Jupiter kaudella 2014

Aloittaja Ari Haavisto, 16.01.2014, 17:35:33

« edellinen - seuraava »

Ari Haavisto

#105
Hiukan jatkeena y.o. keskusteluun, vaikka ehkä offtopiciksi meneekin. Olen koittanut koostaa ajatuksenpoikasiani jonkinlaiseksi kaavioksi, mutta vaatii vielä työstämistä. Tästä voisi jossain välissä saada jutunjuurta:



Ajatuksena on, että seeing ei ole aina absoluuttinen rajoite, vaan tietyillä tempuilla voi tunkeutua syvemmälle seeing-alueelle. Perinteisestihän on ajateltu, että Suomessa ei tarvittaisi yli 200mm objektiiveja, mutta digiaikana tämä ei enää päde.

Isommassa objektiivissa erotuskykyä jopa oleellisempaa on valonkeräyskyky, jonka avulla valotusaikaa saadaan alas ja framenopeutta ylös ja voidaan käyttää kaistasuotimia. Ja objektiivin kasvaessa polttoväliä ei välttämättä enää kasvateta samassa suhteessa. Tästä syystä seeing-alue kuvaajassa kaatuu oikealle. Kameran herkkyydellä on sama vaikutus, herkempi kamera siirtää koko "seeing barrier" - aluetta sellaisenaan oikealle. Samoin tietenkin parempi seeing.

Sitten tietyllä alueella, kohteen korkeudesta riippuen, dispersio alkaa tulla esteeksi, mutta ADC:lla saadaan etua. Olisiko tuo piste jossain 300mm apertuurista lähtien? Siitä eteenpäin sitten seeingin venyttäminen käy taas vaikeammaksi ja jotta apertuurin kasvaessa käyrä taas saataisiin kaartumaan oikealle, tarvitaan varmaankin adaptiivista optiikkaa, jota saataneen amatööriputkiin 5-7 vuoden kuluessa.

Oikein kura-seeingiin ei tietenkään tepsi mikään, mutta semmoiseen pärinäseeingiin kyllä. Ja tämä Planeetoille. Kuuhan taas itsessään tekee kirkkaudellaan saman efektin, kuin kameran herkkyyden paraneminen. Ehkä tästä syystä kohtuullisesta hyvään - seeingin kelillä Kuusta saa monesti hyviä kuvia vaikka samalla korkeudella olevasta Jupiterista ei välttämättä saa.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 05.02.2014, 22:00:32
... Siitä eteenpäin sitten seeingin venyttäminen käy taas vaikeammaksi ja jotta apertuurin kasvaessa käyrä taas saataisiin kaartumaan oikealle, tarvitaan varmaankin adaptiivista optiikkaa, jota saataneen amatööriputkiin 5-7 vuoden kuluessa.

Tuossa kun huvikseni googlailin, löytyi tällainen tapaus (Stellaroptics) adaptiivisen optiikan rintamalta. Onkohan miten toimiva tai kallis tämä?
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

allar

Laitetaanpas tänne yksi visuaalihavaintokertomus ilman piirrosta  :tongue: Havaitsin eilen nimittäin Jupiteria työpaikan 800mm linssikaukoputkella Potsdamissa. Havainnointi ei mitenkään erityisen helppoa ollut kun putkea sohittiin käsin kuin mitä tahansa rööriä eikä seurantakaan pelittänyt. 12,5m polttovälillä on jo vähän mukana pysymistä  :grin:. Putken kyljessä on myös pieni 500mm linssiputki guidaukseen.

Itse Jupiter oli kyllä hieno ja pieniä vöitä ja detaileja näkyi vaikka kuinka! Olisi kyllä mielenkiintoista jos joskus saisi tehtyä ihan oikean piirroshavainnon kyseisellä putkella.

Tietoja putkesta: http://www.aip.de/grosser_refraktor/refengl.html

Ja tässä parin vuoden takainen kuva:


http://www.allarscopes.com/gallery/index.php?/category/18
Allar Saviauk

einari

Kateeksi käy.
Nythän Jupiter on aika hyvällä hollilla tuollaiselle putkelle (saiko lattialta katsella ?)
___
Tapio

allar

Noin metrin verran joutui nousemaan lattiatasolta tuolle motorisoidulle havaintotasolle:

Allar Saviauk

MarttiM

Kiitos nimimerkki allarille hienoista kuvista. Tuo lienee Euroopan suurin refraktori. Varmaankin sillä pystyisi näkemään Jupiterin neljästä suurimmasta kuusta yksityiskohtia.
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

RL

#111

allar

Siinä oli joku iso varta vasten tehty okulaari, läpimitaltaan varmaan lähes 10cm
Allar Saviauk

Tane

 Vaikuttavia teleskooppeja tehty tuolloin vuonna 1899. Näyttäisi että alunperin 80 cm linssillä kuvattiin ja sillä "pienemmällä" 50 senttisellä katseltiin. Polttoväliä kuitenkin molemmissa yli kaksitoista metriä...
Celestron C14,

Ari Haavisto

Monokamera filsupyörineen tuohon 800mm:een ja värikamera 500mm:een ja kohti Jupiteria  :rolleyes:

Hauholla oli einarin kanssa juttua Winjuposin uusimmasta versiosta. En vielä tarkistanut, mitä uutta siinä tarkalleen ottaen on, mutta olen nyt kokeillut 19-22.1 aineistolla eri temppuja ja on johtopäätösten aika.

