Peliliputkella näkyy tähden perässä "pyrstö"

[navma]

Hommasin Celestron 114/1000 EQ peiliputken.
Kuusta näkyi kraattereita aika hyvin mutta jos katsoo kirkkaampia tähtiä tai eilen illalla kun katsoin eka kertaa Marsia niin varsinkin suuremmalla suurennoksella (6mm okulaarilla)  näkyy "rakettilieskat". Itse planeetta näkyi pienempänä kuin nuppineulan pää.
Ymmärtääkseni oikein ei lieskoja pitäisi näkyä vaan kuvan pitäisi olla selkeästi ympyräinen?
Mietin sitä että olisiko kollimointi pielessä tai olisiko mukana tulleet okulaarit (25mm, 12mm ja 6mm + muovinen 3x Barlow) sen verran huonoja?

Ajattelin että tilaisin paremman Baaderin okulaarin tai kaksi mutta jos vikaa onkin kollimoinnissa?

Toisaalta, okulaarin valintaan taitaa vaikuttaa putken apertuuri ja polttoväli?

Putkien esitteissä näkyy kyllä hienoja kuvia eri taivaankappaleista mutta mietin sitä että miten käytännössä näkyy esim Saturnuksen renkaat, onko kellään heittää esimerkkejä kuinka isoja näkymiä voisi odottaa eri kokoisilla putkilla?

Taisi tulla kysymyksiä useampaankin aiheeseen samalla.. : :P

[Oscuro]

Kannattaa tarkistaa, että kollimointi on kunnossa ennenkuin rupeat tilaamaan uusia okulaareja.
Kyllä tuolla putkella pitäisi saturnus melko hyvin näkyä. Se on aika pitkälti omista odotuksista kiinni että näyttääkö se hienolta.

[jmantyla]

Näyttäisi olevan Newton-putki Celestron 114/1000 EQ.
Tuollainen rakettipyrstö voi olla seurausta Newton-putkille ominaisesta komavirheestä.
Jos kyseessä on koma, sitä pitäisi esiintyä kuvakentän laidoilla.  Sen sijaan kuvakentän
keskellä tähtien pitäisi olla pistemäisiä.
Jos tähdet ovat pistemäisiä kuvakentän keskellä, kyseessä on koma.  Silloin vika ei ole kollimoinnissa.
Jos keskelläkin tähdissä on rakettipyrstöä tai värivirhettä, voi alkaa pohtia kollimointia.
Asiaa voi tutkia havainnoimalla pienellä suurennuksella laaja-alaista avonaista tähtijoukkoa tai Linnunrataa
kohdasta, jossa kuvakenttä on mahdollisimman täynnä tähtiä.

Jorma M.
Kangasala

[jaava]

Ymmärtääkseni oikein ei lieskoja pitäisi näkyä vaan kuvan pitäisi olla selkeästi ympyräinen?

Koska ollaan aloittelijoiden alueella:

Ettei nyt kyseessä ole peilin hämähäkin  "diffraction spikes" l. "säteistä" jotka lähtee pistemäisistä tähdistä. Ne kuuluvat asiaan jos Newton-putken toisiopeili on paikallaan. Tähdestä lähtevien "säteiden" määrä ja muoto riippuu peilin kannattimien määrästä ja rakenteesta.

JV

[navma]

Jaa, komavirhe se ehkä voisi olla. Mutta täytyy katsoa vielä tarkemmin missä kohtaa lieskat näkyy ja missä ei.
Sen verran löytyi netistä että sitä ei tosiaan pitäisi olla keskikohdalla ruutua vaan enemminkin laidoissa.
Englanninkielinen selostus Newton-putkista jossa kerrottiin myös komavirheestä (coma error)
http://www.telescope-optics.net/reflecting.htm
Mutta ei ne lieskat olleet samannäköisiä kuin tuossa jutussa..

