Seurantaputken suuntaus

Aloittaja Make, 16.08.2007, 13:46:53

« edellinen - seuraava »

Make


Kuinka tärkeätä on suunnata kuvausputki ja seurantaputki täsmälleen yhdensuuntaiseksi? Ja kuinka tarkasti tämä tulisi tehdä? Käytettekö pientä säätöä (suuntauseroa) sopivan ohjaustähden hakemiseksi?

Maalaisjärjellä ajateltuna ainakaan suuntausero tuntikulman suhteen ei pitäisi olla ongelma. Sen sijaan deklinaatioeron luulisi kostautuvan (ääriesimerkkinä seurantaputken suuntaus Pohjantähteen, jolloin autoguiderilla ei olisi mitään vaikutusta seurantaan).

Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Timo-Pekka Metsälä

Niiden ei tarvitse olla yhdensuuntaisia, koska autoguideri joka tapauksessa kalibroidaan. Kalibroinnissa autoguideri testaa, miten paljon jalustan liikuttaminen eri suuntiin siirtää ohjaustähteä.

Suurempi ongelma on ohjausputken suunnan muuttuminen kuvauksen aikana suhteessa kuvausputkeen. Tällaista vääntymistä voi esiintyä vaikka ohjausputki olisi silmin katsoen hyvinkin tukevasti kiinni. Vääntymisen lähteen löytäminen ja poistaminen voi olla hyvinkin hankalaa.

t. Timo-Pekka

Make

Koska yhdensuuntaisuus ei ole välttämätöntä, herää toinen kysymys: kuinka usein ohjausputkea täytyy suunnata sopivan ohjaustähden saamiseksi autoguiderikameran näkökenttään? Tarvitseeko ohjausputki olla mitenkään suunnattavissa vai kannattaako keskittyä pelkästään mahdollisimman jäykkään mekaaniseen kytkentään kuvausputken ja ohjausputken välillä?
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.08.2007, 13:46:53
Maalaisjärjellä ajateltuna ainakaan suuntausero tuntikulman suhteen ei pitäisi olla ongelma. Sen sijaan deklinaatioeron luulisi kostautuvan (ääriesimerkkinä seurantaputken suuntaus Pohjantähteen, jolloin autoguiderilla ei olisi mitään vaikutusta seurantaan).

Pohjantähtihän ei ole aivan taivaan navassa, joten kyllä autoguiderilla töitä riittää. Jos kuitenkin oletettaisiin, että navan kohdalla olisi tähti ja se ei huojuisi pois paikaltaan seurannan aikana, niin silloinhan jalustan napasuuntaus olisi täydellinen ja seurannan korjauksia ei tarvittaisi.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Make

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 16.08.2007, 15:04:13
Pohjantähtihän ei ole aivan taivaan navassa, joten kyllä autoguiderilla töitä riittää. Jos kuitenkin oletettaisiin, että navan kohdalla olisi tähti ja se ei huojuisi pois paikaltaan seurannan aikana, niin silloinhan jalustan napasuuntaus olisi täydellinen ja seurannan korjauksia ei tarvittaisi.

Entäpä tuntiakselin seurantavirhe? Napahan pysyy paikallaan ilman tuntiseurantaakin (oletetaan täydellinen napasuuntaus), mutta alemmilla deklinaatioilla se on tarpeellinen. Ajatukseni oli, että eri deklinaatioilla olevat tähdet liikkuvat eri "ratanopeuksilla" (tarkoitan tällä sitä, että tähden siirtymä asteina minuutissa on ekvaattorin lähellä paljon suurempi kuin navan lähellä) eli tuleeko ongelmia, jos ohjaustähden ja kuvauskohteen deklinaatiot poikkeavat huomattavasti. Timo-Pekka mainitsi tuossa aiemmin autoguiderin kalibroinnin, joka ilmeisesti hoitanee tämän ongelman pois?
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

PetriKe

Jos napasuuntaus on täydellinen, deklinaatiokorjauksia ei tarvita. Ainoat korjauksia vaativat virheet on tällöin tuntiakselin matopyörän jaksolliset virheet.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Timo-Pekka Metsälä

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 16.08.2007, 17:04:44
Jos napasuuntaus on täydellinen, deklinaatiokorjauksia ei tarvita. Ainoat korjauksia vaativat virheet on tällöin tuntiakselin matopyörän jaksolliset virheet.

