Kirjoittaja Aihe: Sään seurantaa 2016  (Luettu 30556 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1008
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #90 : 05-01-2017, 20:40:41 »
 Olen kolmena edellisenä joulun-uudenvuoden seutuna saanut jotain aina Jupiterista irti, nytkin yritin mutta ei mitään mahdollisuuksia. Ilma väreilee tai on muuten sumeaa vaikka näyttää näennäisen selkeältä...Olen jo epäillyt kalustoa mutta katsotaan nyt vielä maaliskuulle...

Poissa Pekka Lehtelä

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 500
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #91 : 06-01-2017, 13:28:55 »
Viime yönä klo 2 jälkeen oli jo keli paljon parempi kuin aikaisempina öinä, seeing parempi ja utua sekä jäähileitä ilmassa paljon vähemmän ja tuulta 0 m/s. Jätin silti putkella katselun väliin sitkeän poskiontelotulehduksen ja yhtenä yönä putken ääressä paleltuneiden sormenpäiden vuoksi ja lähdin Lapinkoirani kanssa tunnin lenkille ja ihastelin paljain silmin tähtitaivasta. Vähän harmitti kun en voinut katsella putkella mutta kävelemällä pysyi mukavan lämpimänä.

Poissa katselija

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 29
  • Helsinki
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #92 : 06-01-2017, 15:55:23 »
Tänään vaikuttaa olevan viimeinen ilta joksikin aikaa jolloin näkyvyys on turvattu. Lähden valosaastetta pakoon 20km, jos oikein innostun ja tarkenen, niin laitan 30km lisää.
aivot, silmät, lasit, Helios 10x50, Skymax 102/1300 jossa 8-24 tai 40, PST

Poissa ellu

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 722
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #93 : 06-01-2017, 20:14:39 »
Näyttäisi kuukuvaukseen oikein mainiolta keliltä. Aika nopeaa meni vain pilveen täällä Härmän suunnalla...
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1507
  • Lempäälä
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #94 : 06-01-2017, 20:34:55 »
Täälläpäin oli vielä karmeampi keli kuin eilen. Samaa alapilven töhnää taas ja hiukan yläpilveä kaveriksi. Kuva aaltoili pienelläkin suurennuksella kuin olisi virtaavan veden läpi katsonut (optiikka oli kyllä jäähtynyt, putki yön yli ulkona ja pääpeilikin kuurassa). Semmoinen vaikutelma tuli, että jos alapilvi olisi ollut välistä pois, olisi keli voinutkin olla kohtuullinen.
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Poissa wm-x

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1869
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #95 : 06-01-2017, 20:55:22 »
Mikkelissä jännitetään monta tuntia vielä antaa kuvata. Kaksi projektia olisi tarkoitus saada kuvattua loppuun. Viron ennuste lupaa pilvet tänne jo tunnin päästä, mutta foreca ja ilmatieteenlaitos ennustaa olevan kirkasta puolille öin.
Savonia rooftop Observatory.
eq-6
Skywatcher esprit 80
ZWO ASI 183
Altair gpcam mono

-Jukka Paavilainen-

Poissa VeskuP

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 735
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #96 : 06-01-2017, 23:33:10 »
Mikkelissä jännitetään monta tuntia vielä antaa kuvata. Kaksi projektia olisi tarkoitus saada kuvattua loppuun. Viron ennuste lupaa pilvet tänne jo tunnin päästä, mutta foreca ja ilmatieteenlaitos ennustaa olevan kirkasta puolille öin.

Täällä aivan pilvessä ollut jo pitkään, toivottavasti ehdit. Mutta alkuillasta ei kuussa kyllä näkynyt niin paljon samanlaista väreilyä ja kuohuntaa kun eilen. Ilman pilviä ihan hyvä keli olisi voinut olla :tongue:
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Poissa wm-x

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1869
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #97 : 06-01-2017, 23:53:54 »
Täällä aivan pilvessä ollut jo pitkään, toivottavasti ehdit. Mutta alkuillasta ei kuussa kyllä näkynyt niin paljon samanlaista väreilyä ja kuohuntaa kun eilen. Ilman pilviä ihan hyvä keli olisi voinut olla :tongue:

