Okulaarien sisäänajoa

[kjj]

Päätin eilen puolen yön aikaan toteuttaa pienen syvän taivaan koeponnistuksen hyllyssä jo pari viikkoa uutukaisina poltelleilla 13- ja 24-millisillä hyperioneilla. Kohteiksi osuivat M57 ja M13. Yllätyksekseni huomasin, että näistä jälkimmäinen löytyi ilman suuria ponnisteluja myös 15x70-kiikareillani, vaikka taivas oli vielä kaukana edes astronomisesta hämärästä - pohjoisessa näkyi vielä auringon oranssi kajo.

Vanhoihin okulaareihin verrattuna näinkin huonoissa olosuhteissa tuntui siltä kuin rengassumun keskellä oleva täplä olisi näkynyt paljon helpommin - jotenkin sumun kontrasti yllätti, vaikka se ei taustataivaan valoisuudesta huolimatta kovin helposti erottunutkaan.

M13:sta "näkyi" sivusilmällä yksittäisiä tähtiä ehkä siitä syystä, että tiesin niitä siellä olevan. Kovin mykistävä kokemus se ei kokonaisuutena ollut.

Jälkeenpäin ajatellen yllätyksenä tuli myös se, että näiden kahden Hyperionin välillä 24-millisestä 13-milliseen siirryttäessä kohteiden valon määrän pudotus ei mielestäni ollut niin dramaattinen kuin vahoilla bulkkiokulaareillani. Tosin aika huono näitä on vielä näin valoisassa ihmetellä.

[MarttiM]

Baaderin Hyperion on minustakin hyvä okulaari. Planeettahavainnoissa se yltää hyvin lähelle ortoskooppisten ja HR Planetary-okulaarien tasoa. Itselläni on 17 mm:n Hyperion ja sen katseluetäisyys on 20 mm. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon laaja näkökenttä, on havainnointi vaivatonta. Hankin Hyperionin viime talvena ja olen usein verrannut sitä hieman aiemmin ostamaani 7,2 mm:n Antares Speers Waleriin. Polttovälien erilaisuuden vuoksi näiden okulaarien suurennukset ovat tietenkin erilaiset, mutta kummankin näkökenttä on laaja - Antareksessa jopa 82 astetta. Viimeksi mainittu on valmistettu Kanadassa, vaikkakin kahdeksan linssielementtiä ovat japanilaisia. Antares häviää Hyperionille kahdessa asiassa. Hinta on ulkomailta tilattuna lähes 200 euroa ja toisaalta Speers Waleria käytettäessä on silmä oltava tarkalleen oikeassa kohdassa, muuten ei näy kuin mustaa. Yksikään toinen okulaarini ei ole tässä suhteessa yhtä vaativa. Siitä huolimatta Antares antaa kuuta havaittaessa vaikutelman kuin katselisin kiertolaisemme pintaa kuualuksen ikkunasta.

[mistral]

Hinta on ulkomailta tilattuna lähes 200 euroa ja toisaalta Speers Waleria käytettäessä on silmä oltava tarkalleen oikeassa kohdassa, muuten ei näy kuin mustaa.

Auttaisikohan suurentaa silmävaraa? Jos katselee 5 mm kauempaa, saattaa se poistaa ne mustat "blackoutit".

[MarttiM]

Auttaisikohan suurentaa silmävaraa? Jos katselee 5 mm kauempaa, saattaa se poistaa ne mustat "blackoutit".

Aivan totta, niin tosiaan tapahtuu. Sitä vaan ei aina muista tehdä, kun ensin katsoo jollakin toisella okulaarilla ja sitten vaihtaa Antares Speers Walerin tilalle. Usein aluksi menee oikea katselukohta hakemiseksi. Esimerkiksi kaksoistähteä tai planeettaa havaittaessa Antareksen laajasta näkökentästä on apua silloin, kun suuntaa putkea kohteeseen - etsimen ristikko kohti tähteä ja se on samalla okulaarin näkökentässä. Eipä silloin kohteen etsimiseen tarvita pienen suurennuksen antavaa okulaaria.