Niinpä niin. Pilvisyys ajaa epätoivoisiin tekoihin. Tuskin olen ainoa, joka miettii, että miksi taas on pilvistä ja miksi ihmeessä työpäivän aikana taivas on kirkas ja illalla ei. Ja että marraskuu on synkkää aikaa, tammikuussa ei pilvetöntä taivasta juuri näy, mutta toukokuussa keli on oikein hyvä.
Ilmatieteen laitos tarjoaa open data -palvelussaan aineistoa kenekä vain käyttöön. Minä otin tarkastelun pohjaksi Helsingin Kaisaniemen aseman aineiston. Aineistossa on mukana vuodet 2010 - 2016. Pilvisyyden arvot annetaan 10 min välein eli tunnissa tulee 6 datapistettä. Jokainen voi sitten miettiä minkä verran aineistoa löytyy kuuden vuoden ajalta, kun resoluutio on 10 min
Pohjustusta:
- Pilvisyys ilmoitetaan asteikolla 0-8, missä 0 on pilvetön taivas ja 8 on täysin pilvessä oleva taivas. Lukemat ovat siis "pilvisyyden kahdeksasosia".
- Arvo 9 tarkoittaa sumua.
- Arvoja 2, 4 tai 6 ei aineistossa juuri näy. Joku IL:llä töissä oleva osaisi varmaan avata miksi näin on, vai johtuuko tämä datan esikäsittelystä / tunnistusmahdollisuudesta.
Ensimmäinen kuva: Pilvisyyden jakauma Kaisaniemessä vuosien 2010 - 2016 välisenä aikana. Tässä on siis huomioitu koko aineisto, eikä sitä ole pureskeltu mitenkään hienompaan muotoon. Tämä on siis jakauma kaikista mittauspisteistä. Suurimmalla edustuksella on 7/8 pilvisyys, seuraavana pilvetön taivas (0/8) ja kolmantena täysi pilvisyys (8/8). Tämä olisi varmaan ollut prosentuaalisena / normitettuna kuvana ehkä paremmin hahmoteltavissa, mutta semmoista ei tullut tehtyä.
Toinen kuva:Pilvisyysjakaumat pureskeltuna kuukausittain. Näissä on siis esim. tammikuun aineistona kaikkia vuosien 2010 - 2016 tammikuut. Helmikuussa kaikki vuosien 2010 - 2016 helmikuut jne. Tämän kuvan perusteella voi vähän tuumia minkä kuukausien ainakana taivas on selkeimmillään. Aineistosta voi äkkiseltään tuumata ainakin sen, että:
1.) Joulu-tammikuussa kannattaisi keskittyä lähinnä kaluston huoltoon / sohvalla makaamiseen ja foorumilla teoretisoimiseen, sillä tilastojen valossa käsillä ovat huonoimmat kuvauskuukaudet vuoden aikana.
2.)Maalis-huhtikuussa tilanne on taasen selkeästi parempi. Samoin elokuussa, mutta siellä pimeyden puuttuminen haittaa.
3.) Syys-lokakuussa kelejä on tarjolla, mutta todennäköisyys pilvipeiton lisääntymiseen kasvaa jakson loppua kohti.
4.) Touko-heinäkuussa tilanne on parhaimmillaan. Tämä ei lämmitä yökuvaajia, mutta esim. aurinkoa kuvaavat / tiirailevat tykkäävät tästä tilanteesta.
Kolmas kuva:Tämä on se "miksi työpäivän aikana aina on hyvä keli ja kotiin päästyä taivas on pilvessä"-kuva. Parsin datan niin, että heatmap-muodossa voidaan esittää kellonajat vs. kuukausi vs. pilvisyys. Aineistoa varten pilvisyydestä on laskettu jokaiselle kellonaikavälille jokaista kuuta kohden pilvisyyden moodi eli useimmiten esiintyvä arvo. Muitakin tilastollisia tunnuslukuja voisi laskea, mutta ainakaan keskiarvolla ei tee mitään, kuten yksittäisten jakaumien muodoista (tai vaikkapa ensimmäisestä kuvasta) on helposti nähtävissä. Mutta siis se moodi... kuvassa punainen on pilvistä, sininen kirkasta.
Kuvan perusteella voidaan nähdä jonkinlaisia riippuvuuksia kellonajoista pilvisyyden suhteen ainakin maalis/huhti/kesä/elo/syyskuussa. Kuvassa on vain kahta väriä, sillä moodeissa pilvisyydet 0/8 ja 7-8/8 dominoivat (värit kuvassa ovat muuten hieman haaleammat kuin itse väriliukupalkissa, koska kuva on laitettu hieman läpinäkyväksi, jotta alapuolella oleva ruudukko näkyy ja kuvaa on helpompi lueskella). Itseasiassa täytyy hieman tarkastella vielä tuota dataa tarkemminkin, sillä tuon punaisen pitäisi olla enemmänkin 7/8 eikä 8/8, mutta sillä nyt ei paljon ole tässä väliä - ihan sama onko taivaasta peitossa 7/8 vai 8/8 - ei tätä harrastusta kuitenkaan voi harrastaa tuolloin.
Ja mikäli kuukausikohtaisten pilvisyyksien eri kellonaikoina sortatut pilvisyysjakaumat kiinnistaa, niin aina voi vielä koettaa hukuttautua dataan oikein huolella. Näitä kuvia en enää linkkaa tähän näkyviin, mutta aineisto löytyy täältä:
https://photos.google.com/share/AF1QipN_PQTZ2Xcp0t0nQoeiOmEbq8z2n_9x2ZE-UW1C0qp5TJcW3xXXCpc8iT2odzJDOQ?key=VTJ5aEVvTE14ekxnak84WHJpa3NxcGk4NlVzM1pnLinkin takaa löytyy myös nämä tässä yllä esitetyt kuvaajat täydessä resoluutiossaan.
IL:n aineistossa on myös virheitä. Esimerkiksi 2010-2016 kuukausiaineistossa on jokaisessa noin 20-90 puuttuvaa arvoa - näiltä ajanhetkiltä ei ole saatu mittaustietoa. Lisäksi aineisto pitäisi olla leimattu 10 min aikaresoluutiolla. Näin ei ole, sillä kuukausikohtaiset aineistot (siis nuo kaikki vuodet yhteen niputettuna) sisältävät vähän vaihtelevasti noin 700-750 mittauspistettä, joissa aikaleima on esim 12:39 eikä 12:40. Tuon 12:39:n perässä tulee kyllä heti tuo 12:40, mutta edellinen piste on "harhaveto" järjestelmältä. Nämä pisteet on tuosta heatmap-kuvasta siivottu kokonaisuudessaan pois, joten se on ns. puhdasta dataa. Sama koskee niitä linkkaamattomia kellonaikajakaumia. Kuvissa 1 ja 2 nuo harhapisteet ovat mukana, mutta koska niitä on kuitenkin kohtuullinen määrä ja koska ne näyttivät olevan melkolailla tasaisesti riputeltu ympäri vuorokautta, ei niistä pitäisi jakaumien muotoja muuttavia virhelähteitä syntyä.
Mitä tästä opittiin:- On muutamia parempia kuukausia kuvata ja tarkkailla taivasta
- Työajalla kiukuttelu siitä, että kirkas taivas menee hukkaan on vähän niin ja näin - kunnollista korrelaatiota ei siihen suuntaan juurikaan ole