Okulaareista vielä että koska käytän silmälaseja niin onkohan niiden kanssa yhteensopivia okulaareja? Ei tarvitsisi ottaa laseja pois välillä.
Suurennoksen osaan laskea, arvelin että 18-32mm okulaari olisi hyvä. Ja se Barlowi lisäksi kaiketi. Merkkivalinta taitaa olla vähän samanlaista kuin autoissa, rahalla saa parasta mutta halvinta ei kannata ostaa myöskään..

En odottanut että esim Mars näkyisi mahdottoman hyvin mutta toisaalta en tiedä että miten hyvin kaukoputkella yleensä näkyy vai teenkö jotain väärin tai onko laitteessa jotain epätarkkuutta jonka saisi pois,siksi kysyin muiden kokemuksia että miten näkyy?

[Pekka Moisio]

Silmälaseja käyttäessa kannattaa hankkia okulaareja joissa on pitkä "eye relief" sanotaanko 15mm tai enemmän. Tällöin ei tarvi tunkea silmää kiinni okulaariin kun katselee ja näkyy myös koko kuvakenttä. Barlow muistaakseni myös lisää tuota eye reliefiä, suomenkielistä termiä en nyt osaa sanoa.

[Timo-Pekka Metsälä]

114/1000 -newton-putkessa ei voi olla komaa niin paljon että se silmällä erottuisi. Kollimaatio kannattaa tarkistaa, se on nimittäin helppoa tähtitestillä. Ota joku kirkas tähti näkökenttään, vaikka Vega. Fokusoi reilusti epätarkaksi. Pitäisi näkyä pyöreä kirkas pallukka, jonka keskellä on pienempi tumma pallukka (apupeilin varjo). Kaikki näkyvät pallukat ja renkaat tulisi olla pyöreitä ja samankeskisiä. Jos ei ole, niin kollimoinnissa on vika.

t. Timo-Pekka

[hm]

Kysyjä on saanut osin virheellisiä ja epätarkkoja neuvoja.

Kysyjän putki on aukkoonsa nähden sen verran pitkäpolttovälinen, ettei sillä komavirhettä pysty millään okulaarilla näkemään. Jos kuvassa jotain virhettä nähdään, on kyseessä kaukoputken virheellisestä kollimoinnista johtuva astigmaattisuus. (Tässä vaiheessa huomaan Timo-Pekan kirjoittaneen saman asian minua 8 minuuttia nopeammin)

Tällä hetkellä on Mars alkuillasta hyvin matalalla, joten sen tarjoamat näkymät ovat vaatimattomia ilmakehän häiriöiden johdosta. Tilanne kyllä paranee syksyn edistyessä ja Marsin kulmaläpimitan kasvaessa. Ilmakehän refraktio on ilmiö, joka saa matalalla olevan kirkkaan kohteen kuvan hajoamaan värilliseksi viuhkaksi. Sekin saattaa olla osasyynä kirjoittajan kuvaamiin "rakettilieskoihin".

Suuntaa siis putki Timo-Pekan neuvo mukaisesti korkealla taivaalla sijaitsevaan tähteen ja tarkkaile kuvaa siirtämällä tähteä näkökentän keskeltä eri suuntiin reunoille ja siirtämällä tarkennusta epäteräväksi. Jos tähti ei keskellä mene pisteeksi, niin sitten vain putkea kollimoimaan. Karkean kollimoinnin voi tehdä sisätiloissa katsomalla okulaarin aukosta. Loppuviimeistely tähden kuvaa tarkkailemalla.

Okulaarin hankinta on tässä tilanteessa väärä ratkaisu.

Barlowilla ei ole vaikutusta okulaarin silmäväliin(eye relief).

