Celestron 9.25 ja reducer.

Aloittaja Juhanitee, 06.01.2014, 15:23:33

« edellinen - seuraava »

Juhanitee

Olen tässä pari päivää lueskellut arkistoja sekä selaillut veppiä erilaisista SC-putkien polttovälin lyhentimistä. Ansioikkaista testeistä ja kokeiluista huolimatta en nyt oikein sittenkään päässyt mihinkään järkevään lopputulemaan, mikä se Celestron 9.25:een sopiva reduceri on. Mitä ilmeisimmin kaikissa on puutteensa tai korkea hintansa.  Asiaan liittyy ilmeisen vahvasti käyttämäni kamerakennokoko, eli APS-C, sekä ajatus mahdollisesta fokuserista putken jatkeeksi.

Celestronia ei ole vielä hankittuna mutta pyörittelen tässä ajatusta sellaiseen ryhtymisestä.

Varsinaiset epäselvyydet:
- Paljonko sitä lyhennystä sitten pitää olla? 0,7x, 0,63x vai 0,5x? Kestän ajatuksen pienestä nurkkien leikkautumisesta kyllä.
- Nykymarkkinoilla oleva se Ainoa ja Oikea C9.25-putkeen?
- Onko odotettavissa että näitä pitää ostaa jokseenkin kaikki ja sittenkin käsissä on vähän nilkuttava kompromissi?
- Mahdollinen myöhempi fokuserin hankinta muuttaa taas asiat täysin?

einari

Oikeassa olet että lyhentäjän käytössä joutuu tyytymään kompromisseihin.

Paljonko lyhennysta ?
No sitä enemmän vaikeuksia tulee mitä enemmän lyhennystä käyttää.
APS-C-kennolla maksimi lyhennyskerroin liikkuu jossain 0.6x ja 0.5x välillä - Metsävainio taisi käyttää Meadessaan jopa alle 0.5x kerrointa QHY9-kameran kanssa.
Celestronin/Meaden 0.63x-lyhentäjä on suhteellisen edullinen vaihtoehto joka tarjoaa suhteellisen hyvän kuvan ja hyvänä puolena ainakin Celestronin mallissa on riittävä backfokus (105mm).
Astetta parempi/kalliimpi on sitten Optecin 0.7x lyhentäjä jota olen itsekin harkinnut (Rauno Päivisen testien perusteella).
Ja vielä astetta eksoottisempi ja kalliimpi vaihtoehto on Hyperstar jolla saa huiman f/2.3-kertoimen, mutta tässä alkaa kennon saaminen suoraan ja tarkkaan fokukseen olla jo aika haasteellista.

Itsellä käytössä on siis Celikan malli f/6.3 ja Hauhon maaseutuobservatoriossa Hyperstar.
Omassa Celikassa lyhentäjä on putken perässä ja siinä kiinni JMI:n fokuseri. Tykkään tehdä sen näin koska Celikan backfokus tuon sallii. 'Normaalimpi' tapa lienee se että ensin on fokuseri ja sitten lyhentäjä ja kamera.
On myös sellaisia fokusereita jonka sisälle saa (Celestronin/Meaden) lyhentäjän.
Vinjetointia on odotettavissa, mutta siitähän selviää käyttämällä flättejä.
___
Tapio

Juhanitee

Jäin noiden arkistojen lukemisen jälkeen käsitykseen ettei Celestronin oma lasi ole mitenkään erityisen hyvä. Täysin saman näköinen on Antares F/6.3 reduceri. Lieneekö samasta tehtaasta kotoisin? Ilmeisesti hyvä lasi olisi taas varsin rohkeasti hinnoiteltu TSSCKorr2, jossa taas lyhennystä vain 0.8x. Optecin vajaan 300 euron hinnan voisin vielä jollain tavalla sietää, mutta lieköhän tuo sitten kuitenkaan yli 2x parempi kuin Celestron/Antares?

