Sky-Watcher 200mm GoTo -kysymyksiä

[monni]

Terve kaikille, ja pahoitteluni jos jotkut kysymykset onkin haun kautta löydettävissä. Tässä on vain semmoinen läjä, että ajattelin ne koota yhteen uuteen topikkiin.

Eli; meitä on täällä Uudessakaupungissa neljän kaverin kimppa, joilla ei ole _mitään_ kokemusta mistään tähtikaukoputkista. Hankittiin käytettynä Skywatcher 200m peili dobson goto, kun käyettynä saatiin semmoinen varsin sopuisaan hintaan. Mukana tuli mm. läppäri, jolla kokonaisuutta voi ohjata. Laite on ollut nyt viikon hallussa ja tänään oli ensimmäisen kerran selkeä sää käydä ottamassa tyypit.

Tuli muutama kyssäri mieleen;

1) Millä te estätte okuläärin huurtumista? Silmälasit välissä tuntu auttavan, mutta on jotenkin hölmöä tunkea lisää optiikkaa väliin; joka kerros vähentää valoa. Tuolla -14 asteessa 10 ja 25 pösslit oli aivan huurussa. Saahan niitä hinkata vaikka paperinenäliinalla, vai pitääkö olla jotain parempaa kun koittaa huurua pois?

2) Okuläärin jälkeisessä peilissä oli 3h jälkeen selvästi "jääkiteitä". Onko se normaalia, vai onko se jotain likaa, johon jää tarttuu?

3) Jos on tulossa hyvä ilta sään suhteen, ni kannattaako kaikki putkikalusto viedä jo päivällä ulos "jäähtymään"? Nyt huomasin, että ihan kosteus-huurua oli joka pinnassa, pipon lisäksi.

4) Meillä tuli mukana semmonen DIY jalusta, jossa on joka nurkassa kunnon jenkaruuvit. Luotatteko te dobsonin jalustan pyöreään vesi-vaakaan, vai kannattaako jalusta laittaa ihan kunnon vatupassilla 'faateriin'?

5) Kun tekee goto-jalustalla aligmenttia, niin miten se kohdistustähti sitten saadaan okuläärissä "keskelle"? Opin aika nopeasti, että kohdistusputken ja itse peilin kuvan saa ruuvailtua kohdistusputken ruuveilla aika hyvin kohdilleen, mutta onko se kuva okuläärissä sitten "about keskikohta" joka on se _keskikohta_?

6) Mistä tiedän pitääko kollimoida? Mitään aikaisempaa vertailukohtaa ei ole. Onko jokainen 300km autolla tehty siirtymä niin "paha", että kollimoida pitää?

[Lauri Kangas]

1) Pitää varoa hönkimästä. Jos huurtuu, okulaari taskuun ja siksi ajaksi toinen tilalle. Tosi kovat jätkät käyttää lämmityspantoja.

2) Newtoneissa on monesti ongelmana apupeilin huurtuminen ja kylmällä sitten jäätyminen (tai itseasiassa härmistyminen). Johtuu siitä että apupeilin tausta on yleensä aika avoimesti taivasalla ja pääsee säteilemään lämpönsä pois. Tähänkin saa lämmittimiä. Kietomalla pidikkeeseen jotain eristävää materiaalia (niin ettei tule näkymän tielle kuitenkaan) voi varmaan ostaa aikaa tunnin lisää.

3) Havaintosessio ympäristön lämpötilaan jäähtyneellä putkella joka tunnin päästä huurtuu tukkoon, on paljon pienempi paha kuin kolme tuntia huoneenlämpöisellä putkella joka aiheuttaa kiusallista ilman väreilyä. Ehdottomasti Newtoni ulos jäähtymään.

4) Unohtakaa goto, Messierin kohteet käteen (kohta tulee uusi painos), jalusta mihin tahansa asentoon jossa se pysyy pystyssä ja eikun kääntelemään. YMMV.

5) Jos perstuntuma ei ole riittävän hyvä, tarvitaan ristikko-okulaari. Olen itse jokseenkin pärjäillyt jotenkuten ilman.

6) En tiedä tuosta gotoversiosta, mutta vanha kunnon 200mm skylineri pitää ainakin kollimointinsa hyvin, kysykää vaikka Jyriltä. On sitä välillä hyvä tarkistella kuitenkin.

[Timpe]

1.) Okulaarien huurtumiseen auttavat myös sellaiset okulaarimallit, joissa on riittävän pitkä katseluetäisyys (ns. eye relief lukema on yli 15mm). Auttaa hiukan kun silmää ei tarvitse painaa aivan kiinni okulaariin nähdäkseen koko kuva-alan. Käyttämätöntä okulaaria kannattaa myös säilyttää taskussa lämpimässä, niin huurtumisriski pienenee.