22 jälkeen oli hieman ohutta yläpilveä. Katselin sisällä läppäriltä, että nyt alkaa pilvet tulemaan. Menin sulkemaan tornin luukut, mutta ilokseni totesin että kirkastui uudestaan. Sain jatkettua toisenkin kuvauksen loppuun. Vieläkin on kirkasta täällä, pitää odotella pilvien tulemista ja sitten pääsee vasta nukkumaan. Kuun ympärille pieni kehä tulee, ei varmaan optimi keli täälläkään kuun tai planeettojen kuvaukseen. Jos tuo syvätaivas antaisi vähän anteeksi  :cheesy:
Savonia rooftop Observatory.
eq-6
Skywatcher esprit 80
ZWO ASI 183
Altair gpcam mono

-Jukka Paavilainen-

Poissa Pekka Lehtelä

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 500
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #98 : 07-01-2017, 00:38:49 »
Täälläpäin oli vielä karmeampi keli kuin eilen. Samaa alapilven töhnää taas ja hiukan yläpilveä kaveriksi. Kuva aaltoili pienelläkin suurennuksella kuin olisi virtaavan veden läpi katsonut (optiikka oli kyllä jäähtynyt, putki yön yli ulkona ja pääpeilikin kuurassa). Semmoinen vaikutelma tuli, että jos alapilvi olisi ollut välistä pois, olisi keli voinutkin olla kohtuullinen.
Mihin kellonaikaan Ari keliä arvioit kun meillä on ihan eri käsitys asiasta vaikka asutaan naapuripaikkakunnilla? Itse olin liikkeellä klo 2-3 aikaan mutta en tiedä minkälainen keli oli alkuillasta.

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1507
  • Lempäälä
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #99 : 07-01-2017, 10:08:29 »
Mihin kellonaikaan Ari keliä arvioit kun meillä on ihan eri käsitys asiasta vaikka asutaan naapuripaikkakunnilla? Itse olin liikkeellä klo 2-3 aikaan mutta en tiedä minkälainen keli oli alkuillasta.

Kuun perässä olin, eli sekä To-, että Pe - iltana olin kuvailemassa siinä 17-20.00 välillä. Eli oltiin siihen aikaan tuon Juliuksen mainitseman alapilvikielekkeen alla. Sen mitä säätietoja katselin, tuo alapilvisuttu oli vähimmillään juurikin aamuyöstä, eli silloin lienee ollut paremmin. Vaan eipä ollut Kuutakaan kuvattavaksi silloin enää... Esim. Pe - iltana oli alapilveä niin paljon, että seulaset näkyivät vain sivusilmällä pienenä hehkuna ja vain kirkkaimmat tähdet näkyivät. Koskaan en ole hyvää kuvaa saanut silloin, kun Kuun ympärillä näkyy hehkua.
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Poissa cmas

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 122
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #100 : 13-01-2017, 18:35:15 »
Niinpä niin. Pilvisyys ajaa epätoivoisiin tekoihin. Tuskin olen ainoa, joka miettii, että miksi taas on pilvistä ja miksi ihmeessä työpäivän aikana taivas on kirkas ja illalla ei. Ja että marraskuu on synkkää aikaa, tammikuussa ei pilvetöntä taivasta juuri näy, mutta toukokuussa keli on oikein hyvä.

Ilmatieteen laitos tarjoaa open data -palvelussaan aineistoa kenekä vain käyttöön. Minä otin tarkastelun pohjaksi Helsingin Kaisaniemen aseman aineiston. Aineistossa on mukana vuodet 2010 - 2016. Pilvisyyden arvot annetaan 10 min välein eli tunnissa tulee 6 datapistettä. Jokainen voi sitten miettiä minkä verran aineistoa löytyy kuuden vuoden ajalta, kun resoluutio on 10 min  :grin:

Pohjustusta:
- Pilvisyys ilmoitetaan asteikolla 0-8, missä 0 on pilvetön taivas ja 8 on täysin pilvessä oleva taivas. Lukemat ovat siis "pilvisyyden kahdeksasosia".
- Arvo 9 tarkoittaa sumua.
- Arvoja 2, 4 tai 6 ei aineistossa juuri näy. Joku IL:llä töissä oleva osaisi varmaan avata miksi näin on, vai johtuuko tämä datan esikäsittelystä / tunnistusmahdollisuudesta.

Ensimmäinen kuva:
Pilvisyyden jakauma Kaisaniemessä vuosien 2010 - 2016 välisenä aikana. Tässä on siis huomioitu koko aineisto, eikä sitä ole pureskeltu mitenkään hienompaan muotoon. Tämä on siis jakauma kaikista mittauspisteistä. Suurimmalla edustuksella on 7/8 pilvisyys, seuraavana pilvetön taivas (0/8) ja kolmantena täysi pilvisyys (8/8). Tämä olisi varmaan ollut prosentuaalisena / normitettuna kuvana ehkä paremmin hahmoteltavissa, mutta semmoista ei tullut tehtyä.