Niin. Paljonko sitä lyhennystä pitäisi olla? 0.8x kuulostaa varsin mitättömälle ja 0,5x jo paljolle. Tärkeintähän tässä olisi kuitenkin se varsinainen correctori.

einari

En ollut noteerannutkaan tuota TS:n omaa lyhentäjää.
Vaikuttaa ilmeisen laadukkaalta lasilta.
Sen etuja laaja 30mm kuvakenttä, riittävä backfocus (jos haluaa käyttää filsupyörää, off-axis guideria) ja kierre.
Mitä enemmän lyhennystä haluaa sitä vaikeampaa on toteuttaa.
On vain päätettävä millaista polttoväliä, kuvakenttää, valovoimaa haluaa ja paljonko siitä on valmis maksamaan.
___
Tapio

Ransu

Sen verran korjausta einarin mainintaan, että minulla on käytössä Optecin 0,5X malli, se on todennäköisesti jo liikaa järkkärikennolle, kuvakenttälupaus sille on vain n 18mm. Pelaa kyllä hyvin nykyisen kuvauskameran kanssa ja tuotta ainakin minulle riittävän hyvän kuvakentän. Optecin 0,7X reducerista minulla ei ole kokemusta, TS:n sivuilla tuosta 0,7X mallista sanotaan sen sopivan putkille joissa on suht tasainen kuvakenttä, f/8 apo refraktori tai Vixenin cassegrain esimerkkeinä mainiten. Tuo ei ilmeisesti taida olla optimaalinen SCT:lle, eikä suunniteltu SCT:n kentän tasoittamiseen.
Celestronin oma 0,63X ei korjaa kuvakentän komavirhettä ja järkkärikokoisella kennolla reuna-alueiden tähdet tahtoo olla muotopuolisia. Se tuossa 0,63X on hyvää että sen saa kiinni suoraan putken perään, reduceri pitäisi saada mahdollisimman lähelle putken takaosaa. SCT:llä kun ei ole kiinteää polttoväliä, vaan se riippuu siitä mihin fokuspiste laitetaan. Einarin tekniikka laittaa reduceri ensin ja sen perään fokuseri on siitä hyvä että reduceri on silloin mahdollisimman lähellä putken takaosaa.
Kuvan korjausominaisuuksiltan hyvä vaihtoehto voisi olla TS:n 0,8X malli, heikkona puolena pienennyskerroin. Linssiputkille tarkoitettuja 0,8X reducereita voi kokeilla myös, jos sellainen sattuu jo olemaan. Omien kokeiluiden perusteella antavat reunoiltaan paremman kuvan kuin celestronin 0,63X.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Juhanitee

Tuo Raunon testaama Baaderin AlanGee jäi minua vähän kaivelemaan. Selvisikö koskaan oliko valmistusvikaa vai onko se oikeasti kuitenkin noin huono?

Kuinkahan paljon 9.25" SCT poikkeaa kuva-alaltaan ja muodoltaan 8 tuumaisesta?

Ajaudun varmaan aikanaan pienempikennoiseen CCD-kameraan joten revinkö turhaa stressiä APS-C -kennon nurkista?

Ransu

Ei tuosta alangeestä selvinnyt mitään, TS:llä puolustautuivat sillä että kyseessä on filmiajalle suunniteltu reduceri, eivätkä halunneet ottaa mitenkään vastuulleen.
Jos haluat testata tuota alangeetä, niin voin laittaa postimaksun hinnalla sen kokeiltavaksi. Saataisiin toinenkin testi vaihtoehtoisella putkella.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Juhanitee

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 07.01.2014, 10:36:52
Ei tuosta alangeestä selvinnyt mitään, TS:llä puolustautuivat sillä että kyseessä on filmiajalle suunniteltu reduceri, eivätkä halunneet ottaa mitenkään vastuulleen.
Jos haluat testata tuota alangeetä, niin voin laittaa postimaksun hinnalla sen kokeiltavaksi. Saataisiin toinenkin testi vaihtoehtoisella putkella.

Katsotaanpa tuossa kun saan tötteröt tanaan. Tässä on vielä jokunen mutka matkassa ennen kuin pääsee ihmettelemään nurkkatähtiä.

einari

Eipä 9.25 poikkea paljonkaan kuva-alaltaan ja varsinkaan muodoltaan 8-tuumaisesta.