2.) Aivan normaali ilmiö, erilaiset huurresuojat putken edessä auttavat hiukan tähän (samoin kuin apupeilin lämmittimet). Tehkää siis solumuovipatjasta sopivan pituinen (20-30cm) tötterö putken jatkeeksi ennen lämmittimiin turvautumista.

4.-5.) Ei kannata huolehtia tuollaisista, kun visuaalihavaitsemiseen riittää vähäisempikin tarkkuus. Vaakasuoruus helpottaa putken liikehdintää (ei tule putken valumista "alaspäin") ja tähän riittää se jalustan vesivaa'an tarkkuus ihan hyvin.

6.) Kannattaa opetella peruskollimointi, jolla voi tsekata nopeasti että peilit ovat 90% ojennuksessa ja putkesta tuleva kuva ei ole ihan "kuralla". Tähän riittää okulaariholkkiin tuleva tulppa, jossa on kurkistusreikä keskellä tulppaa. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2025.0
Laserkollimaattorit, Cheshiret, CatsEye autokollimaattorit yms. parantavat ja nopeuttavat tätä samaa saätöä, mutteivat ole alkuun mitenkään pakollisia lisähankintoja.

[monni]

Paljon kiitoksia vastauksista, nämä auttaa kovasti.

Meillä on 10 ja 25 okulaarit. Tuntuu että voisi joitain kohteita (Jupiter) yrittää havainnoida vielä suurempana. Olisiko tuommoinen 2x barlow toimiva laite, vai kannattaako suoraan katsella jotain kolmatta okulaaria?

Tämä siis ajatuksissa, hinta ainakin sopivan oloinen: http://www.ursa.fi/kirjakauppa/kaukoputkikauppa.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=151&ID_ASIAKAS=1165795638

Itse laite toimii kyllä hienosti alle -20 lämmöissäkin. Miehillä meinas alkaa jo pakkasraja paukkumaan :)

[Lithos]

Usein siinä käy niin että mies hyytyy ennen putkea, ja käsikapula ennen moottoreita sitten kun tekniikka alkaa hyytymään. Oman kokemukseni mukaan skywatcherin 10mm okulaari on kuraa, 10 - 12 mm kunnollinen plössl okulaari ja esim. tuo linkkaamasi barlow voisi olla hyvä yhdistelmä.

[monni]

Lisää noob kysymyksiä:

- Meillä Skywatcherin mukana tuli kompaktikamera-adapteri, mutta kun taloudessa on jo DSLR (normaali EOS 60D), niin tuli mieleen että voisiko sitä putkea ja seurantaa käyttää "kamerajalustana"? Eli alottelisi tähtikuvausharrastusta ihan kameraoptiikalla.

En tiedä miten paljon siihen itse kaukoputken päälle saa laittaa "kuormaa", eli painoa? Mihin sen kameran sijoittaisi, tarviiko vastapainoja? Rikonko seurantamoottorit jos lätkin siihen "kilotolkulla" tavaraa? Onko tässä mitään järkeä muutenkaan?

Tuttujen lintuharrastuksen takia on nimittäin lainattavissa paljon todella hyvää ja valovoimaista canon optiikkaa, jolla voisi harjoitella sitten itse astrokuvailua. Tähän astiset viritelmät on suoraan kamerajalustalla ja omalla 300mm muovirimpulalla. Sain kuviin sentään Jupiterin kuita, mutta muuten on ollu aika surullista tuo laatu tähän asti kuvissa.

[Timpe]

Hankittiin käytettynä Skywatcher 200m peili dobson goto...

Tuosta päätellen kyseessä on tavallinen Dobson-jalustalle pystytetty peilikaukoputki.
Jalustana on siis atsimutiaalinen pystytys, missä jalustan tuntiakseli on kohti zeniittiä (ei taivaannapaa) ja tämän takia kameran kuva-ala kiertyy pidemmän valotuksen aikana. Kiertyminen on sitä suurempaa mitä pidempään valotat (yleensä max. 30s valotuksia). Lisäksi noiden goto-moottorien seurantatarkkuus ei varmaankaan riitä kuin laajakulmaisiin kuviin, mutta ainahan tuota voi kokeilla esim. tähdistökuvien ottamiseen.

Kamera pitäisi saada kiinnitettyä putken päälle siten, ettei se muuta tasapainotusta kovinkaan paljon. Käytännössä kaukoputkeen pitäisi kiinnittää jokin kino- tai kuulapää suunnilleen sen Dobson-haarukan päälle. Kameran saisi kiinni tuohon kuuläpäähän pikalukituksella ja suunnattua sitten kuvauskohteeseen putken sivusta. Tulokset saattavat silti jäädä vaatimattomiksi verrattuna erilliseen ekvatoriaalijalustaan (esim. SkyWatcher EQ3-2 tai AstroTrac) ja tuollaisen päälle kiinnitettyyn kamerakalustoon. Ekvatoriaalijalustalla päästään näet pidempiin valotuksiin kuin tuollaisen atsimutiaalijalustan sallimat 30s.

Wiki: "Tähtikaukoputken pystytys tehdään yleensä kahdella tavalla: ekvatoriaalisesti tai atsimutaalisesti. Atsimutaalisessa (tarkemmin alt-atsimutaalisessa) pystytyksessä yksi akseli kääntää kaukoputkea vaakatasossa (atsimuutti) ja toinen pystytasossa (altitudi). Tämän pystytyksen etu on siinä, että se on yksinkertainen. Ongelma on kuitenkin se, että Maan pyöriessä kohteet liikkuvat tasolla pitkin ekvaattoritasossa olevaa ympyrää, jolloin kohteen seuraamiseksi on käännettävä molempia akseleita, vieläpä eri nopeudella eri aikaan."

[kurppa]

Usein siinä käy niin että mies hyytyy ennen putkea, ja käsikapula ennen moottoreita sitten kun tekniikka alkaa hyytymään.

Minusta tunnustaa et Joskus vaan käy toisinpäin ainaki Minulla. Onkohan Noille käsikapuloille mittään lämmityssysteemiä?

[Lithos]

Konsteja on monia olen tälläkin foorumilla nähnyt ratkaisun jossa styrox palaan oli leikattu kapulan muotoinen kolo johon sen voi pistää, ja kapulan alle teipattu tuollainen lämpiävä tarravastus. Taisi olla Haaviston Arin viritys ellei muistini ihan petä.

[monni]

Kurppa; muista että vaikka sen kapulan nestekidenäyttö on aivan tahmassa niin se toimii ihan ok silti. Siitä vaan ei saa tekstin scrollatessa mitään selvää. Itse olen pärjännyt -22c huitteilla ilman lämmityksiä kapulassa. Se on tosiaan näyttöä lukuunottamatta toiminut niinku pitää.

[Juhanitee]

Kun siihen kapulaan käy välijohdoksi melkein mikä ethernettijohdon pätkä niin jos laittais vähän pidemmän roikan ja laittas kapulan pakkasella povitaskuun?

[monni]

Hmm, mun mielestä toisessa päässä on RJ11 ja toisessa RJ45 liitin. Jos on liitinpihdit niin kyllähän tuommosen askartelee.

[Juhanitee]

Meillä on sitten eri vehkeet. Mulla on nyt johtona noin 10m pitkä ethernet-valmisjohto ja kapula sisällä koneen vieressä.

[kurppa]

Meillä on sitten eri vehkeet. Mulla on nyt johtona noin 10m pitkä ethernet-valmisjohto ja kapula sisällä koneen vieressä.

miten saat suunnattua Putken perustähtiin koneelta pitäen?

[Juhanitee]

miten saat suunnattua Putken perustähtiin koneelta pitäen?

Sähelsin alkuun tämän kanssa aika hartaasti, kunnes Lauri neuvoi näin:
- Vermeet kasaan ulos ja piuhat kiinni
- Kapulaan pvm ja aika ja kapula Direct PC Mode -tilaan
- Tähtikarttaohjelmasta (mulla käytössä nyt Stellarium) komennetaan suunta vaikkapa Capellaan
- Takaisin ulos ja Capella kameran näytölle
- Takaisin sisälle ja Ascomin napeista hienosäätö keskelle ruutua
- Tähtikarttaohjelmasta painetaan Sync

Kun jalustalla ajelee pitkin taivasta, suuntavakavuus heittää jonkin verran. Niinpä varsinkin ruudulla LiveView-tilassa näkymättömiä kohteita etsiessä käyn usein läheisellä kirkkaalla tähdellä tarkastamassa ja korjaamassa suuntauksen. Tämä jollain tavalla varmistaa sen että se kennolla haluttu galaksi tai sumu edes jollain tavalla sattuu kuvaan. Lopullinen keskittäminen taas koekuvien perusteella Ascomin napeista ja Sync-painallus.