Toinen kuva:
Pilvisyysjakaumat pureskeltuna kuukausittain. Näissä on siis esim. tammikuun aineistona kaikkia vuosien 2010 - 2016 tammikuut. Helmikuussa kaikki vuosien 2010 - 2016 helmikuut jne. Tämän kuvan perusteella voi vähän tuumia minkä kuukausien ainakana taivas on selkeimmillään. Aineistosta voi äkkiseltään tuumata ainakin sen, että:
1.) Joulu-tammikuussa kannattaisi keskittyä lähinnä kaluston huoltoon / sohvalla makaamiseen ja foorumilla teoretisoimiseen, sillä tilastojen valossa käsillä ovat huonoimmat kuvauskuukaudet vuoden aikana.
2.)Maalis-huhtikuussa tilanne on taasen selkeästi parempi. Samoin elokuussa, mutta siellä pimeyden puuttuminen haittaa.
3.) Syys-lokakuussa kelejä on tarjolla, mutta todennäköisyys pilvipeiton lisääntymiseen kasvaa jakson loppua kohti.
4.) Touko-heinäkuussa tilanne on parhaimmillaan. Tämä ei lämmitä yökuvaajia, mutta esim. aurinkoa kuvaavat / tiirailevat tykkäävät tästä tilanteesta.




Kolmas kuva:
Tämä on se "miksi työpäivän aikana aina on hyvä keli ja kotiin päästyä taivas on pilvessä"-kuva. Parsin datan niin, että heatmap-muodossa voidaan esittää kellonajat vs. kuukausi vs. pilvisyys. Aineistoa varten pilvisyydestä on laskettu jokaiselle kellonaikavälille jokaista kuuta kohden pilvisyyden moodi eli useimmiten esiintyvä arvo. Muitakin tilastollisia tunnuslukuja voisi laskea, mutta ainakaan keskiarvolla ei tee mitään, kuten yksittäisten jakaumien muodoista (tai vaikkapa ensimmäisestä kuvasta) on helposti nähtävissä. Mutta siis se moodi... kuvassa punainen on pilvistä, sininen kirkasta. Kuvan perusteella voidaan nähdä jonkinlaisia riippuvuuksia kellonajoista pilvisyyden suhteen ainakin maalis/huhti/kesä/elo/syyskuussa. Kuvassa on vain kahta väriä, sillä moodeissa pilvisyydet 0/8 ja 7-8/8 dominoivat (värit kuvassa ovat muuten hieman haaleammat kuin itse väriliukupalkissa, koska kuva on laitettu hieman läpinäkyväksi, jotta alapuolella oleva ruudukko näkyy ja kuvaa on helpompi lueskella). Itseasiassa täytyy hieman tarkastella vielä tuota dataa tarkemminkin, sillä tuon punaisen pitäisi olla enemmänkin 7/8 eikä 8/8, mutta sillä nyt ei paljon ole tässä väliä - ihan sama onko taivaasta peitossa 7/8 vai 8/8 - ei tätä harrastusta kuitenkaan voi harrastaa tuolloin.



Ja mikäli kuukausikohtaisten pilvisyyksien eri kellonaikoina sortatut pilvisyysjakaumat kiinnistaa, niin aina voi vielä koettaa hukuttautua dataan oikein huolella. Näitä kuvia en enää linkkaa tähän näkyviin, mutta aineisto löytyy täältä: https://photos.google.com/share/AF1QipN_PQTZ2Xcp0t0nQoeiOmEbq8z2n_9x2ZE-UW1C0qp5TJcW3xXXCpc8iT2odzJDOQ?key=VTJ5aEVvTE14ekxnak84WHJpa3NxcGk4NlVzM1pn
Linkin takaa löytyy myös nämä tässä yllä esitetyt kuvaajat täydessä resoluutiossaan.

