Syksyn/talven 2013-14 komeettatilanne

[Jutte]

Päivitystä komeetoista kiinnostuneille:
2P/Encke kirkkaus tällä hetkellä 7,9mag. Näkyvissä aamutaivaalla.
C/2013 R1 (Lovejoy), kirkkaus tällä hetkellä 8,7mag. Näkyvissä aamutaivaalla.
C/2012 S1 ( ISON ) Kirkkaus tällä hetkellä 9,7mag. Näkyvissä aamutaivaalla.
154P/Brewington. Kirkastui yllättäen ja on nyt 10,8mag. Nähtävissä ilta/yötaivaalla.
C/2012 X1 ( LINEAR ) Kirkastui yllättäen ja on nyt 8,5mag. Nähtävissä aamutaivaalla.

Kaikki edellä mainitut ovat edelleen kirkastumassa ja nythän on siis oikea Komeettojen vilinä meneillään;)
Aamuvirkuille siis paljon katsottavaa ja taitaapi kaikki tulla jopa kiikarikohteiksikin, joten ei ihan joka vuotista herkkua!
Etsintäkarttoja: http://aerith.net/
J-P

[Timpe]

C/2012 X1 ( LINEAR ) Kirkastui yllättäen ja on nyt 8,5mag. Nähtävissä aamutaivaalla.

Tämä pääsi myös SpaceWeatherin etusivulle, tässä lainaus uutiskirjeestä (tuli juuri sähköpostiin ja artikkeli on luettavissa noin päivän ajan SW:n etusivulta):
"A COMET EXPLODES: Amateur astronomers are reporting a 100-fold outburst of brightness from Comet C/2012 X1 (LINEAR).  Images reveal a spherical shell of gas that reminds observers of Comet 17P/Holmes, which exploded in 2007.  So far the comet is too dim for naked-eye viewing, but at magnitude +8.5 it is bright enough for imaging by backyard telescopes.  Visit http://spaceweather.com for photos and more information."

[veka]

Kuvasin viime ke-to yönä ja muutaman tunnin nukkumisen jälkeen torstaina aamuyöllä klo 4-6 välisenä aikana kaikkia Juten luettelemia komeettoja sekä paria muutakin, paitsi Brewingtonia, joka oli jo laskemassa länteen. Eniten hämmästystä aiheutti itselleni nimenomaan tuo C/2010 X1 LINEAR yllättävän ulkonäkönsä takia, joka toi mieleen takavuosien räjähtäneen Holmes -komeetan pienemmässä koossa. Koma oli laajentunut suuremmaksi kuin noilla kolmella muulla komeetalla. Tätä kohdetta kannattaa kyllä kuvata varsinkin kaukoputken läpi, vaikkakin se sijaitsee hankalasti Bereniken hiusten tienoilla nousten riittävän korkealle vasta klo 4 maissa ja liikkuu vähitellen yhä alemmas tähtien suhteen Karhunvartijan Arcturuksen suuntaan. Toivottavasti selkeitä säitä vaan riittäisi enemmän. Laitan kuvia taivaanvahtiin kun ehdin ja nille linkitykset tänne sopiviin ketjuihin.

-Veijo Kallio

[Jutte]

Reilu viikko sitten löydetty Komeetta C/2013 Nevski on myös kirkastunut ennustettua enemmän ja on nyt luokkaa 10-11mag.
Kohde on samassa suunnassa muiden nyt seurattujen kanssa ja lähestyy siis Leijonan tähdistöä.

[Esko Lyytinen]

Reilu viikko sitten löydetty Komeetta C/2013 Nevski on myös kirkastunut ennustettua enemmän ja on nyt luokkaa 10-11mag.
Kohde on samassa suunnassa muiden nyt seurattujen kanssa ja lähestyy siis Leijonan tähdistöä.

Jopa noita pukkaa. Ja taas on löydetty uusi tuonkin jälkeen, jolla perihelietäisyys vain noin 0.6 au, COMET C/2013 V5 (OUKAIMEDEN)
http://www.minorplanetcenter.net/mpec/K13/K13V95.html
Sen periheliaka kylläkin on vasta syksyllä 2014. Nyt on runsaan neljän au:n päässä ja siihen nähden kirkkaus noin mag 18.5 seutuvilla tuntuu ihan "kohtuulliselta".

Esko

[Jutte]

Tuskin kukaan todella kokenutkaan harrastaja muistaa tällaista samanaikaisesti näkyvää Komeettojen rypästä, joiden kirkkaus on alle mag 10. Vai muistaako? Elämme ilmeisesti ihmisiässä harvinaisen runsasta aikaa komeettojen suhteen ja nyt kannattaa havaintoihin panostaa!
Mistä tämä johtuu on sitten toinen juttu. Onko Oortin pilvessä tapahtunut suuria törmäyksiä vai ovatko nämä yleensä sieltä asti lähtöisin? (en ehtinyt näiden ratoja sen tarkemmin tutkia) Onko koko Aurinkokuntamme sijainnissa, jossa Linnunratamme törmää galaksimme "irtokappaleisiin" Täytyy muistaa, että kuljemme Auringon kanssa galaksimme ympäri valtavassa kiekossa, jonka historiaa voimme tutkia vain geologian avulla. Onko harrastajilla nyt tavallista parempi mahdollisuus tehdä uusia komeettalöytöjä? Onko kyseessä vain sattumien summa?
Aihetta mielenkiintoiselle keskustelulle? 

