Mahdollinen törmäyskraatteri?

[Syväys]

Kertokaas asiantuntijat olisiko tämä mahdollinen törmäyskraatteri: http://tinyurl.com/qhucnkz (google.maps)

http://tinyurl.com/mcwqyxl (ilmakuva,karttapaikka.fi)

http://tinyurl.com/njutcv2 (maastokartta,karttapaikka.fi) alueen vieressä näkyvä ruskea katkoviiva on penkka (joissakin kohdin jotain 1-2 metriä korkea)

Isäni on miettinyt tätä vuosikausia, ja kiinnostaisi jos jollakulla olisi joain tietoa voisiko olla törmäyskraatteri.
Tuossa on ollut joskus järvi,ja joskus kuivatettu,en tiedä milloin.

kiitos vastauksista.

[Jarmo Moilanen]

Kiitos ihan mielenkiintoisesta kohteesta.

Laajemmat rakenteet alueella on ihan tyypillistä jäätikön muovaaman maaston topografiaa. Joten tässä voisi tarkastella lähinnä tuota Syväys -nimistä lampea. Sen ympärillä näkyy olevan kuivempi pyöreähkö penkka. Tämä "Syväys" ei näy edes missään ehdokaslistassa. Ei edes minun. http://www.somerikko.net/impacts/database.php?show=suggested

Olisiko kyse törmäyskraatterista ei tietenkään ratkea muuten kuin tekemällä paikalla geologisia tutkimuksia. Törmäyskraatteria kun ei voi todistaa ilman löytyneitä törmäyksessä syntyneitä todisteita.

Läpimittaa Syväyksen pyöreällä reunoiltaan soistuneella lammella (=painaumalla) olisi noin 100 metriä. Eli olisi Viron Kaalijärven pääkraatterin kokoluokkaa. Tämän kokoisia kraattereita on koetetty löytää Suomesta koska niitä on listattu Virosta jo kolme ryhmää (Kaalin kraatterit, Tsöörikmäen kraatteri ja Ilumetsän kraatterit). Tosin on mahdollista että kaikki Viron pikkukraatterit eivät sittenkään olisi meteoriittien aikaansaamia. Vain Kaalin kraattereista löytyy riittävästi todisteita meteoriittitörmäyksestä.

Ilman paikalla tehtyjä tutkimuksia mitään varmaa ei tietenkään voi sanoa, mutta en oikein usko että kyse olisi meteoriitin synnyttämästä kraatterista. Olen muutamia tällaisia käynyt katsomassa ja kyllä ne tähän asti ovat olleet ihan suolampia.

Pyöreä tai pyöreähkö muoto kun ei ole mikään todiste. Se pitää ensimmäisenä muistaa. Se vain vihjaa että kohdetta kannattaa hiukan vilkaista tarkemmin ainakin kartoilta. Suolammet tahtovat usein muodostua itsestään pyöreiksi. Lisäksi niiden reunat tahtovat paksuuntua alkuaikoina kun lampi on syvä ja tämä muodostaa usein kuivemman reunavallin lammelle. Sitten kun lampi alkaa kasvamaan umpeen niin saadaan juuri Syväyksen kaltaisia pyöreitä kraatteria muistuttavia suolampia joilla on kuivempi reuna. Tässä on lisäksi pyöreähkö topografinen maasto, jonka keskellä tuo lampi on. Tämä viittaa siihen että Syväys on tämmöisen jäätikön kulkusuunnan (luode-kaakko) mukaisen loivan painanteen matala kohta johon on vettä jäänyt lammeksi.

Toki tuokin olisi hyvä tarkistaa. Eihän sitä koskaan tiedä ja minähän voin olla väärässä. 

Ruotsissa on viime vuosina tutkittu alustavasti monia vastaavia pyöreitä pieniä muodostumia. Jopa kaivinkoneella kaivaen. Yleensä pyöreätkään suolammet eivät viittaa törmäyskraattereihin, mutta se mahdollisuus toki on aina olemassa. Ruotsalaisten tutkimusten lupaavin kohde oli Mossatjärnen, mutta sitäkään ei pystytty vahvistamaan kraatteriksi: http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=438
Lagerbäck R., and Svedlund J-O., Meteoriter och misstänkta nedslagskratrar i norra Sverige, in Swedish, SGU-rapport 2013:2 (2013)

[Syväys]

Okei, kiitos vastauksesta.