Tällä putkella näkyy parhaimmillaan planeetoista jo sangen mukavasti yksityiskohtia. Se edellyttää kuitenkin hyvää säätä ja suhteellisen korkealla taivaalla sijaitsevia planeettoja. Tällä hetkellä ei tilanne ole planeettojen katselun kannalta kovinkaan otollinen. Taidon ja havaintokokemuksen karttuessa taivaan kohteista oppii saamaan yhä enemmän yksityiskohtia näkyville. Pitää siis olla ahkerasti putken ääressä!


Hannu Määttänen

[navma]

Kiitoksia kommenteista.
Ehkä lieskat johtuvat siitä että kollimaatio ei ole kohdallaan, kokeilin tutkia kollimointia ehdotetulla tavalla ja näytti siltä että apupeilin antama varjo oli hieman kello yhteentoista päin keskikohdasta.
Katsoin Marsia ja paria kirkkaampaa tähteä ja kyllä lieskaa näkyi koko kuvan alalla kun ne liikkuivat, lieskojen häntä oli noin kello 17 päin eli vastakkaiseen suuntaan kuin apupeilin varjo oli liikkunut.
Kokeilen kollimoida myöhemmin, ehkä sitten näkyy jotain muutosta. En tiedä kuinka paljon pieni poikkeama vaikuttaa tarkkuuteen.
Laitan tänne kommenttia jos tämä aihe on vielä silloin hengissä.
Eiköhän tämä tästä..

Marco

[Pekka Moisio]

Barlowilla ei ole vaikutusta okulaarin silmäväliin(eye relief).

No hemmetti

Miksi Ursan sivuilla mainostetaan barlowia sanoin "..barlow-linssin käyttö siirtää kauemmas okulaarista kohtaa, jossa silmä on (eye relief).."

Mutta,

testasin tätä eilen barlowilla ja ilman, eikä sillä ollut ainakaan mitään huomattavaa vaikutusta eye reliefiin.

[Vesa Kankare]

Barlowilla ei ole vaikutusta okulaarin silmäväliin(eye relief).

Eikö ole nimenomaan niin, että Barlow kasvattaa silmäväliä joissain okulaarityypeissä? Olen ainakin itselleni antanut ymmärtää, että Plösslien silmäväli kasvaa, jos väliin laitetaan Barlow. Näin ainakin netistä (mahdollisesti harha-)oppineena. Pystytkö Hannu valaisemaan asiaa tarkemmin (vaikka omassa topicissaan)? Googlekin antaa vähän ristiriitaista tietoa.

[navma]

Kollimointi tuntuu olevan aika hankalaa ilman laseria tai sitä Chs... putkea.
Ei millään saa kuvaa oikeaksi, epäilen että fokusointilaite ei ole ihan oikeassa linjassa.
Tein filmipurkista kurkistusreiän ja sillä kun säätää apupeilin keskelle ja pyöreäksi niin kuitenkaan ei sitten saa osumaan pääpeilin kuvaa apupeilin keskelle.

Kokeilen välillä katsoa lähistöllä olevia esineitä, esim puun lehtiin tai oksiin ei saa tarkennettua ja on haamukuvia.
Kokeilin myös sitä tähti ja donitsi-juttua ja sen mukaan on keskellä eli pitäisi näkyä oikein. Vaan ei.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin jos ensin säätää apupeilin keskelle kurkistusreiän avulla niin silloin on apupeili kohdallaan fokusointilaitteen optisella akselilla ja kun ja sitten vielä sen kuvan pyöreäksi myös kulma on oikea 45 astetta. No, entä jos vaikka fokusointilaite ei olekaan ihan oikein kohdallaan vaan sen optinen akseli menee oikealle tai vasemmalle, eteen tai taakse putken optisesta akselista. Kun kuitenkin säädetään apupeili sen mukaan oikein niin eikös silloin fokusointilaite eli katsoja näe väärän kohdan pääpeilissä? Eli pääpeilin tähtitaivaalta päin heijastaman kuvan polttopiste ei osu milloinkaan fokusointilaitteelle oikeaan kohtaan vaikka kuinka pääpeiliäkin säätää.
Meneekö metsään tämä ajatus?

