Iso linssi vs. Maksutow tai vastaava.

Aloittaja Jore, 07.04.2007, 10:45:59

« edellinen - seuraava »

Jore

Mietin tässä itselleni hieman helpompaa ja mukavampi käyttöistä putkea. Tämän hetkinen lxd 75 6" newton ei miellytä oikeastaan sen takia koska siinä kollimointia saa näköjään säädellä vähän väliä. Eli hakusessa olisi huoltovapaampi ja vähintään yhtähyvää, eli erotus kyvyltään ja muutenkin optiikaltaan vastaavaa putkea. Jonka saisi laitettua lxd 75 goto jalustalle.

Mietinnässäni on ollut linssiputkista SW 150/750 tai 150/1200 linssiputki ota:na tiedä sitten mitä mahtaisi maksaa pelkkä putki. Olisi ainakin huoltovapaa?

Sitten on ollut mielessä SW skymax 150 pro tai 180, 180 alkaa oleen jo hiukan kallis tosin.

Ja celestronin c6 /8 putkia? Niiden hinnoista, ja mistään muustakaan en tosin tiedä mitään.

eniten oma katseluni on ollut planeettoja ja tähtijoukkoja, galakseja yrttänyt visuaalisesti nähdä mutta vaikeaa on ollut. Kuvaillut olen ainastaan pienellä digipokkarilla jossa maksimi valotus on 15s ja iso 400 joten ei mikää huippu tähtipokkari!

Toivoisin hieman neuvoja valintaani. Hinta mielellään ei nousisi kovin paljoa yli 500e mutta laatu ratkaisee, haluaisin sellaisen pelin mitä ei tarvitsisi heti vaihtaa. Itsellni on jo skylux 70/700 linssi, ja SW 130/650 newton ja tämä meaden 6" newton. SW on tosin myynnissä.....Vai pitäydynkö vain meadessani ja opettelen lisää kollimointi hommia jne???

SW ED 80
SW EQ 3-2
OBTICA GIANT 20x80
CANON EOS 350 D

Jore

kiitos kaizu vastauksesta. Tilasin itselleni tuossa myös kollimaattorin ja ajattelin testaa ja koittaa sitä vielä. Ja tässä ajan kanssa katsoa vaihtaako vaiko eikö? Pitää tutkia putkea hiukan ja katsoa jos jokin näyttäisi olevan jotenkin väärin. Yksi asia putkessa myös ihmetyttää, se että epupeili on kiinteästi kiinni putkessa, eli se ei ole putken ulkopuolelta kiinni ruuvein. Koska SW 130/650 löytyy kyseinen säätö. Tuo on vissiin kuitenkin ihan normaalia, ja tuon meaden samat säädöt kuin SW saa vissiin säädettyä pohjasta pääpeiliä liikuttelemalla. Tämä on tätä amatöörin alkuunpääsemisen ongelmaa.   

Sitten luin tuosta peiliputkien koma virheestä. Mietin et mitä se mahtaa olla ja voisiko se tehdä minun meaden kanssa olevan ongelman. Eli kun käytän suurenpaa suurennusta niin kuva ei ole tarkka vaan esim. saturnuksen ympärillä on saturuksen väiritä heijastumaa jne.. Vaike selittää? Ja saako tuota komaa korjattua jotenkin? Muilla putkilla en ongelmaan ole törmännyt. tosin voi olla, että putki on vieläkin huonosti kollimoitu. Yitin tuolla kollimointi aiheessa selvittää vielä lisää tätä minun ongelmaani?

Katsotaan kun saisi sen kollimaattorin jos ongelmien määrä vähenisi  ;D
SW ED 80
SW EQ 3-2
OBTICA GIANT 20x80
CANON EOS 350 D

Juha R

Lainaus käyttäjältä: Jore - 07.04.2007, 12:37:16
Yksi asia putkessa myös ihmetyttää, se että epupeili on kiinteästi kiinni putkessa, eli se ei ole putken ulkopuolelta kiinni ruuvein. Koska SW 130/650 löytyy kyseinen säätö. Tuo on vissiin kuitenkin ihan normaalia, ja tuon meaden samat säädöt kuin SW saa vissiin säädettyä pohjasta pääpeiliä liikuttelemalla. Tämä on tätä amatöörin alkuunpääsemisen ongelmaa.   


