KZ Lac

[Timo Kantola]

Viimeyö oli Pieksämäellä vastoin ennusteita selkeää 
Pääsin testaamaan välokäyrän tekoa KZ Lac tähdestä joka on Delta Scuti tyypin muuttuja, ja jonka syklin pituudeksi ilmoitetaan 0,116d .. 0.10441604d  eli reilut 2.5 tuntia (vaihtelee?) ja kirkkaudenvaihteluväli on 14.6 - 15.2mag.

Kuvasin 30cmF4 Newtonilla StarLightXpress MX716 kameralla ja filtterinä Jhonsson-V. 90sekunnin valotuksia tuli yönaikana (23:38 - 04:23) 177kpl Alussa kuvakentässä vaelsi hieman yläpilveä, mutta data on silti suunnilleen kelvollista.

AAVSO:n katalogista löytyi etsintäkartta KZ Lac:ille, mutta vertailutähtien magnitudeja ei ollut, joten jouduin tyytymään Cartesin kartasta löytämääni UNA 1350-16332897 tähteen (Vertailutähdet kuvassa ko. UNA... on nimetty Ref1 tähdeksi, v-mag 13.0).

Liitteenä viellä MaximDL mittaukset .csv taulukkona

Mielenkiintoinen kohde tämäkin, kuvaan lisää jos ja kun tulee selkeetä.

[Mika Luostarinen]

Moi,

Teitkö DARK ja FLAT-kalibroinnit kuville ennen fotometriaa?


-M

[Timo Kantola]

Teitkö DARK ja FLAT-kalibroinnit kuville ennen fotometriaa?

Joo, kyllä tein.

[einari]

Kuinkas tärkeää dark-kalibroinnit on näille vähkäkohinaisille Sonyn kennoille - siis jos tekisi vaan flat ja bias-kalibroinnin ?

[Timo Kantola]

AAVSO:n CCD observing manual ja sieltä sivu 15.
kertoo että Darkki vaikuttaa mittaustarkkuuteen suunnilleen-noin-riippuu tapauksesta +\- 0.1mag
http://www.aavso.org/sites/default/files/CCD_Manual_2011_revised.pdf

Ja riippuuhan se siitäkin jos se kennon ainoa kuumapikseli onnistuu sijoittamaan itsensä juuri mitattavaan tähden kohdalle.

[Jyri Lehtinen]

Kuinkas tärkeää dark-kalibroinnit on näille vähkäkohinaisille Sonyn kennoille - siis jos tekisi vaan flat ja bias-kalibroinnin ?

Voithan aina tarkistaa pimeävirran tason vertaamalla valotuksia vastaavia darkkeja biasseihin. Tai toisin sanoen miltä näyttävät biaskorjatut darkkisi?

[PetriKe]

Kuinkas tärkeää dark-kalibroinnit on näille vähkäkohinaisille Sonyn kennoille - siis jos tekisi vaan flat ja bias-kalibroinnin ?

Kysymyksessä paistaa pieni 'laiskuus', sillä ei ole suuri vaiva hyötyyn nähden ottaa muutamaa dark-ruutua. Kyllä fotometriassa on hyvä ottaa kaikki kalibrointikuvat.

[naavis]

Kysymyksessä paistaa pieni 'laiskuus', sillä ei ole suuri vaiva hyötyyn nähden ottaa muutamaa dark-ruutua. Kyllä fotometriassa on hyvä ottaa kaikki kalibrointikuvat.

Tämä ei ihan aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi oma atikkini (314L+) tuottaa niin vähän pimeävirtaa, että darkkikalibrointia ei yleensä tarvitse. Ellei ota ihan älytöntä määrää darkkiruutuja, darkkikalibrointi vain lisää kuvan kohinaa minun tapauksessani.

[einari]

Juuri näin ajattelin kuten naavis tuossa kirjoitteli.

[PetriKe]

Tämä ei ihan aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi oma atikkini (314L+) tuottaa niin vähän pimeävirtaa, että darkkikalibrointia ei yleensä tarvitse. Ellei ota ihan älytöntä määrää darkkiruutuja, darkkikalibrointi vain lisää kuvan kohinaa minun tapauksessani.

Jotain täytyy mennä prosessissa pieleen, jos dark-kalibrointi lisää kohinaa. Eihän darkeissa voi olla tapauksessasi sen enempää kohinaa kun kohdekuvissa. Onko Atikissa reguloitu jäähdytys? Oletko koittanut skaalattuja darkkeja?

