Stackaus ja waveletit eri softilla

Aloittaja kjj, 13.03.2013, 13:33:25

« edellinen - seuraava »

kjj

Palstaa lukiessani huomasin, että moni täällä kuvia kehittäessään tekee stackausoperaation toisella softalla ja waveletit toisella (esim. Registax/AS2). Miten tuo käytännössä (ja siis teoriassa) toimii? Itse kun olen ollut koko ajan siinä käsityksessä, että waveletteja säädettäessä tarvitaan informaatio koko stackista eikä vain stackauksen lopputuloksesta. Miten tämä informaatio siirtyy kahden eri softan välillä?

naavis

Kyllä tuo wavelettiterävöitys kohdistuu ihan vain pinon lopputulokseen, eli yksittäiseen kuvaan. Pinoamisen lopputuloksen voi siis tallentaa vaikka 16-bittiseksi tiffiksi ja avata toisessa softassa wavelettioperaatiota varten.

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: kjj - 13.03.2013, 13:33:25
Itse kun olen ollut koko ajan siinä käsityksessä, että waveletteja säädettäessä tarvitaan informaatio koko stackista eikä vain stackauksen lopputuloksesta. Miten tämä informaatio siirtyy kahden eri softan välillä?

Waveletit toimii ihan yhdellä kuvalla.  Waveletien varsinainen "taikuus" on yksinkertaisesti terävöityksen kohdentamisen helppous -- käyttömukavuudesta siis pitkälti kyse.  USM:ää ja high pass -terävöitystäkin voi tehdä monta kertaa peräkkäin (eri "raekoolle"), ja saavuttaa täysin waveletejä vastaava terävöitys -- (Registax:n) waveleteilla se vaan on vaivattomampaa  :-)

Edit: tuleekohan tuo waveletit-kaivaa-pinosta jostain virheellisestä manuaalista tms?  Muistan itsekin alkuvaiheessa luulleeni samoin.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

kjj

No jo oli mulla väärinkäsitys - varsinkin, kun olen signaalinkäsittelyä (tosin en video) tehnyt työkseni ~15 vuotta - voisi tietysti tutustua vähän tarkemmin näinhin käytettyihin tekniikoihin :rolleyes:

Onko tuossa itse stackausoperaatiossa sitten mistään muusta kyse kuin yksinkertaisesti kohinan keskiarvoittamisessa pois? Kai siinä sentään jonkinlaista "syvyyssuuntaista" analyysiä tehdään?

Edit: Minäkin tosiaan muistelen jostakin lukeneeni, että wavelet-analyysi tehtäisiin myös koko pinon "läpi". Ainakin intuitio sanoisi, että sillä tavoin voisi adaptiivisesti saada synergiaa terävöittämiseen. Tosin luulisi - kuten yleensä - että joku olisi jo sitten implementoinut mokoman tekniikan, jos siitä hyötyä olisi.

naavis

Lainaus käyttäjältä: kjj - 13.03.2013, 13:48:43
No jo oli mulla väärinkäsitys - varsinkin, kun olen signaalinkäsittelyä (tosin en video) tehnyt työkseni ~15 vuotta - voisi tietysti tutustua vähän tarkemmin näinhin käytettyihin tekniikoihin :rolleyes:

Onko tuossa itse stackausoperaatiossa sitten mistään muusta kyse kuin yksinkertaisesti kohinan keskiarvoittamisessa pois? Kai siinä sentään jonkinlaista "syvyyssuuntaista" analyysiä tehdään?

Edit: Minäkin tosiaan muistelen jostakin lukeneeni, että wavelet-analyysi tehtäisiin myös koko pinon "läpi". Ainakin intuitio sanoisi, että sillä tavoin voisi adaptiivisesti saada synergiaa terävöittämiseen. Tosin luulisi - kuten yleensä - että joku olisi jo sitten implementoinut mokoman tekniikan, jos siitä hyötyä olisi.

Pinoamistekniikoita on useita. Yksi on juurikin kohdistettujen ruutujen yksinkertainen keskiarvottaminen. Tätä käytetäänkin paljon DS-kuvilla, muutamilla tilastollisilla kikoilla höystettynä (näillä päästään eroon mm. satelliittiviiruista ja kuumista pikseleistä). Aurinkokuntakuvissa monet pinoamissoftat analysoivat yksittäisiä ruutuja ja yrittävät eristää kuvista kohtia, joita väräjävä ilmakehä ei ole liian pahasti sutannut. Näistä ei-niin-suttuisista kuvista pyritään sitten muodostamaan kokonaisuudessaan hyvälaatuinen kuva.

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: kjj - 13.03.2013, 13:48:43
Onko tuossa itse stackausoperaatiossa sitten mistään muusta kyse kuin yksinkertaisesti kohinan keskiarvoittamisessa pois? Kai siinä sentään jonkinlaista "syvyyssuuntaista" analyysiä tehdään?

Syvälle taivaalle ei juuri muusta.  Planeettapinoamisessa sen sijaan lopputulos koostetaan niin, että kuva jaetaan osa-alueisiin joihin kaivetaan pinosta "paras data".  Eli kun ilmakehä "kuplii", niin monen ruudun aineistossa on todennäköistä että kaikille osa-alueille löytyy edes yksi hetki jolloin ko. alue on ollut "kuplinnasta vapaa".  Jos (käytännössä toleransseilla kun) löytyy useampia hyviä ruutuja, niin nämä vielä keskiarvotetaan kuten ds-pinoissa -> myös SNR paranee.  Eli esimerkiksi Kuun pinossa vierekkäiset kraaterit ei välttämättä ole kuvattu aivan samalla sekunnilla.

Edit:  jaahas ... no, toisto opintojen äiti jne ...  :rolleyes:
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

kjj

Ah, no nyt itse asiassa tajusinkin, mikä todennäköisesti piti yllä tuota alkuperäistä harhaluuloani wavelettien käytöstä: Waveletit kun tuntuivat toimivan aina sitä paremmin mitä paksumpi pino oli käytössä - ja tämä taas oli yksinkertaisesti seurausta isomman pinon paremmasta snr:stä.

No, jos ei muuta, niin tuleepa jatkossa valittua vähän tarkemmin ne lopulliseen stackiin menevät freimit  :smiley:

Edit: Noni, nyt kun vähän lueskelin tuosta pinoamisen teoriasta, niin huomasin, että jos noista waveleteista olisi alunperin käytetty ilmaisua laplacian sharpening, niin tuota alkuperäistä väärinkäsitystäni ei edes olisi syntynyt  :azn: