Ihka ensimmäinen DS-havaintoni, M42

[MRMR]

Tammikuun puolella ostin harkinnan ja tutkimuksen jälkeen Helios Quantum 4 15x70 -kiikarin, kun ds-kohteiden bongailu paljain silmin alkoi olla vähän epätyydyttävää.

Pitkien pilvisten viikkojen jälkeen tänään oli, ja on edelleen, kirkas taivas, joten tottahan päätin viimein ottaa kiikarin käyttöön. Paljain silmin tsekkaus parvekkeelle, että pysynkö siellä vai lähdenkö ihan ulos, ja parvekkeelle päädyin. Orionin vyö paistatteli suoraan naaman edessä, joten sumunmetsästykseen oli käytävä!

Talon seinän ja puiden välistä näkyy taivasta pieni kaistale, ja Orionin suuri kaasusumu on näkyvissä ehkä 30 minuuttia ennen kuin häviää puiden taakse. Vartin verran ehdin katsella. En jaksanut nähdä vaivaa jalustan virittelyyn, tuin kiikarin parvekkeen kaiteeseen ja kyykin lattialla (onneksi mulla on pituutta aika rajallisesti...).

Trapetsista näkyi selvästi kaksi tähteä ja sumun muotokin oli erottuvinaan (tai sitten mielikuvitus oli asialla kun tietää minkä muotoinen sumun kuuluisi olla), selkeä sinervänharmaa tahra siellä näkyi. Trapetsi olisi varmaan näkynyt vielä selvemmin jos olisin sen jalustan viitsinyt pystyttää, nyt oli kuitenkin sen verran tärinää että oli vähän epätarkat näkymät, aika vain alkoi jo loppua kesken.

En osaa oikein kertoa tästä mitään, vielä. Halusin kuitenkin jakaa ilon ensimmäisestä kiikareilla havaitusta ds-kohteestani. Jatkoa seuraa.