Kyllä tuosta löytyy tuo säätö. Apupeilin ruuvit on siinä putken suulla pienen muovikannen alla.

Jore

Jep jep... Joo kolmas kerta toden sanoo. tuli purettua melkein koko kaukoputki ja sit käänneltyä juuri niitä muovikannen alta löytyneitä ruuveja ja systeemejä. Hitto ei ole aloittelijalla helppoa, mutta nyt kyllä silmällä katsoen, näyttää olevan kaikki peilit keskellä jo kohdallaan. Kiitos juha valaisevasta vinkistäsi!
SW ED 80
SW EQ 3-2
OBTICA GIANT 20x80
CANON EOS 350 D

Juha R

Eipäs kestä Jore! Hieno homma että aloittelija kuten itsekkin olen,voin olla etes vähäsen avuksi  :)

Jore

Saa nyt nähdä sitten tuleeko ostettua uutta putkea, kun melkoisen hyvin on nyt tullut nähnyt kaikenlaista tuolla meadella kun sai kollimoinnin kuntoon! Ainakin hetkeksi nyt sitten kuitenkin tyytyväinen tuohon putkeen. Mutta silti kommentteja vaadittaisi sillä josain vaiheessa uuden putken osto tulee kuitenkin mieleen.
SW ED 80
SW EQ 3-2
OBTICA GIANT 20x80
CANON EOS 350 D

Reijo Teränen

Vuosia sitten kun ostin Bresser Pluton, olin myös aloittelija, raahasin sitä milloin saareen ,milloin maissa jonnekin katselupaikalle ,ei mun ole tarvinnut sitä ikinä kollimoida ,aina se vaan näyttää yhtä tarkasti kuin uusi . Muutama vuosi sitten ostin SW 200 putken , sama juttu, ei ole tarvinnut kollimoida, hienosti kaikki pysyy paikallaan . Sillälailla Bresserit ja SW:t  toimii  .
Reijo Teränen.  SW 200,  Bresser Pluto .

Jore

Joo itselläni ongelmaa ollu kollimoinnin kanssa niin pirusti ja hieman ehkä vieläkin. Mutta tämä sana kertoo kaiken niin hinnan, luotettavuuden ja kaiken. LIDL  ;D Ei vaan.
SW ED 80
SW EQ 3-2
OBTICA GIANT 20x80
CANON EOS 350 D

juha_k

Vähän aihetta sivuten omia kokemuksia putkista:

Alkaa olla takana kolmas havaintokausi takana Skymax 127:n onnellisena omistajana.
Kaksi ensimmäistä kautta katselin helpoimpia kohteita, Jupiter, Saturnus, Mars, avoimia tähtijoukkoja Messierin luettelosta, Nostopainosumu, Lyyran rengassumu.
Pääsiäisenä onnistuin näkemään ensi kertaa galakseja, M51, M63, M65ja66, näkyivät varsin selvästi.

Saturnuksesta olen onnistunut SW:llä näkemään Cassinin jaon ja aavistuksen pilvivöistä, itse planeetta näkyy näkyy levymäisenä.
Nostopainosumu näyttäytyi yhden kerran selvästi tiimalasina, muulloin neliömäisenä.

Pääsin kurkistamaan tässä muutama päivä sitten Saturnusta kaverin SW 120ED Pro:lla
johon oli tökätty Baader Hyperion 3,5mm okulaari.
Huolimatta siitä että planeetta oli aika matalalla ja ilmassa utua, oli näky mykistävä:
Planeetta näkyi selkeästi pallona, ei levynä, Cassin jako näkyi selvänä.
Planeetan pinnalla näkyi selvästi pilvivöitä.
Kuin olisi kurkistanut avaruusaluksen ikkunasta!

