valosaasteeton ja ilmakehätön paikka. Siellä myös killuu kaukoputki paikallaan ihan pitämättä, ja kääntelykin onnistuu pelkillä vauhtipyörillä. Kuun pinnalle pitäisi tehdä mutkikkaita rakenteita ja mekanismeja ja vieläpä mennä paikan päälle rakentamaan.

[Riqis]

Vaihdettu otsikko paremmin ketjun sisältöä kuvastamaan.

[einari]

Kiina aikoo tehdä Hubblesta paremman version, joka voi telakoitua avaruusasemaan (vasta suunnitelma josta ei aikataulua).
http://www.universetoday.com/127781/china-plans-space-telescope-that-will-dock-with-their-space-station/