Kirjoittaja Aihe: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa  (Luettu 28953 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1150
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #30 : 16-08-2021, 07:08:24 »
Edellisen jatkoksi pari kuvaa ARO 130 mono kennolla(Omegon Guide 1200 monokamera) otettuna ADC:llä ja ilman. Myös minuutin välein ettei seeing ennättäisi muuttua.
Orion Optics 200f20 deluxe maksutov, SW 150 f8 akromaatti, Altairastro IMX224, ZWO ADC, Meade 2x barlow ja fringekiller 1,25" suodin.

Poissa cmas

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 271
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #31 : 16-08-2021, 10:17:18 »
Hyvää vertailua! Mikähän mahtaa olla sitten putken koon vaikutus ADC:n tarpeeseen? Olen lueskellut, että ADC:tä kaipaillaan tyypillisesti 150 tai 200 mm:stä ylöspäin ja näin varmasti onkin. Vaan mikähän lienee tilanne tuota pienempien putkien kanssa? Olen koettanut onkia tietoa CN:ltä, mutta eipä sieltäkään oikein varmuutta / selkeitä käyttökokemuksia kuvaushommissa löydy. Täytynee koettaa vielä selailla internetin ihmeellistä maailmaa...
Tommi R

80mm F/6 apo + binoviewer-setuppi visuaalihommiin.
Auringon vety-alfa: Baader D-ERF, Sharpstar 61 EDPH II, Quark, lyhennin, ASI174mm.
Kuu ja aurinko valkoisessa valossa: AstroSolar, Sony SEL 200600G, Sony SEL20TC, Sony A7iii.

Kuvia Flickr:ssä

Poissa naavis

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2319
  • Samuli Vuorinen
    • The Other Computer
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #32 : 16-08-2021, 10:21:01 »
Sinänsähän putken koko ei vaikuta dispersion määrään, koska kyseessä on ilmakehän aiheuttama ilmiö. Lyhyellä polttovälillä dispersion aiheuttama väriliuku näkyy hyvin pienenä, mutta niin näkyy planeettakin. Jos pidät polttovälin vakiona, mutta vaihtelet kaukoputken apertuurin kokoa, dispersion ei pitäisi muuttua.

Poissa cmas

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 271
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #33 : 16-08-2021, 10:25:38 »
Niin no siinähän se ongelma onkin, että missä vaiheessa tuo dispersio tulee kuvissa (kennolla) näkyväksi. Itselläni on tuommoinen hyvinkin kannettava laitos, jossa polttoväliä on noin 2400 mm (f/30 ja 0.50" / pix) ja pähkäilen tässä mahdollista tarvetta ADC:lle.
Tommi R

80mm F/6 apo + binoviewer-setuppi visuaalihommiin.
Auringon vety-alfa: Baader D-ERF, Sharpstar 61 EDPH II, Quark, lyhennin, ASI174mm.
Kuu ja aurinko valkoisessa valossa: AstroSolar, Sony SEL 200600G, Sony SEL20TC, Sony A7iii.

Kuvia Flickr:ssä

Poissa Terminaattori

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 82
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #34 : 16-08-2021, 17:05:01 »
Paras selvitys dispersioasioista lienee tuolla Martin Lewisin sivulla, johon vehnae on laittanut linkin. Linkki on 2. sivulle, mutta sieltä on sitten linkki myös alkuperäiselle sivulle, josta löytyy hyödyllinen käppyrä. Siinä näkyy dispersion suuruus erilaisilla suodattimilla eri korkeuksilla. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että 2 kaarisekunnin dispersio näyttää 8 tuuman putkella rumalta, mutta 1,5 kaarisekunnin dispersio ei 3 tuuman putkella näy juuri missään. Oleellista kai on dispersion suuruus suhteessa diffraktiokuvion kokoon.

Värikameroitten osalta on vähän vaikeampaa tehdä johtopäätöksiä, koska kennon eriväristen pikselien kaistanleveys on suurempi kuin RGB-suodattimilla.

