Metallia

[Herkko]

Metallinpaljastin löytö. Paino 1256 gr. Ominaispaino 5.5.
Syvältä kovasta saviperäisestä maasta. Pinnassa oksidoitunutta
ruostetta.Puhtaan metallin pinnassa kauttaaltaan musta erittäin
kova pinta kuten kuvassa näkyy hiomalla paljastetusta metallista.( kolme eri kerrosta)
Täysin kiinteä kappale kauttaaltaan, ei huokoisuutta.Osakuvassa näkyy hiukan hiomalla saatu
puhdas rauta myös kappaleen toisella puolella..
En tarjoa tätä yhtään minään, vaan olen tässä pähkäillyt että mikähän tällainen voisi olla.
Merkkiäkään ei siinä ole ihmisen työstö jäljestä.
Ominaispaino viittaa lähes puhtaaseen rautaan. Alueella ei ole ollut minkäänlaista
teollisuutta ja entisaikojen valukuonaksikaan tämä ei oikein istu. Alueelta en ole löytänyt muuta rautakautiseen asutukseen tms. viittaavaa.

[PETK]

Tämä(kin) löytö kannattaa tutkitutta asiantuntioilla. Vaikkapa http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12267.msg114578#new
Kuvan perusteella vaikuttaisi kyllä minun mielestä maaperäiseltä mutta en olekkaan asiantuntija. GTK:kin ottaa vastaan kansannäytteitä Kuopiossa. Lähetys ei maksa mitään.
Pekka

[Jarmo Moilanen]

Tuo ominaispaino (mikäli jokseenkin tarkka) viittaa johonkin muuhun kuin rautameteoriitteihin. Niiden ominaispaino kun on yli 7. Kiviraudat taas ovat alle viiden.

Olisi hyvä varmistaa vaikka GTKlla. Nykyaikaisilla XRF laitteilla voi helposti tarkistaa nikkelipitoisuuden. Käytännössä jos ei nikkeliä (yleensä yli 1%) niin ei ole meteoriitti.

Vinkki: XRF:iä löytyy nykyisin myös joistain panttilainaamoista ja kultaa ostavista yrityksistä, mutta ei ole sanottu kertovatko nikkelipitoisuuden. Ovat yleensä jalometallien analysointia varten hankittuja ja Ni arvoja ei välttämättä ole otettu mukaan listaukseen.

[Herkko]

Kiitos vastauksista. Pitänee toimittaa jatkotutkimuksiin oli mikä oli ettei jää mieltä askarruttamaan. Ominaispaino on gramma tarkkuudella eli noin arvo, kun tarkempaa vaakaa ei ollut. Somerikon meteoriitin tunnistus kaaviossa kiviraudan ominaispaino on annettu ~5.5 mutta en lähde spekuloimaan enempää kun en ole asiantuntija. Nikkelitesti toki pitää tehdä jne.

[Jarmo Moilanen]

Joo. Huomasin että minulla on jostain syystä tuo 5,5 ominaispaino tuolla kotisivuillani (ja päässäni). Tuossa äsken katsoin tuon arvon yhdestä tutkimuksesta ja siellä on sanottu että arvo on alle 5. Minun täytyy kai korjata tuo sieltä kotisivuiltani. Mistähän minä sen olen löytänyt?

Netistä löytyy noista ominaispainoista taulukoita. Esim. http://meteorites.wustl.edu/id/density.htm
Siellä kivirauta on 4,25 (mesosideriitit) ja 4,75 (pallasiitit).

Tietysti jos kappale on metallirikkaampi kuin normaali kivirauta niin sen ominaispaino voi olla korkeampi kuin nuo. Tai jos raudassa on paljon silikaattiainesta niin ominaispaino on pienempi kuin raudalla.

[Esko Lyytinen]

Ehkä runsas ruoste mukana saa alun perin raudan tiheyden laskemaan noinkin paljon alas (?)

Minulle tulee kuvista mieleen rautakuopparauta eli varhaisimman raudanvalmistuksen tuote. Ei siis olisi rautakuonaa vaan varsinaista tuotetta. Olen itse löytänyt muutamia sellaisia, joista eka oli asiantuntijalla tutkittavana (muut olen sitten itsea arvellut sellaisiksi kun meteoriitti suljettu pois). Ei ollut enää meteoriittinäyte kun lähetin, vaikka senkin asian hän vielä varmisti. Ekat kaksi palaa löysin Vesannolta kesämökkini yksityistien sorasta (lähekkäin) ja sitten täällä Helsingin Pukinmäessä eräästä lähipellossa tietyltä alueelta on löytynyt useampia ja luultavasti niitä löytyisi sieltä edelleenkin jos etsisi. 
Tuo jonkinmoinen lituskaisuus tuo tämän mieleen. Mutta ollenkaan varma ei ole päätelmäni. Eli kannattaa kyllä tutkituttaa edelleen.