Kuvailin silloin n. minuutin mittaisia raakavideoita. Kokeilin niihin videon derotaatiota useilla eri asetuksilla ja joka kerta derotatoidusta videosta pinoamalla tuli huonompi tulos kuin suoraan alkuperäisestä raakavideosta pinoamalla. Seuraavaksi kokeilin yhdistellä alkuperäisestä raakavideosta suoraan pinottuja erillisiä tiffejä image derotaatiolla. Yhdistelin 8 kpl ir-r,g ja b - kuvia noin 8 minuutin ajalta. Jälleen lopputulema oli huonompi kuin suoraan photarilla kohdistelemalla ja yhdistelemällä.

Mitään varsinaista virhettä en prosessoinnistani löytänyt. Päättelin, että raakavideo on ehkä edelleen liian kohinaista ja seeing heittelee liikaa. Ilmeisesti ulkomaan sankarit saavat nauttia tasaisemmasta seeingistä ja siksi nostavat valotusta ylös ja saavat kohinattomampia raakaruutuja ja pidemmältä ajalta, jotka winjupos sitten saa väänneltyä oikein. Eikä seeing romahtele kesken värisarjan. Tämä nyt kumminkin tämmöinen epäilys, joka vaatisi vahvistuksekseen huippuseeingin materiaalia, just joo...

Olisi kiva kuulla esim. jonkun värikamerakuvaajan kokeiluista tai pienemmän kohinan videoiden derotaatiosta, miten on onnistunut. Tai onko joku saanut värikameran yksittäiskuvia derotatoimalla jotain aikaan.



Tässä kumminkin samalla materiaalista kaivettu Jupiter & Kallisto:

Jupiter ja Kallisto 20.1.2014 klo 23.49
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

einari

Arin päätelmät kuulostaa aika loogisilta.
Ja esimerkkikuvan Kallisto saa minulta yksityiskohtien puolesta täydet pojot.
Aika huimaa kun puhutaan kuitenkin alle kahden kaarisekunnin kohteista.
___
Tapio

monni

Jahans, Callistosta yksityiskohtia. Hurjaa on kyllä! Onkos Callisto lukkiutuneena radalleen siten, että sen pyörähdys ei periaatteessa "haittaa"? Onko Callistoa mahdollista kuvata siis pitemmillä jaksoilla ilman "perinteistä" pyörimisongelmaa videopinoamisessa?
https://www.facebook.com/monni

"En ole tähtitieteen tohtori mutta voin vilkaista."

Ari Haavisto

Joo, lukkiutuneitahan nuo kuut ovat. Kallistolla siis pyörähdysaika luokkaa 16...17 vuorokautta, saa ottaa niin pitkää videota kuin ilkeää. Ja nuo kuut ovat infrapunassa aika kirkkaita, etenkin Io.

Suosittelen kokeilemaan niiden kuvaamista. Itsekin havahduin aikanaan, kun Julius ja Yokahainen napsivat komeita kuvia, ja kun hommasta pääsee jyvälle, on se aika helppoa.

Katselin muuten tuota Tanen laittamaa yksittäisruutua, ja tuommoisen kohdalla meikäläisellä Firecapture herjaisi varmaankin "Too little noise" (On meinaan kerran herjannut)  :grin: Äkkiseltään tuntuu hassulta, mutta pinoaminen ei toimi jos kuvaan ei tule ollenkaan kohinaa. Tanella varmaan sietäisi siis enemmänkin polttoväliä tai lyhyenpää valotusta, kun taas itselläni taitaa olla liikaakin kohinaa. Jos taas joskus tulee riittävän hyvää keliä, täytynee tehdä taas hiukan vertailua eri kohinatason videoilla. Jospa sieltä löytyisi jotain petrattavaa.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

monni

Kunhan saan itselleni kunnolla kokemusta Jupiterin kuvailuista (nyt kun Timpen Maksutov tuossa odottaa keliä), niin olisi kyllä Ari todella mielenkiintoista saada tuosta seeing-barrierin läpipuskeminen -ajatuksesta kiinni. Toivottavasti ehkä jossain tulevissa tapahtumissa tästä saisit esitelmäksi asti tämän, tai ainakin asiantuntevan keskustelun aikaiseksi.
https://www.facebook.com/monni

"En ole tähtitieteen tohtori mutta voin vilkaista."

Ari Haavisto

Eiköhän tuosta esitelmääkin saada aikaan, jahka saan ensin ajatuksen itselleni valmiiksi. Nyt puuttuu vielä todellista tietoa siitä, mihin ilmakehän ominaisuuksiin ja ilmiöihin mikäkin seeing-ilmiö ja sen alle pääseminen perustuu. On vain tuntumaa siihen, miten tuo käytännössä jotenkin onnistuu. Nyt en edes vielä tiedä, onko tietoa saatavilla tai edes olemassa?

Itse asiassa jos tietoa jollakin on, olisipas mahtavaa ensi vuonna Hauholla nähdä esitys ilmakehän seeingistä! Täällähän on ilmakehä/haloharrastajia sekä ilmatieteilijöitä forumilla, mutta osuuko tämä oikein sinnekään? Tai tietoa mistä tietoa löytyisi?
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"