Lewisin sivujen perusteella näyttäisi, että hyvin matalalla ADC voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin mitä se korjaa. Jotkut ovat kuitenkin saaneet hyviä kuvia ADC:n kanssa matalaltakin, mistä nuo Tanen kuvat oivana esimerkkinä. Itse en ole vielä ehtinyt kokeilemaan ADC:tä alle 25 asteen korkeudella. Yritän kokeilla, kun Jupiter kohta rupeaa näkymään vähän sopivampaan kellonaikaan.

Poissa vauve

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 144
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #35 : 19-08-2021, 22:34:24 »
Tuli hankittua Ts-Opticsin ADC ja on tarkoitus käyttää putken SC 9,25 XLT kanssa. Epähuomiossa löysäsin vatupassikiekkoa eli ei ole alkup. asennossa. Eli miten nuo kaksi viikseä ja vatupassi aluksi asetellaan? Ainakin toisessa viiksessä on stoppari (ura loppuu). Käännetäänkö molemmat siihen suuntaan ja se vaakatasoon? Sitten kokeilemalla symmetrisesti toista ylös ja toista alas? Kiitos (ihan aloittelija ADC:n käytössä). https://www.astroshop.eu/adcs-active-optics/ts-optics-adc-atmospheric-dispersion-corrector/p,59765

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1150
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #36 : 20-08-2021, 05:52:45 »
Vastaan vauvelle:

 
Tärkeintä että vatupassi rengas on niin että viikset saa aina 180 asteeseen ja ne silloin osoittavat pystysuoraan yös ja alas ja pallukka tuolloin ylhäällä keskellä. Viiksien ollessa oikealla yhdessä ei synny korjausta(paitsi poikkeuksena TS ADC jossa viikset on vaakatasossa suurimmalla korjauksella ja supistettaessa ylöspäin korjaus vähenee).

 

Noin sitä yritin pari vastausta aiemmin selittää. Kuvia on samassa vastauksessa ZWO korjaimen asennoista ja ainakin se TS korjain mikä minulla oli niin hieman eri säädöllä.

Helppo aloitus säätö: Pelkkä korjain kädessä katso silmällä etupuolen aukosta ja ala säädellä vipuja. Oikeassa korjauksessa kuva siirtyy selvästi kohtisuoraan alaspäin. Kun löydät alimman kohdan siirrä vatupassi rengas niin että pallo on ylinnä. Tässä vaiheessa kun liikutat vivut yhteen ei korjausta synny. Kuva on keskellä katsottaessa laitteen läpi ja ilman laitetta. Nyt ADC on käyttökunnossa ja tarkemmat säädöt saat tarvittaessa laitteen kaukoputkeen kiinnitettyäsi.


« Viimeksi muokattu: 20-08-2021, 07:03:21 kirjoittanut Tane »
Orion Optics 200f20 deluxe maksutov, SW 150 f8 akromaatti, Altairastro IMX224, ZWO ADC, Meade 2x barlow ja fringekiller 1,25" suodin.

Poissa vauve

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 144
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #37 : 20-08-2021, 17:38:03 »
Kiitos neuvosta. Eli ovatko vivut oikeassa korjauksessa symmetrisesti vaakatasoon nähden? Ja yhteen liuuttaminen vaakatasoon? Kiitos.

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1150
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #38 : 20-08-2021, 17:54:22 »
Minulla oli TS korjain ja siinä suurin korjaus kun vivut vaakassa osoittaen symmetrisesti molemmille sivuille. Kun vivut ylhäällä vatupassin kohdalla yhdessä niin korjausta ei tapahdu. En tiedä ovatko kaikki TS korjaimet samanlaisia. Minulla on nykyisin ZWO korjain ja siinä vivut ovat suurimmalla korjauksella symmetrisesti ylös ja alas niin että ylin vipu on vatupassin kohdalla. Silloin molemmat vivut yhdessä sivulla oikealla ja korjausta ei tapahdu. Myös Omegon korjain toimi kuten ZWO. On mysteeri miksi TS on erilainen vai sattuiko minulle muuten erikoinen yksilö? Mutta kokeilemalla sen oppii, eli suurin korjaus tapahtuu aina kun vivut on symmetrisesti erisuuntiin.
Lopullinen korjaus määräytyy kohteen korkeudesta horisontissa. Mitä alempana se on niin sitä enemmän vipuja avataan. Jo liveruudulta erottaa kameralla kuvatessa koska dispersio värit alkaa kadota.
Orion Optics 200f20 deluxe maksutov, SW 150 f8 akromaatti, Altairastro IMX224, ZWO ADC, Meade 2x barlow ja fringekiller 1,25" suodin.