[naavis]

Jotain täytyy mennä prosessissa pieleen, jos dark-kalibrointi lisää kohinaa. Eihän darkeissa voi olla tapauksessasi sen enempää kohinaa kun kohdekuvissa. Onko Atikissa reguloitu jäähdytys? Oletko koittanut skaalattuja darkkeja?

Vastoin kuin monesti luullaan, kalibroinnilla ei pyritä vähentämään minkään sortin kohinaa, vaan ylimääräisiä signaaleja. Näihin signaaleihin kuuluvat muiden muassa kennoon kertyvä pimeävirta sekä kennon bias. Kohinaa ei voida millään kalibrointioperaatiolla vähentää.

Kaikki kalibrointi lisää kuvan kohinaa jossain määrin. Sen takia kalibrointikuvia yleensä pinotaan iso kasa yhteen, jotta saadaan mahdollisimman vähäkohinaiset masterit aikaiseksi. Kun näillä mastereilla kalibroidaan itse tähtikuvia, niiden kohina lisääntyy riittävän vähän, että siitä ei ole haittaa.

Darkkikalibroinnilla pyritään vähentämään kuvista pimeävirtasignaali, ei pimeävirtasignaalin kohinaa. Tämä esimerkki ehkä selventää: Mitä saadaan kun vähennetään kohinaisesta kuvasta toinen kohinainen kuva? Entistä kohinaisempi kuva.

Jos teemme yhden masteriruudun pinoamalla vain muutamia darkkeja yhteen, saamme kohinaisen darkkimasteriruudun. Kun vähennämme kalibroitavasta kuvasta tämän darkin, kuvasta tulee kohinaisempi. Jos kamera kerryttää hyvin vähän pimeävirtaa (314L+ tuottaa muistaakseni yhden ADUn kymmenessä minuutissa), ei darkkikalibroinnin tekemisessä ole mieltä, ellei darkkimasterin tekoon käytä erittäin monta darkkiruutua. Tällöin darkkimasterista tulee niin kohinaton, että se ei merkittävästi lisää kalibroitavien kuvien kohinamäärää.

Toivottavasti saitte tästä selostuksesta edes vähän selkoa. Berryn ja Burnellin kirja The Handbook of Astronomical Image Processing on varsin valaiseva teos tästä aiheesta.

[PetriKe]

Tarkoitukseni oli sanoa, että darkissa ei voi olla sen enempää pimeävirtaa kun kohdekuvassakaan (kun on lämpötilat ja valotusajat kummassakin samat). Kun puhuit, että darkkikalibrointi lisäisi tapauksessasi kohinaa, niin meni senat sakaisin. Hyvä korjaus.

On totta, että laadukas master dark voi vaatia jopa 50 ruutua. Tosin, jos pinoaa laadukkaan vaikkapa 30 min master darkin, niin sitä voi sitten skaalaamalla käyttää kaikkiin lyhyempiin valotuksiin, ja selviää yhdellä master darkilla. Tosin, jos aikoo valotella 50 kpl 30min darkkeja, niin aikaa kuluu 25 tuntia

Atikin 314L:n speksien mukaan pimeävirtaa tosiaan kumuloituu 1.12 ADU/ 10 min (Gain 0.267 e/ADU ja dark current 0.0005 e/s/p), joka on todella vähän. On siis oman harkintasi varassa, haluatko nuo muutamat ADUt pois vai ei. Itse ehkä haluaisin.

Pääasia, että ymmärtää mitä on tekemässä ja mitkä on omien laitteiden speksit. Berry & Burnell löytyy hyllystä ja sitä on tullut tavattua muutamaan otteeseen. Lisäksi Adam Blocin DVD CCDStackin käytöstä havainnollistaa hienosti kuvien kalibroinnin taustat ja merkityksen, sekä kohinan vähentämiseen (meinasin kirjoittaa kohinanpoistoon) liittyvät matemaattiset funktiot.

[Timo Kantola]

30-8 näytti lupaavalta , tosin tuuli reippaasti. Vain 2h kerkesin kuvaamaan ennen pilvien saapumista.
Samat referenssit kuin aiemmassa käppyrässä.

[Timo Kantola]

Lisää käppyrää. Pilvet rynni taas kesken kaiken. Loppuyö olikin melkohyvää keliä.
Aamuyöstä taivaan vaaletessa huomasin että ccd:n ikkuna oli alkanut jäätyä..
Käppyrän aika-akseli on eri skaalassa noihin aiempiin verrattuna.

[Timo Kantola]

Viellä pätkä, jos tulis kunnon selkeät, niin voisi viellä yhden yön tälle uhrata - nyt kuvasin vajaa pari tuntia.
Pesin peilin, niin singaali parani :)