[hm]

Ei se kollimointi ilman laitteita kovinkaan hankalaa ole ensimmäisen onnistuneen kerran jälkeen.

Itse suosittelen aloittamaan kollimoinnin pääpeilin säädöllä. Laita putki pöydälle ja mene putken eteen muutaman metrin päähän. Asetu keskelle putken keskilinjaa; tässä linjassa apupeili näkyy peilin edessä keskellä, joten linja on helppo löytää. Sitten hae katseella pääpeilistä heijastuva apupeilin ja sen kannattimien kuvajainen. Jos ne jäävät symmetrisesti apupeilin taakse, on kollimointi kunnossa. Sopivan katselukohdan löytäminen saattaa edellyttää hieman katselulinjan suuntaista hakemista. Jos pääpeilistä näkyvä kuva ei ole symmetrinen niin parhaiten kollimointi onnistuu avustajan kanssa, joka säätää pienin siirroksin kollimointiruuveja keskilinjalla tiukasti pysyvän katsojan ohjeiden mukaan. Yleensä kollimoitaessa sitten yhtä ruuvia avataan hieman ja kahta muuta kiristetään vastaavasti.

Kun pääpeili on linjattu ryhdytään apupeilin säätöön. Vaikka tarkennuslaite olisi kuinka vinossa tahansa, voidaan pääpeilin optinen akseli saada kulkemaan mielivaltaisen tarkennuslaitteen akselin pisteen kautta. Jotta optinen akseli saadaan kulkemaan tarkennuslaitteen akselin kanssa yhdessä, pitää peilin etäisyyden ja kulman olla oikeat. Näitten kuntoon saaminen onkin kollimoinnin työläin vaihe. Apupeilin näkymän pyöreydestä ei kollimointia voi juuri päätellä. Kysyjän putkessa etäisyys apupeilistä pääpeiliin lienee 800 mm. Jos peili onkin 46 asteen kulmassa - mitä virheellisyyttä silmä ei taatusti huomaa - on tarkennuslaitteen keskilinjasta lähtevä säde jo 28 mm sivussa pääpeilin keskustasta.

Apupeilin säädön suorittaisin tarkennuslaitteen ollessa siinä asennossa, missä se tähtiä katsottaessa on. Tällöin saadaan ainakin linjat risteämään kutakuinkin oikeaan kohtaan. Kollimointiokulaarilla ja laserkollimaattorilla voidaan kollimaatio tarkistaa tarkennusalueen ääripäissä. Jos tällöinkin kaikki tuntuu olevan kohdallaan, niin asia kunnossa.

Oikein kollimoidussa kaukoputkessa keskellä kuvakenttää olevan tähden kuvan keskipiste pysyy paikallaan tarkennusta muutettaessa. Käytännössä asia on tosin hankala todeta jalustan huteruuden johdosta. Jos tällainen kohteen siirtyminen näkökentässä voidaan todeta esim. katsomalla maakohdetta johonkin soveliaaseen rekenteeseen tukevasti lukitulla kaukoputkella, voidaan siirtymän suunnasta päätellä optisen akselin suunta ja sen perusteella tarvittavat säätötoimenpiteet.

Nykyään laserkollimaattorit ovat laserlaitteita, joiden myynti kuluttajilla edellyttää Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyntää ja laitteen teknistä tarkastusta. Toimenpiteen kalleuden johdosta ei luvallisia laserkollimaattoreita tietääkseni ole saatavissa. Sorvin käyttömahdollisuuden omaava harrastaja voi kuitenkin tehdä laserosoittimesta kollimaattorin. Kollimoinnin kannalta se ei kuitenkaan ole välttämätön.

