M27 ilman seurantaa superzoomobjektiivilla

[JKyytinen]

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/18690

On kyllä hyvä tunne, kun on saanut ensimmäisen syvän taivaan kuvan otettua! Kohteeksi valitsin nyt jo sopivasti länteen päin tulleen nostopainosumun. Melkeinpä on liiankin korkealla, kun juuri tuli kuvaan parvekkeen katon alta.

Testikuvien perusteella asetin kelvolliset 6 sekuntia valotusajaksi ja Tamronin 18-270mm -superzoomobjektiivin polttoväliksi 70mm, jolloin aukoksi tuli f/5.6. ISO-herkkyys oli 4000.

EOS Utilityn avulla laitoin kameran kuvaamaan, kuvia tuli 58kpl. Pinosin DSSllä 16-bittiset TIF-kuvat, jolloin sain myös värit mukaan. EOS 70Dn 20 megapikselistä käytin lopulliseen kuvaan vain 0,17 megapikseliä.
Tästä on vain kehittymistä!

[Toni]

Tähtikuvaus on tosiaan hyvä aloittaa kameraoptiikalla. Zoomeilla vaan on omat rajoitteensa, joista tällä foorumilla on aika paljon puhuttukin. Tämä on siitä viheliäinen kuvauksen laji, että se paljastaa suunnilleen kaikki mahdolliset puutteet, joita kuvauskalustossa vain ikinä voi olla. Tyypillisesti nämä ovat sellaisia piirteitä, että niitä ei päiväkuvauksessa huomaa tai ainakaan ne eivät ihmeemmin haittaa.

Jos tekee pienen taloudellisen satsauksen valovoimaiseen, kiinteään optiikkaan, voi voittaa erittäin paljon. Ainakin Samyangin 85 mm f/1.4 on hinta-laatusuhteeltaan erittäin hyvä vaihtoehto. Tarkennus onnistuu hyvän mekaanisen laadun ansiosta, piirto on hyvä täydelläkin aukolla ja useimmiten zoomeille tyypillinen kuvakentän kaarevuus ei tule esille. Kuvissa ei ole aivan helppo välttyä värivirheen aiheuttamilta renkailta tähtien ympärillä, mutta kuka olettaa että muutamalla sadalla eurolla saisi huippuvalovoimaista optiikkaa, jossa ei ole mitään virheitä?

Sumuista ehkäpä planetaariset sumut ovat huonoiten kameraoptiikalle sopivia, koska niistä useimmat ovat taivaalla pieniä vaikkakin monilla niistä on suuri pintakirkkaus. Emissio- ja heijastussumut ovat sen sijaan usein laajoja, eräät useidenkin asteiden kokoisia. Etenkin jos kohteet ovat Linnunradan vyössä (tyypillisesti ovat), kuvankäsittelyssä ei välttämättä tarvitse kovin paljon edes heittää kuva-alueen reunoja roskiin. Enemmänkin kannattaa korostaa kohteita osana Linnunrataa. Suosittelen katsomaan Taivaanvahti-järjestelmästä kameraoptiikalla otettuja DS- ja linnunratakuvia. Niitä katsoessa varmasti ymmärtää, että moni taivaankohteiden valokuvaaja pärjää ihan mainiosti ilman kaukoputkea.