Poissa vauve

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 144
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #39 : 01-09-2021, 19:36:26 »
TS-Optics' in ADC:tä on nyt testailtu muutamana päivänä. Celestron 9.25 XLT, ASI 294 MC Pro. Toimii kohtuudella ilman Barlowia. 2,5 x Barlowin kanssa jonkin verran ongelmia, ei oikein saa vireeseen. Pitää viela harjoitella.

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1150
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #40 : 04-09-2021, 01:39:20 »
Heikko seeing tänä yönä vaan ei pilviä kiusana ja sai keskittyä dispersion tutkimiseen...Kuvasin Omegon 16" newtonilla, hyppy kauan palvelleista 15 sentin linssiputkista. Peilillä oli minulle ennennäkemätön väritys Saturnuksella. Mutta ZWO adc poisti ne. Ohessa kuvissa ei korjattu ja korjattu otos. Ylempänä horisontissa olevalla Jupiterilla dispersiovärejä selvästi vähemmän. Mutta korjauskaan ei ole silti Saturnukseen verrattava.

Orion Optics 200f20 deluxe maksutov, SW 150 f8 akromaatti, Altairastro IMX224, ZWO ADC, Meade 2x barlow ja fringekiller 1,25" suodin.

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1150
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #41 : 22-09-2021, 01:30:53 »
 Jatkoin kokeita 16" newtonilla. Ari on jo vuosia sitten tuolla edellä selvittänyt miten ADC siirtää kuvaa ja opastanut tllt adapterin käyttöä. Tein adapterin tapaisen ylijäämä osista. Pistin laitteen focuseriin ja kiersin tilt osalla kameran asentoon jossa laserkollimaattorin säde osoitti liki peilin keskustaa. Mukana 2x barlow ja ADC säätö Jupiterille valmiina. Ilman tilt adapteria laser osoittaa aika paljon ohi ja peilin reunaan. Mitä enemmän ADC:n viikset auki niin sitä etemmäs peilin keskustasta mennään. Saturnuksella kun saa olla auki maksimissaan mitä myöten antaa. En nyt ole varma oliko tuo oikea asennus tekniikka? Saturnusta kuvatessa kameran vinous ehkä auttoi, mutta Jupiterilla en osaa sanoa.
Orion Optics 200f20 deluxe maksutov, SW 150 f8 akromaatti, Altairastro IMX224, ZWO ADC, Meade 2x barlow ja fringekiller 1,25" suodin.

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1150
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #42 : 22-09-2021, 01:33:50 »
Ja vielä Jupiter. Seeig kehno mutta joskushan nuo on testattava...
Orion Optics 200f20 deluxe maksutov, SW 150 f8 akromaatti, Altairastro IMX224, ZWO ADC, Meade 2x barlow ja fringekiller 1,25" suodin.

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1700
  • Lempäälä
Vs: Dispersiokorjaimen käyttö planeettakuvauksessa
« Vastaus #43 : 28-09-2021, 18:59:08 »
Järkeilin sen aikoinaan niin, että tuo tilttaus auttaisi ehkä mahdollisesti kahdella tapaa; Newtonin komavapaa alue osuu kennon keskelle, mihin kohdekin on kiva asettaa, sekä huonolla seurannalla kohteen liikkuessa kennon laidasta laitaan fokuspiste pysyy samana. Sama pätee laajalle kohteelle, kuten Kuulle. Samoin pidin ajatuksesta, että valo osuisi suotimiin mahdollisimman kohtisuoraan.
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"