En ole paljon kuvaillut järkkärillä ja C8:lla (f/6.3 lyhentäjän kanssa), mutta eipä nurkat ole minua häirinneet eikä varsinkaan SX-694 ccd-kameran kanssa (jossa siis 16mm kenno).
___
Tapio

Jouko_Kettunen

Kuvailin aikoinaan aika paljonkin APS-C -kennoisella järkkärillä ja C9.25:llä sekä f/6.3 lyhentäjän kanssa että ilman lyhentäjää. Mielestäni Celestronen oma lyhentäjä on ihan hyvä - tähdet pysyvät kohtuullisen pyöreinä reunoille asti. Toki vinjetointia on jonkin verran, mutta sehän on helposti korjattavissa flateillä. Suurempi ongelma on onnistua näin pitkällä polttovälillä autoguidauksessa tai ainakin minulla tuppasi tulemaan soikeita tähtiä tästä syystä.

Juhanitee

Ei oikein toimi tämä homma nyt. Celestronissa on Antares f/6.3 -lyhennin ja OAG/ASI120MM -guidaus. PHD ei ihan hirveästi vispaa sinne tänne. Silti kuvissa on vikaa (edelleen). Joka ikisessä ruudussa tähdet vetävät pientä häntää oikealle. Ruudun oikeassa laidassa enemmän. Kollimointi on hierottu kuntoon kyllä ihan ajan kanssa. Aluksi epäilin vahvasti seurantaa, mutta kun jokainen yksittäisruutu on samannäköinen ja samaan suuntaan, kääntyy epäilys putkeen. Tai lyhentimeen. Ilman lyhennintä seurantaongelmat jo voittavat putken virheet.

Liittenä näyte.

Murtsi

Tähtien muodosta päätellen kollimoinnissa on jotakin pielessä, joko peilit eivät ole linjassa tai sitten kollimointivirheen aiheuttaa reduseri, onko saatavissa mallikuvaa ilman reduseria? siitä voisi päätellä jotakin.

einari

Epäilen kahta asiaa: joko kamera ei ole suorassa optisella akselilla tai etäisyys kamera-reduceri ei ole oikein.
Mutta joo, tuo vertailukuva ilman reduseria olisi hyvä nähdä kanssa.
___
Tapio

Ransu

Laitoin tuon kuvasi CCD-Inspectoriin, kuvakenttä on hiukan vinossa ja ihan reippaasti kaareva, vinous selittää sen että tähdet on toiselta laidaltaan venyneempiä.Kollomointi on lähellä oikeaa, hiukan pielessä mutta ei paljoa. Kameran ja reducerin etäisyyttä kannattaa hakea, sillä saa tuota kaarevutta kuriin. Arvot eivät luultavasti ole oikein, käytin oletuksena 1 arcsec/pix ja kamerana oli eos450
Tässä leikkaus inspectorin näytöistä, tähtiä kuvassa olisi saanut olla ohjelman mukaan enemmän.

Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 06.04.2014, 21:37:51
Kameran ja reducerin etäisyyttä kannattaa hakea, sillä saa tuota kaarevutta kuriin.

Samaa mieltä Ransun kanssa. Kokeilin lyhyesti syksyllä 480/80 TS APO linssiputkea ja sille suunniteltua TSFLAT2 tasoitinta. Huomasin hetkessä, että tasoittimen etäisyys kennolta tulee olla prikulleen oikein, jotta kuva olisi nurkkia myöten hyvä, sillä muutoin tulee nopeasti tuollaisia epäteräviä tähtiä kuva-alan nurkkiin.
<mutu>
Sitten kun putken tuottama kuva-ala on valmiiksi tasainen (kuten RCT-putkissa), niin lyhentimen etäisyys saa vaihdella melko vapaasti tietyn toleranssialueen sisällä ilman että kuvalaatu muuttuisi radikaalisti. Tämä jälkimmäinen väite on pelkkää mutua, mikä perustuu omiin GSO RCT + AstroPhysics CCDT67 lyhentimestä saatuihin kokemuksiin. Voi olla tosi pelkästään tuolla CCDT76 lyhentimellä, jossa ei ole tasoitusominaisuuksia kuin hyvin lievästi.
</mutu>
- Timo Inkinen