Jos haluat niin voisit lähettää minulle kirjekuoressa pikkuisen viilajauhetta siitä niin voin tutkia onko nikkeliä. En saa varsinaista pitoisuusarvoa, jos on nikkeliä, mutta mielestäni aika hyvän tuntuman vertailussa oikeisiin rautameteoriittinäytteisiin.
Vanhoissa raudoissa on aika usein hiukan nikkelia, mutta ero meteoriittiin on ollut aika selvä minun tutkimissani.
Jos haluat lähettää niin laita yksityisviesti foorumin maililla niin kerron postiosoitteeni.
Viilajauhossa täytyisi olla varsinaista rautaa vaikka ruostettakin tulisi mukaan. Minimissään vaikka milligrammakin rautaa riittäisi, mutta kannattaa jonkin verran enemmän laittaa niin voi vielä tarvittaessa varmistaa useammalla kuin yhdellä testillä.
Jos olisi nikkeliä rautameteloriittia vastaavalla pitoisuudella niin lopullista meteoriittipäätelmää en siitä voi tehdä. Mutta ainakin omien rautalöytöjeni karsimiseen on hyvä. Arvelen kenties 99 prosenttisesti saavani seulottua epämeteoriittiraudat pois.
(Toistaiseksi on yksi epämeteoriittirauta(-"säle") päässyt läpi eteenpäin tutkittavaksi. Siinä oli ilmeisesti ollut niklaus yhdellä pinnalla ja opin sitten siitä että kannattaa varmistaa sekin asia tutkimalla eri kohdista. Muita kuin varsinaisia rautoja eli lähinnä mikrometeoriittiehdokkaita kyllä menee läpi tästä nikkeliseulasta vaikka ei meteoriittista. Nikkelimineraalihitusia on sentään aika paljon luonnossa.)

Esko

[Herkko]

Niin en ole liuottanut pintaruostetta  ja alempaa mustaa kerrosta pois ollenkaan eli varmasti vaikuttavat ominaispainoon alentavasti. Olen kyllä  kuonarautaa löytänyt aikaisemmin metallinpaljastimella joten se on tuttua. Tosiaan kuopparauta on mahdollinen vaihtoehto varsinkin kun kappale on niin kiinteää valmista metallia. Tutkia asiaa pitää ihan mielenkiinnosta. Perus nikkelitestin voin kyllä tehdä apteekin kitilläkin mutta sillä ei saa arvoja ollenkaan. Laitoin kyllä viestiä gtk:lle muttei sieltä ole vastattu vielä. Tuo XRF testi kyllä kertoisi aika riittävästi kannattaako enempää  koko kappaletta tutkia, luulisin.

[Jarmo Moilanen]

Rautameteoriittien varmin tunnistustapa on kun sahaa tasaisen pinnan esiin, hioo (ja miel. kiillottaa) sen tasaiseksi ja etsaa hapolla (esim. ferrikloridilla, jota käytetään elektroniikkarakentelussa). Näkyviin pitäisi tulla Widmanstättenin kuvio (tai edes Neumannin viivat). Kolmas meteoriitille mahdollinen vaihtoehto on ettei tule mitään rakennetta näkyviin (ataksiitit).

Jos tuloksena on esim. kiemuraisia ja kaarevia rakenteita niin kyse on jostain ihmiskäden tuotoksesta kuten valuraudasta.

GTKn kansannäytetoimistoon Kuopioon kun lähettää niin he saavat sieltä XRF mittauksen. Alle 2kg menee ilmaiseksi tällä osoitteella:

Kansannäytetoimisto / Satu Hietala
Geologian tutkimuskeskus
Itä-Suomen yksikkö
Tunnus 5003687
70003 Vastauslähetys

[Herkko]

Kiitos tiedoista. Tämä kaikki on hyödyllistä vaikka nykyinen kappale osottautuisikin kuopparaudaksi. Metallin paljastin hommissa nousee yllättävän paljon "outoja" rautapitoisia murikoita ja hyvähän niitä on testata tulevaisuudessakin. Suurin osa on tietysti
entisaikaista valukuonakokkaretta  tai runsaan malmimäärän omaavia "kuumia" kiviä. Jatketaan tutkimista.