Hmm... entäs refraktio?

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Timo-Pekka Metsälä - 16.08.2007, 17:06:24
Hmm... entäs refraktio?

Arvasin, että joku tarttuu tuohon  :D Meinasin tuon mainita vastauksessani, mutta olisin joutunut selitysten suohon. No, onneksi täydellistä napasuuntausta ei ole eikä myöskään virheetöntä jalustaa, joten kannattaa aina korjata seurantaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.08.2007, 14:52:00
Koska yhdensuuntaisuus ei ole välttämätöntä, herää toinen kysymys: kuinka usein ohjausputkea täytyy suunnata sopivan ohjaustähden saamiseksi autoguiderikameran näkökenttään? Tarvitseeko ohjausputki olla mitenkään suunnattavissa vai kannattaako keskittyä pelkästään mahdollisimman jäykkään mekaaniseen kytkentään kuvausputken ja ohjausputken välillä?

Riippuu paljon autoguider-kameran kennon koosta ja ohjausputken polttovälistä sekä valovoimasta. Myös autoguiderin herkkyydellä on merkitystä. Eli jos kuvakenttä on laaja ja valovoimaa löytyy, on kuva-alalla paljon hyviä ohjaustähtiä. Jos taas tilanne on päinvastoin, voi ohjausputkea suuntaamalla yrittää etsiä kirkkaampia tähtiä.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Make


Kiitokset Timo-Pekka ja Petri asiantuntevista vastauksista!

Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Make

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 16.08.2007, 20:24:06
Riippuu paljon autoguider-kameran kennon koosta ja ohjausputken polttovälistä sekä valovoimasta. Myös autoguiderin herkkyydellä on merkitystä. Eli jos kuvakenttä on laaja ja valovoimaa löytyy, on kuva-alalla paljon hyviä ohjaustähtiä. Jos taas tilanne on päinvastoin, voi ohjausputkea suuntaamalla yrittää etsiä kirkkaampia tähtiä.

Palaan vielä tähän aiheeseen: mikä olisi sopiva nyrkkisääntö ohjausputken kuva-alaksi / säätövaraksi, jotta suunnilleen kaikille ds-kohteille löytyy ohjaustähti. Oletuksena on guiderikamera, jossa on käytettävissä max. 10s valotusaika. Ajan tässä takaa sitä, että tulisinko toimeen kiinteillä ohjausputken renkailla ja excenterillä (http://www.teleskop-service.de/AstroTS/ZubehoerAstrofoto/zubastrofoto.htm#T2Exzenter). Esim. MTO-1000 maksutovilla (100mm/1000mm, http://www.teleskop-service.de/AstroTS/Russentonne/russentonne.htm#MTO1000) kuva-ala, josta ohjaustähden voisi valita lienee excenterin kanssa n. 1 - 1,5 astetta. Guiderirenkailla voisi päästä valitsemaan ohjaustähteä useamman asteen alueelta.

Satun omistamaan vanhan MTO 100/1000 putken ja ajattelin laittaa sen hyötykäyttöön. Tähän putkeen ei voi laittaa ohjausrenkaita, joten excenteri vosi olla ratkaisu. Minulle on tulossa guideriksi Astronomiserin SC1-modaama TouCam Pro II mustavalkoisella ICX098BL-kennolla (vastaa tätä mallia: http://www.astronomiser.co.uk/cams.htm#astsc1bw). Atikin lyhentäjällä saisin puolitettua polttovälin eli pääsisin F5:een. Toinen vaihtoehto guideriputkeksi on esim. Skywatcher 80mm F5 linssiputki ja ohjausrenkaat. Täytyy vain nyt ratkaista tämä ohjaustähden hakualue. Kuvausta aion suorittaa pääasiassa 800 mm polttovälillä digijärkkärillä (GSO F4 8 tuuman newton + Baader MPCC harkinnassa).


Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi