Dark /Flat/Bias- files

[ktvauve]

Moniin pinoamisohjelmiin (esim. Deep Sky Stacker) voi syöttää varsinaisten kuvien lisäksi dark-, flat- ja bias- kuvat. Dark- kuvan ottaminen on selvä: valotetaan linssi huputettuna kuten pääkuvia. Mutta lyhyesti ja ytimekkäästi: miten otetaan flat- ja bias- kuvat? Kamerana on Nikon D7000, ja kuvat 30s - 5 min otoksia seurannalla.

[naavis]

Moniin pinoamisohjelmiin (esim. Deep Sky Stacker) voi syöttää varsinaisten kuvien lisäksi dark-, flat- ja bias- kuvat. Dark- kuvan ottaminen on selvä: valotetaan linssi huputettuna kuten pääkuvia. Mutta lyhyesti ja ytimekkäästi: miten otetaan flat- ja bias- kuvat? Kamerana on Nikon D7000, ja kuvat 30s - 5 min otoksia seurannalla.

Bias-kuvat otetaan samoin kuin darkkikuvat, mutta valotusaika asetetaan mahdollisimman lyhyeksi. Yleensä järkkäreillä valotusaika on siis luokkaa 1/8000 sekuntia. Herkkyyden tulisi olla sama kuin darkeissa ja itse kohteesta otetuissa ruuduissa. Flättikuvat taas otetaan niin, että kameran herkkyys asetetaan alas, esimerkiksi ISO100:n ja otetaan kuvia mahdollisimman tasaisesta valonlähteestä. Tällaisia voi askarrella itse vaikka led-valoista ja maitolasista, tai EL-kalvosta. Alkuun pääsee lampulla ja t-paidalla. Valotusta sen verran, että kuvat eivät jää alivalottuneiksi, mutta eivät pala mistään puhkikaan. Aukon ja tarkennuksen tulisi olla sama kuin kohteesta otetuissa kuvissa.

[pnuu]

Lyhennettynä: järkkärin kanssa unohda (ainakin alkuun) kaikki muut kuin flat-kuvat. Flat-kuvat auttavat kennolla olevien roskien sekä optiikan vinjetoinnin (reunatummentumien) kanssa. Bias-taso tosin tarvitsee vähentää sekä varsinaisista että flat-kuvista ennen kuvien flat-korjausta.

edit Tarkennuksena: järkkärille bias-tason saa Samulin yllä ohjeistamista kuvista. Canoneille voi käyttää kameran mallista riippuvaa vakioarvoa, Nikonista en tiedä.

Jos haluaa eroon kuumista pikseleistä, kannattaa käyttää ns. bad pixel map -toimintoa (löytynee useimmista pinoamisohjelmista) jolloin väridataa interpoloidessa yksittäiset maksimiarvoon lukittuneet arvot korvataan naapureillaan. Ja/tai käyttää jotain tilastollista pinoamismenetelmää, kuten sigma-clip.

[jaffons]

Eikö nuo flatit kannattaisi ottaa kirkasta taivasta vasten? Tarkoitan että t-paidat ja taskulamput saattaa antaa epätasaista kenttää, ja sitten ihmetellään mikä meni pieleen?

[Jyri Lehtinen]

Eikö nuo flatit kannattaisi ottaa kirkasta taivasta vasten? Tarkoitan että t-paidat ja taskulamput saattaa antaa epätasaista kenttää, ja sitten ihmetellään mikä meni pieleen?

Päivätaivas lienee hiukan kirkas kuvattava, mutta hämäräajan taivas tiedetään ensiluokkaiseksi flattikohteeksi. Ongelmana hämärässä on, että sitä on tarjolla vain rajallisesti ja, jos yöllä on tarkoitus kuvata suurella joukolla eri suotimia tai on vaikka saapunut havaintopaikalle vähän liian myöhään, tulee taivasflattien ottamisessa kova kiire. Lisäksi taivasflatteihin ilmestyy helposti tähtiä hämärän pimeämmässä päässä. Näistä tosin pääsee helposti eroon liikuttamalla kaukoputkea hieman jokaisen flattivalotuksen välillä ja laskemalla lopullisen flattiruudun yksittaisten ruutujen mediaanina.

Keinotekoista flattivaloa kuvatessa on toki syytä huolehtia enemmän, että valo on taatusti tasaista, mutta toisaalta kuvat voi valottaa ilman mitään kiirettä tai tarkkaan katsottua aikataulua.

[JVO]

Canoneille voi käyttää kameran mallista riippuvaa vakioarvoa, Nikonista en tiedä.

Nolla, kaikissa malleissa.

[naavis]

Nolla, kaikissa malleissa.

Tämä kuulostaa nyt vähän väärältä. Bias-tason tarkoitus on nimenomaan välttää signaalin menemistä täysin nollaan. Olisiko kellään tarjota Nikonilla otettua bias-raakakuvaa tutkittavaksi?

[jaffons]

Päivätaivas lienee hiukan kirkas kuvattava, mutta hämäräajan taivas tiedetään ensiluokkaiseksi flattikohteeksi.

Mitä vikaa liian kirkkaassa taivaassa on? Kyllä järkkärillä mielestä saa kuvan jopa alivaloitettua..
Ja tosiaan itsellä on tähän mennessä ollut vain yksi kohde per ilta/viikko(/kuukausi, huoh...)

[Jyri Lehtinen]

Mitä vikaa liian kirkkaassa taivaassa on? Kyllä järkkärillä mielestä saa kuvan jopa alivaloitettua..
Ja tosiaan itsellä on tähän mennessä ollut vain yksi kohde per ilta/viikko(/kuukausi, huoh...)

Pointti. Ajatukset olivat jääneet liian kookkaisiin optiikoihin, pahoittelut siitä.

Päivätaivaalla on toki kaiken sorttista kirkkausgradienttia, joka saattaa toistua varsinkin lyhempien optiikoiden tarjoaman laajan kuvakulman sisään tehden flateistä kaikkea muuta kuin tasaisia. En tosin osaa tältä istumalta sanoa, kuinka paljon merkittävämpiä gradientit ovat päivällä kuin Auringon laskettua.

Yksi syy miksi erittäin lyhyitä flattien valotusaikoja on ainakin periaatteessa hyvä välttää, on kameran sulkimen epätasainen liike ja sen tuoma valotusajan hienoinen vaihtelu kuvan eri alueiden välillä. Jos valotusaika on pitempi, jäävät pienet heilahtelut mitättömiksi koko valotusaikaan nähden. Siitä muodostuuko tästä ilmiöstä oikeaa ongelmaa millään yleisellä kameralla, lienee muilla käytännön kokemusta.

[naavis]

Pointti. Ajatukset olivat jääneet liian kookkaisiin optiikoihin, pahoittelut siitä.

CCD-kameralla ja millä vain optiikalla on kyllä yleensä ihan mahdotonta saada päivätaivaasta minkäänlaista järkevää valotusta. Järkkäri on sitten vähän eri eläin.

[Lauri Kangas]

Flättien ottaminen päivätaivaalta on kyllä ihan turkasen hankalaa juuri siitä syystä ettei se päivätaivas ole kovin tasainen. Ongelma korostuu lyhyillä rööreillä. Jollain 400mm:llä alkaa jo jotenkuten onnistua jos valitsee kuvaussuunnan oikein. Ei ole EL-kalvon voittanutta.

[Timpe]

Hämärätaivaaltakin flattien kuvaaminen CCD-kameralla vaatii nopeaa toimintaa, kun ilta pimenee melko nopeasti ja valotus muuttuu siinä sivussa koko ajan. Myös tähtiä alkaa tulemaan flat-kuviin, vaikkei silmällä mitään näkisikään. Flat-bokseista sen verran, että törmäsin LED-valaistussa laatikossa ilmiöön nimeltä pakkanen. Se mokoma vaikuttaa myös LED:ien kirkkauteen (valaistus himmenee, kun boksin lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle ). Kiire tulee tuollakin tavalla toimien... (=yksi lisä-ääni El-kalvolle).

[JVO]

Tämä kuulostaa nyt vähän väärältä. Bias-tason tarkoitus on nimenomaan välttää signaalin menemistä täysin nollaan. Olisiko kellään tarjota Nikonilla otettua bias-raakakuvaa tutkittavaksi?

dcraw.c riviltä 6286 alkaen listaa nuo mustat pisteet. Samat arvot antaa myös Adoben DNG converter, musta piste löytyy DNG-fileen EXIF-tiedoista.

[Lauri Kangas]

dcraw.c riviltä 6286 alkaen listaa nuo mustat pisteet. Samat arvot antaa myös Adoben DNG converter, musta piste löytyy DNG-fileen EXIF-tiedoista.

Ei löydy tuosta taulukosta ainakaan niitä kurantteja arvoja (tuttuja kakkosen potensseja) millekään Canonin järkkärille. Niissäkin pelkkiä nollia. Taulukossa lienee kyse jostain eri suureesta?

Jos jollain olisi heittää lyhyellä valotuksella korkki kiinni kuvattu nikonin neffi, niin ei tarvitsisi arvailla.

[naavis]

Sain Kuhmosen Timolta Nikon D200:lla kuvatun biasruudun. Tässä avainarvot:

Keskiarvo: 6,8
Mediaani: 0
Keskihajonta: 9,8
Maksimi: 904
Minimi: 0