[Jarmo Moilanen]

Kannattaa muistaa että kivimeteoriitit ovat yleensä kuumia kiviä useimmille paljastimille. Toisille antaa selvän signaalin. Kannattaa tutustua niihin hiukan jos paljon käyttää metallinpaljastinta. Meteoriitin löytäminen olisi lähes yhtä iso juttu kuin joku keskiaikainen sormus.

[marsil81]

Mitenköhän tuo happokäsittely olisi paras tehdä?Miten iso alue pitäisi kivestä hioa tasaiseksi ja miten tasaiseksi se pitäisi saada että jotain kuviota saisi näkyviin?
Tein ihan vain uteliaisuutani,"hatusta keksien",seuraavan kokeen löytämälleni metallisennäköiselle kiven palalle:sahasin timanttirälläkällä pienen siivun pois kivestä ja upotin kiven tunniksi kuumaan rikkihappoon (vanha kahvinkeitin),kuva 1,ja tulos näkyy kuvassa 2!Pitäisikö tekniikkaa muuttaa toisenlaiseksi..Kivi löytyi haravalla mutta ei reagoi magneettiin eikä kompassiin.
Toisena,ei metalliin liittyvänä,löysin muhkuraisen kiven jossa pinnassa erikoisia kuoppia,ei reagoi haravaan eikä magneettiin,pitäisikö kiinnostua,kuva 3 ja 4..Näyttää gneissilltä..

[Herkko]

Etsausalueeksi riittää muutaman neliö sentin alue. Itse hionta täytyy tehdä monessa vaiheessa ja loppupinnan täytyy olla aivan peilihiottu. Tärkein on alueen kiillotus laikalla ja vahalla kiitäväksi ennen hapotusta. hapotus / etsaus tehdään typpihapon/alkoholin seoksella 5-10%. (NitOL) hapotus täytyy tehdä useita kertoja ennenkuin kuvioita tulee esiin.Joissain harvinaisemissa nikkeli meteoriiteissa kuvioita ei edes tule esiin. Nikkeli testi kannattaa suorittaa sillä  meteoriitin tunnusomaisuus on juuri nikkelin esiintyminen.

[Jarmo Moilanen]

Jos kappale ei tartu magneettiin niin sitä ei kannata testata etsaamalla. Se on ihan turhaa. Hapolla etsaus kannattaa vain metallista rautaa oleviin kappaleisiin. Ainakin marsil81:n alimman kuvan kivi ei sovi etsaustestaukseen muutenkaan koska näyttisi olevan kiviainesta eikä metallia.

Kuten Herkko toteaa niin pinta pitää hioa ja sitä saisi olla vähintään sellainen pari senttiä kanttiinsa näkyvillä. Ei sen ihan kiilotettu peilipinta tarvi olla jos haluaa vain nähdä onko widmanstättenin rakenne olemassa, mutta mitä paremmin hiottu pinta sen paremmin rakenne erottuu. Etsauksen voi tehdä myös ferrikloridilla, jota käytetään piirilevyjen syövyttämiseen. Nitoli on perinteisempi rautameteoriittien etsausaine. En tiedä kuinka rikkihappo toimii hommassa. Sitä ei tavata käyttää.

Kaikkien noiden aineiden kanssa kannattaa olla todella varovainen ja jos et tiedä mitä teet niin älä tee!

Etsauksen idea perustuu siihen että rautameteoriitin kaksi erilaista nikkelirautayhdistettä (kamasiitti ja tanniitti) etsautuu eri tavoin. Ni-rikkailla rautameteoriiteilla eli ataksiiteilla (Ni>16%) rakenne ei tule esiin koska ne ovat lähes puhdasta tanniittia ja pinta etsautuu tasaisesti.

Nikkelitestin sen sijaan voi tehdä myös kivimeteoriitiksi epäillyn kiven metallirakeista. Ne sisältävät myös nikkeliä. Kotikäyttöön saatavien (apteekeista) nikkelitestien luotettavuus ei tietenkään ole 100%, joten varmistus on syytä tehdä kunnon labrassa tai laitteilla jos testi antaa viitteitä nikkelistä.