Hannu Määttänen

[navma]

Noniin, nyt sain kollimoinnin tehtyä. Tosin pitemmän kaavan kautta kun ei ole apulaista..
1. irrotin pääpeilin ja apupeilin
2. laitoin teipit ristiin kumpaankin päähän ja harpin avulla niihin keskelle putkea reiät
3. vedin langan toisesta päästä toiseen apupeilin kiinnitysruuvin reiän kautta oletettavalle pääpeilin optiselle linjalle
4. keskitin apupeilin kiinnittimen niin että naru kulki kiinnitysruuvin keskeltä
5. katsoin vielä kurkistusreikäputkiloon fokusointilaitteessa ja tarkistin onko lanka keskellä, ei ollut ihan joten laitoin paperista "prikan" fokusointilaitteen reunan alle ja kiristin sen taas kiinni, nyt näytti lanka olevan keskellä
6. katsoin vielä kurkistusreiästä ja merkkasin langan avulla putken suuntaisen linjamerkin taustapaperille jonka olin jo aiemmin laittanut putken seinämälle taustaksi jotta apupeilin kiinnitin erottuisi putken mustasta.
7. pienellä lampulla pistin valoa kurkistusreiästä ja merkkasin valon rajat samalle taustapaperille
8. mittasin valon rajan ja merkkasin keskikohdan, siinä pitäisi nyt olla fokusointilaitteen optisen linjan
9. mittasin viivottimen avulla putken päästä ko. paikan putken reunasta ja mittasin saman paikan kurkistusreiältä verrattuna putken reunaan, näytti olevan ok silmämääräisesti
10. nyt oli oletettavasti tarpeellisella tarkkuudella apupeilin kiinnitin keskellä ja fokusointilaite oikeassa linjassa (Hannu M kertoi ettei tarvitsisi välttämättä tehdä tätä, halusin nyt kuitenkin eliminoida mahdollisimman paljon virheitä)
11. irrotin narun, etupään teipit ja kiinnitin apupeilin, pääpeilin puoleisen pään teipit jätin vielä paikalleen
12. kohdistin apupeilin, se osui nyt mukavasti kohdalleen, ei tarvinnut siirtää apupeilin kiinnitintä lainkaan, riitti kun siirsin sitä lähemmäs pääpeilin päätä ja säädin sen näyttämään pyöreältä
13. säädin sitten myös apupeiliä niin että avonainen pääpeilin pää näkyi kokonaan ja teipissä oleva keskireikä oli keskellä
14. nyt pitäisi apupeili olla aika hyvin kohdallaan
15. merkkasin pääpeiliin sen keskikohdan ja keskitin pääpeilin sen kiinnityksiin
16. kiinnitin pääpeilin ja säädin sitä kurkistusreiän avulla niin, että sen keskellä näkyi apupeili ja sen kiinnityksien varjo
17. nyt näytti kaikki siltä kuin pitääkin, kaikki kuvat keskellä joten saatoin huoahtaa..
18. kiristin apupeilin ja pääpeilin lukitusruuvit, vielä tarkistus etä olivat keskellä...
18. kiikutin putken pihalle ja onneksi näkyi pari tähteä pilvien välistä, donitsitesti meni läpi
19. tähti näytti tähdeltä tarkennetunakin

Tosin ei näkynyt sellaisia renkaita joista kuulee puhuttavan mutta nyt ei tähdellä ollut rakettipyrstöä vaan se säteili tasaisesti joka suuntaan.
Ainakin olen nyt hajoittanut putken osiin, tutustunut siihen ja opetellut kollimoimaan joten voisin sanoa että olen oppinutkin jotain, kiitos vinkeistä!
Eikun kyttäämään seuraavaa selkeää keliä.. :)

[Vesa Kankare]

Tosin ei näkynyt sellaisia renkaita joista kuulee puhuttavan mutta nyt ei tähdellä ollut rakettipyrstöä vaan se säteili tasaisesti joka suuntaan.

Vaatii käsittääkseni myös hyvän seeingin, että saa nuo diffraktiorenkaat selvästi näkyviin.