IL:n aineistossa on myös virheitä. Esimerkiksi 2010-2016 kuukausiaineistossa on jokaisessa noin 20-90 puuttuvaa arvoa - näiltä ajanhetkiltä ei ole saatu mittaustietoa. Lisäksi aineisto pitäisi olla leimattu 10 min aikaresoluutiolla. Näin ei ole, sillä kuukausikohtaiset aineistot (siis nuo kaikki vuodet yhteen niputettuna) sisältävät vähän vaihtelevasti noin 700-750 mittauspistettä, joissa aikaleima on esim 12:39 eikä 12:40. Tuon 12:39:n perässä tulee kyllä heti tuo 12:40, mutta edellinen piste on "harhaveto" järjestelmältä. Nämä pisteet on tuosta heatmap-kuvasta siivottu kokonaisuudessaan pois, joten se on ns. puhdasta dataa. Sama koskee niitä linkkaamattomia kellonaikajakaumia. Kuvissa 1 ja 2 nuo harhapisteet ovat mukana, mutta koska niitä on kuitenkin kohtuullinen määrä ja koska ne näyttivät olevan melkolailla tasaisesti riputeltu ympäri vuorokautta, ei niistä pitäisi jakaumien muotoja muuttavia virhelähteitä syntyä.

Mitä tästä opittiin:
- On muutamia parempia kuukausia kuvata ja tarkkailla taivasta
- Työajalla kiukuttelu siitä, että kirkas taivas menee hukkaan on vähän niin ja näin - kunnollista korrelaatiota ei siihen suuntaan juurikaan ole  :cheesy:

Tommi R
Celestron EdgeHD 8", TS 80/480 FPL53-tripletti APO
ZWO ASI178MM, AVX
Baader IR-pass 685 nm, D-ERF, Double stacked CaK & Daystar Quark
Kuvia Flickr:ssä

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 5834
    • Einarin astrosivut
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #101 : 13-01-2017, 19:45:37 »
Tämähän vahvistaa mitä vuosien varrella on tullut havaittua ja mitä vanhempi 'hiljainen tieto' on kertonut.
Tuon kuukausiarvion mukaan on tullut pidemmät lomatkin pidettyä  :smiley:
___
Tapio

Poissa pnuu

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1825
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #102 : 13-01-2017, 20:32:05 »
- Arvo 9 tarkoittaa sumua.

Tarkkaanottaen "pilvisyyttä ei voitu määrittää.

Lainaus
- Arvoja 2, 4 tai 6 ei aineistossa juuri näy. Joku IL:llä töissä oleva osaisi varmaan avata miksi näin on, vai johtuuko tämä datan esikäsittelystä / tunnistusmahdollisuudesta.

Nykyisin suurin osa havainnoista tulevat ceilometreiltä, jotka ovat yhtä kohtaa taivaalla tuijottavia profiloivia laser-tutkia. Näistä profiileista (takaisin sironneesta tehosta eri korkeuksilla) sitten päätellään jotenkin että oliko ko. mittauksessa pilviä vai ei. Sopivalta ajanjaksolta sitten lasketaan kuinka monessa havainnossa on ollut pilviä ja tuo suhde muunnetaan pilvisyys-oktiksi. Laserin kanssa 9/8 siis on juuri se sumu, tai lunta optiikassa, jolloin kaikki palautunut teho tulee alimmasta mitattavissa olevasta korkeudesta.

Lauri korjaa ja täydentää tarvittaessa, kun on siellä valmistajan puolella töissä.
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Poissa cmas

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 122
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #103 : 13-01-2017, 20:48:04 »
Hyvää selvennystä, tänks!
Tommi R
Celestron EdgeHD 8", TS 80/480 FPL53-tripletti APO
ZWO ASI178MM, AVX
Baader IR-pass 685 nm, D-ERF, Double stacked CaK & Daystar Quark
Kuvia Flickr:ssä

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 247
Vs: Sään seurantaa 2016
« Vastaus #104 : 14-01-2017, 13:10:39 »
CMAS:illa hienoa dataa.
Tästä innostuneena rekisteröidyin kanssa IL:n open datan käyttäjäksi. Tarkoituksena oli kaivaa dataa, joka kertoo montako kertaa 0 astetta on ohitettu talvikuukausina Marraskuu - huhtikuu. En osannut.
Varisnkin olisi kiinnostanut nollakohadan ohitus kuukausittain eri vuosina.
Ja paikat vielä tietetnkin Kaisaniemi ja Muonio.
Äspoossa asuessani minulle tuli tunne että lämpötila sahasi talven aikana -1 - +1 jopa useita kertoja päivässä.
Tuo vaihtelu on sellainen joka aiheutttaa eniten "kuuran" kertymistä.
Ensin pinnat jäähtyy miinukselle, sitten jostain hönkii pari astetta lauhempaa ja kosteampaa ilmaa joka sitten aiheuttaa tiivistymisen siihen kylmempään pintaan. Ja taas kun mennään pikkupakkaselle, se äsken tiivistynyt kosteus jämähtää jäähän.