[Esko Lyytinen]

Jos varsinaiseen Oortin pilveen vaikuttamassa olisi jokin syy, niin sen vaikutus kohdistuisi täällä vähintään tuhansista satoihin tuhainsiin vuosiin ellei enempäänkin, eikä yhteen tai pariin vuoteen. "Tyypillinen" Oortin pilven komeetan kiertoaika on miljoonan tai mielluummin usean miljoonan vuoden luokkaa.

Esko

[Jutte]

Hyvä yhteenveto. Entä jos olisimme nyt tuon ensimmäisen ryöpähdyksen todistajana? Aika sen tosin näyttää.
Ymmärsin, että esim. ISON on ainutkertaisella käynnillään Aurinkokunnan sisäosissa. Tutkimalla muiden nyt löydettyjen komeettojen ratoja olisi mahdollisuus selvittää ovatko ne pitkäaikaisia kiertolaisia vai vastaavanlaisia kävijöitä ja edelleen olisiko siksi todennäköistä, että Oortin pilvessä olisi tapahtunut häiriöitä vai onko kyseessä Aurinkokunnan normaaleja kiertolaisia, joita pääsemme nyt sattumalta samaan aikaan näkemään?

[Potnapekka]

Muistaakseni jo n. vuosi sitten täällä(?) ounasteltiin että jotain olisi tapahtumassa. Oliko siihen syynä Sohon havaitsemien auringonhipojien määrän kasvu vai mikä, sitä en muista.

No ellei se ollut tällä foorumilla niin sitten lehdessä nimeltä Tiede.

Pekka

[Esko Lyytinen]

Hyvä yhteenveto. Entä jos olisimme nyt tuon ensimmäisen ryöpähdyksen todistajana? Aika sen tosin näyttää.
Ymmärsin, että esim. ISON on ainutkertaisella käynnillään Aurinkokunnan sisäosissa. Tutkimalla muiden nyt löydettyjen komeettojen ratoja olisi mahdollisuus selvittää ovatko ne pitkäaikaisia kiertolaisia vai vastaavanlaisia kävijöitä ja edelleen olisiko siksi todennäköistä, että Oortin pilvessä olisi tapahtunut häiriöitä vai onko kyseessä Aurinkokunnan normaaleja kiertolaisia, joita pääsemme nyt sattumalta samaan aikaan näkemään?

Komeetan "historiaa" on käsitelty kiintoisasti linkissä

http://apollo.astro.amu.edu.pl/PAD/index.php?n=WikicometPub.2012S1up1
josta edelleen linkki tarkempaan paperiin.
http://apollo.astro.amu.edu.pl/PAD/index.php?n=WikicometPub.Paper2Wiki

Ekassa linkissä kannattaa katsoa:
"Barycentric nominal original orbit (at 250 AU from the Sun), obtained from the above osculating elements"
.. ja sitä erityisesti
" inverse semimajor axis [10-6 AU-1]         3.90         ± 0.74"

Tuo kertoo että ilman aurinkokunnan ulkopuolisia häiriöitä komeetan edellinen kiertoaika olisi ollut jotain 130 miljoonaa vuotta, epätarkka kyllä, mutta virherajoista päätellen suuruusluokka sunnillen oikea.
Tuo on jo harvinaisen pitkä, sillä aika tyypillisesti se on ollut ns VLP-komeetoilla (very long period ..) noin 3 - 5 miljoonaa vuotta.

( Ja "Barycentric nominal future orbit (at 250 AU from the Sun), obtained from the above osculating elements" ja siinä
inverse semimajor axis [10-6 AU-1]       -50.79         ± 0.74 , miinusmerkkisenä kertoo, että tuleva barycentrinen rata on hyperbelinen eli komeetta katoaa pysyvästi aurinkokunnasta (ellei nyt häviä hajoamalla). Planeettahäiriöt ovat muuttaneet tulevan barycentrisen radan hypeboliseksi, kuten käy liki puolelle noista todella pitkäjaksoisista, sisäisen aurinkokunnan käynneillä.)

Ja sitten on tutkittu miten lähitähdet ovat häirinneet komeettaa. Kun lähitähtien mahdolliset aurinkokunnan "ohitukset" ovat ajallisesti selvästi lyhyempikestoisia kuin tuon luokan kiertoajat niin tällaista vasta nyttemmin kyetään ylipäätänsä tutkimaan tällaista, hyödyntäen tarkkoja avaruusluotainten avull satuja tähtien (parallakseja ja) ominailiikkeitä (yhdistettyinä säteisnopauksiin, joita jo aiemminkin on voitu mitata).
Ja kyllä tuossa olisi neljäkin eri tähteä ollut vaikuttamassa. Ja galactic-tide ( eli linnunradan gravitaatiokentän vaikutus) on joka tapauksessa vaikuttanut, mutta se ei näy pykälämäisenä kuvassa.

Kyllä tuossa historiassa jo ilmeisesti tuon original inverse semimajor axis'n epätarkkuus vaikuttaa huomattavasti. Mutta tuon mukaan joka tapauksessa (vaikka sanotaankin: As you can see none of the known stars have significantly perturbed the orbit of C/2012 S1 ISON recently (i.e. during last several million years), its past orbit points to the deep space as the source of this comet.) vaikuttaa ilmeiseltä että ilman noita lähitähtienkin vaikutuksia komeettaan emme kyllä nyt saisi sitä ihmetellä ja toivottavasti ihastellakin :)
Mutta vimeisimmästäkin selvästä tähden vaikutuksesta on noin miljoona vuotta.

Esko