Jalustan asteikot

[SiRiUS]

Elikkä aloittelijan tyhmiä kysymyksiä, mutta kun siinä jalustassa on niitä asteikkoja vähän joka suuntaan, niin onko niillä jotkut normi asteet missä pitäisi olla eli putken pyörittämisen asteikot ja se kuinka pystyssä se putki on? 0-90^o

[Horus]

Ei ole tyhmiä kysymyksiä, vaan korkeintaan tyhmiä vastauksia  ;)

Itse ainakin unohtaisin kokonaan jalustassa olevat numerot ja asteikot. Yleensä niiden avulla ei löydä edes kuuta taivaalta. On ne sen verran surkeita tarkkuudeltaan. Mm. TAL-1:n asteikot (ainakin yksi niistä) pyrivät vapaasti, jos unohtaa kiristää ruuvin. Paras tapa on tehdä tarvittavat asteikkosuuntaukset muiden apuvälineiden avulla. 

[einari]

Sen verran tarkentaisin Horuksen vastausta että jalustan asteikoista korkeussäädöllä on kyllä merkitystä.
Eli sillä säädetään jalustan napakulma käyttäjän sijaintia vastaavaksi.
Siis jos käyttäjä käyttää putkeaan vaikka 62 astetta pohjoista leveyttä niin jalusta säädetään sen mukaan.
Useimmiten jalustan ohjekirjoissa on selitetty tämä asia.
Jos englanninkielellä hakee aiheesta tietoa niin kyseessä on "Latitude Adjustment".

[nenatriv]

Aloittelijana keksin jotain käyttöä asteikoille. Näkyy aihe olevan valmiina, joten mitäpä uutta aloittamaan.

1) kun ei ollut kompassia eikä kovin tarkkaa aavistusta pohjoisestakaan (Pohjantähti ei näy parvekkeelle), niin asetin summassa latitudin (n. 62 astetta). Tähtikartasta totesin Vegan deklinaatioksi n.39 astetta, jonka asetin deklinaatioksi. Niiden avulla käänsin alkeisgeometrian mukaisesti tuntiakselia ja atsimuuttia eli jalustaa niin, että Vegan sai tähtäimeen. Itse asiassa  käytin tähtäilyynkin pelkkää jalustaa ja putken kiinnityspantoja (kevyempi käännellä kuin koko varustus). Tavoitteena löytää suuntaus jollain epämääräisellä tarkkuudella. Aloittelijan tuuria tai ei, mutta hehtaarisuuntaus oli hyvä. Drift align-menetelmällä sitten tarkensin, ja seuranta onnistui sen jälkeen helposti yli ennakko-odotusten. Nyt on kyllä parvekkeen lattiassa askelmerkit.

2) Kaipa aloittelija voinee käyttää deklinaatioasteikkoa kohteitten löytämiseen. Löytää vähän helpommin suunnilleen oikeaan paikkaan taivaalla, kun on vain tuntiakselin pyöritys oikeaan asentoon. Kyllä tähtitaivas niinkin tulee vähitellen tutuksi eikä myöhemmin tarvi asteikkoja. Asteikkojen tarkkuushan ei riitä kuin sinnepäin ja tähtikarttaa tarvitsee joka tapauksessa.

3) Tuntikulma-asteikolle en ole keksinyt käyttöä. Ilmeisesti sillä voi tehdä suhteellisia suuntauksia esim. vaikka samaisen Vegan tunnetun absoluuttisen tuntikulman suhteen. Taitaa olla aika tarpeeton asteikko kyllä.

4) Summa summarum. Jotain järkevää asteikoilla voi aloittelija tehdä. Ainakin minä tein.

Olli

[nenatriv]

Niinpä tietenkin. Kalibroimalla tuntikulma-asteikko jonkun tunnetun tähden avulla saa senkin toimimaan haussa. Sitä vain ihmettelen, että eikö sitä kalibrointia joudu tekemään alinomaa, kun aika kuluu. Nopeastihan se kalibrointi kyllä käy.

Ihan sivuhuomautuksena pistän tähän jotain muutakin, mikä ei tähän asiaan liity kuin korkeintaan hyvin epäsuorasti..

Oli oikeastaan onni, että putken saanti viivästyi kuukaudella. Ehti sinä aikana kirjallisuudessa ja netissä perehtymään moneen asiaan, kun ei ollut heti kiire ja hoppu jotain näkemään. Hiljaa hyvä tulee. Eipä oikeastaan tullut yllätyksiä nyt, kun putkea pääsi vähän kokeilemaankin sään salliessa.

Kansalaisopistossa kävin jonkinlaisin odotuksin tähtitieteen kurssin, mutta se oli täällä valitettavasti anniltaan ja sisällöltään täysi nolla ja minusta kuulijoita raskaasti aliarvioiva. Olisi kurssin pitäjä sentään voinut olla kokenut alan aktiiviharrastaja ja jollain tasolla perillä yleisistä luonnontieteistäkin.  En tietenkään kaukoputken käyttökurssia odottanut, mutta 24:ään oppituntiin luulisi mahtuvan hyvinkin paljon oikeatakin yleistä tähtitiedeasiaa eikä vain planeettakunnan puhaltamista ranta-palloista ja seurapelejä.  Hukkaan meni sekin 35 euroa. Kateellisena luin netistä jonkun kansalaisopiston vastaavasta toiminnasta jossain Pohjanmaan lakeudella.

Olli