Uppo-outo satelliitti

[Astronautiskelija]

Lauantaina huomasin seurantaputken näytöllä oudon hitaasti liikkuvan suhteellisen kirkkaan kohteen, jota en pystynyt identifioimaan.  Uteliaana otin 10 sekunnin valotuksia, kunnes kohde katosi esteen taakse.  Mittasin 15 kuvasta paikat ja yritin laskea radan, mutta tulos ei ole kovin vakuuttava (FindOrb on enemmän tarkoitettu asteroidien ratojen laskemiseen ja minulla on havaintojakin vain 13min 12 s ajalta) eikä mysteeri ratkennut.  McCantsin Classified-listauksessa on pari potentiaalista vastinetta, mutta eivät nekään osu mielestäni riittävän lähelle. 

Mitä ilmeisimmin kyseessä on geosynkronisella siirtoradalla (GTO) oleva kantoraketin ylävaihe.  Kenellä on kykyä ja kiinnostusta yrittää radan määristystä ja identifikaatiota, niin astrometria ja muuta dataa löytyy sivulta http://clayhole.com/mystery/

[Esko Lyytinen]

Elementit antaa perigeum-arvoksi 6528 km, ja jos siitä vähennetään maapallon (keski-) säde 6370 km, niin saadaan matalimmaksi korkeudeksi 158 km ( +- kohtalainen epätakkuus kait). Eli olisi ihan järkevän tuntuinen siirtoradalle.
Suurin etäisyys olisi n 32000 km (maapallon keskipisteestä) joka jää vähän nihkeäksi geosynkroniradan etäisyyttä ajatellen, mutta selittyy ehkä epätarkuuksilla tai sitten vaikkapa kantorketin rata on jo sen verran alentunut.
Ja radan matalin kohta olisi karkeasti jossain Cape Canaveralin leveyspiirin seutuvilla, josta olisi voinut laikaisu olla Itäkoiliseen Atlantille. Nuo voivat kyllä periaatteessa kiertää maapalloa matalalla radalla ennen kuin käynnistetään rakettimoottori uudelleen, joten ollenkaan välttämättä ei kerro paljoa laukaisupaikan leveysasteesta.
Enpä ole juurikaan perehtynyt noiden geosynkronisten laukaisuihin ja kiertävätkö ne yleensä jonkin aikaa liki ympyrärädalla. Vähän ihmetyttää että korkein kohta on vastaavasti jossain eteäläpuon leveyspiirillä jossain ehkä 24 S ( en laskenut tarkemmin). Toisaalta tuon inklinaatioisella radalla "Peri" elementin precessio kasvattaa sitä, joten voinee kertoa myös että on ollut siellä niin kauan jo kiertämässä, että on kasvanut nollan seutuvilta (jolloin korkein kohta olisi ekvaattorin yllä) tuonne arvoon 36. Sen voisi kyllä suunnilleen laskea kauanko se olisi kestänyt.

Kiinnostava havainto !

Kun mittasit yksittäisten kuvien juovista alkukohdan, niin mittaamalla myös loppupisteet, saisit lisää dataa radanmääritykseen. Voisi tehdä vaikka niistä erillisen radanmäärityksen ja katsoa paljonko eroaa ja sitten käyttää kaikki yhdessä samaan. Mutta aikaa vaativaahan mittaaminen on.

Minä olen joskus kokeillut FindOrb-ohjelmaa komeetan radan määritykseen, mutta en satelliittien.

Esko

EDIT: Laukisu lokista:
http://spaceflightnow.com/tracking/launchlog.html
löysin (tekstihaulla "geosync") kait viimeisimmän laukaisun:
maaliskun 19, jolloin Cape Canaveralista laukaistu SBIRS GEO2 , sotilaallinen satellitti.
HvAb:ltä löytyy alle kopiotua tietoa, jossa tältä kannalta "oleellista" on: "[no.orbit.data.available]"
Ja jos ei satelliittitietokannoista löydy, niin saattaisi hyvinkin puoltaa että kenties tähän liittyvä (?)

"
SBIRS GEO 2 (USA 241) - Satellite Information    Home | Passes | Orbit

Designation
Spacetrack catalog number   39120
COSPAR ID   2013-011-A
Name in Spacetrack catalog   SBIRS GEO 2 (USA 241)

Satellite Details
Orbit    [no.orbit.data.available]
Country/organisation of origin    USA
Intrinsic brightness (Mag)    ?

Launch
Date (UTC)    19 March 2013 21:21
Launch site   Cape Canaveral Air Force Station,
United States
Launch vehicle    Atlas V 401
"

[Astronautiskelija]

Kiitos, Esko, pätevästä selvityksestä.

Mittasin tosiaan viirujen alkupisteet kuvista, joissa tähdet olivat enempi tai vähempi pyöreitä.  Vasta jälken päin tajusin, että koordinaattien kellonajaksi tuleekin valotuksen keskihetki, joten mittauksissa oli plus viiden sekunnin aikavirhe.  Sen korjasin nyt samalla, kun mittasin ensimmäisestä kuvasta myös viirun loppupisteen.  Siellä päässä on mittapisteitä harvemmassa kuin lopussa (meni hetki kun toivuin alkuhämmennyksestä ja jäsentelin mielessäni kuvausstrategian).  Samalla mittasin sitten viimeisestä kuvasta loppupisteen ja sain venytettyä aikajänteen kokonaisella 5:llä sekunnilla. Luulen kyllä, että mittauksia on nyt ihan riittävästi ottaen huomioon vain reilun 13 minuutin kokonaisaikajänteen.  Laitan tämä datan näytille kunhan ehdin, mutta mitään näkyvää vaikutusta sillä ei ollut ratalaskuihin.

Tuo ehdottamasi SBIRS GEO 2:n kantoraketti (2013-011B; A-kappale eliitse satelliitti lymyää ties missä) on hyvä kandidaatti.  Se löytyy McCantsin Classified-listalta, mutta epookki on monen kuukauden takaa.  Rata on varmaan "kehittynyt" siitä paljon. Selvittely jatkuu.

[Esko Lyytinen]

Laitapa Jari tuon elementit McCantsin Classified-listalta, joko tännekin näytille tai minulle sähköpostilla. niin yritän arvioida elementtien ja niiden precessioiden kannalta sopisiko ehkä.

Esko