Ko. putki on minulle kyllä liian suolaisen hintainen, mahtaisikohan SW:n 120mm tai 150mm pitempipolttovälisillä akromaateilla päästä lähelle samaa suorituskykyä?
Juha Keränen

Tyrnävä

SW Skymax 127 Helios Stellar 15 x 70 Panora 8 x 40

pappa

Varmasti ED putket (SW) siniset yltävät samalle tasolle ja isot linssit, tosin Pro sarjassa on Aberraation poistava kaksoislinssi joka on fluoridia ja se kirkastaa kuvaa sekä kontrastia. Linssi on kuitenkin planeetoille hieman parempi koska sen eroituskyky on peiliä parempi.

Muok: vielä oma kokemus, lintukaukoputkellani ja siinä 60X okulaari (60mm objektiivi) Saturnus näkyy tosi kirkkaana ja terävänä, paremmin kuin 110 peilillä...
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

xpro

Itse suosittelen linssi putkia enemmän mitä peili...Mutta mieluiten APO!

eli Syntan sinisessä ED 80mm ja pro kullanvärisessä on sittenkin jotain eroa???
TMB 80/480
Canon 40D
Powermate 2x
Powermate 4x

Munkki

Lainaus käyttäjältä: Jani.W - 21.04.2007, 19:12:21eli Syntan sinisessä ED 80mm ja pro kullanvärisessä on sittenkin jotain eroa???
Minun käsitykseni mukaan optiikka on tismalleen sama. Uudella värityksellä taidettiin hakea vain selvempää erottuvuutta SW:n normaaleihin putkiin.

Se mitä Pappa sanoi ylempänä: ",tosin Pro sarjassa on Aberraation poistava kaksoislinssi joka on fluoridia ja se kirkastaa kuvaa sekä kontrastia", pätee myös niihin aitoihin ja alkuperäisiin sinisiin ED-putkiin. Vähän Papan kommenttia pitää täsmentää sillä ED-lasin vaikutus on juurikin kromaattiseen aberraatioon. Kuvan kirkkauden ja kontrastin parannus vaan taitaa tulla siitä, että spektrin kaikki taajuudet taittuvat paremmin samaan pisteeseen. ED-lasi ei vielä tietenkään yksinään takaa että kuva olisi terävä. Näissä kohtuu halvoissa "APOissa" muista kuvausvirheistä on pyritty eroon kohtuullisella polttovälillä.

Esimerkiksi Tele Vuen 102 on optiselta rakenteeltaan samanlainen kuin SW:n, Orionin tai Celestronin 100ED. Tele Vuen lyhyempi 4" APO, Genesis/NP101, onkin sitten jo nelilinssinen kapistus. Joten ei taida olla optiikan tekemisessä mitää ihmelääkkeitä vielä olemassa.
Mikko Salokannel

Timo-Pekka Metsälä

ED-lasi on eri asia kuin fluoriitti eli CaF2 (huom. ei fluoridi). ED on käsitteenä vähän epämääräinen, pikemminkin markkinointitermi, joka tarkoittaa lasia, jossa on tavallista pienempi dispersio eli valoa väreihin hajoittava ominaisuus. Fluoriitti ei sen sijaan ole varsinaisesti lasia ollenkaan vaan teollisesti kasvatettu kide. Aitoja fluoriittiobjektiiveillä varustettuja apoja ei juurikaan ole enää saatavissa, koska kaikki suuret valmistajat ovat siirtyneet käyttämään ED-lasilaatuja fluoriitin sijasta - Takahashi viimeisenä. Kiinalaisilta valmistajilta fluoriittiputkia ei ole koskaan saanutkaan. Aito fluoriitti on linssimateriaalina ylivertainen lasiin verrattuna mutta nähtävästi fluoriitin hinta on liian korkea, saatavuus huono ja sen valmistaminen tuottaa saasteita ja rasittaa ympäristöä. Joidenkin valmistajien mainoksissa esiintyy käsite "ED-fluoriittilasi", sellaista ei käsitykseni mukaan ole olemassakaan.

Munkki

#13
 :-X Juu termit tässä varmaan on menneet kovastikkin sekaisin. Alkuperäisiin fluoriittilinsseihin (mineraaliina siis kaiketi fluoriitti ja kemiassa tunnettu ilmeisesti kalsiumfluoridina (CaF2)) ei näitä ED-laseja saisi sekoittaa. Kuitenkin esim. SW puhuu omilla sivuillaan FPL-53 fluorite lasista sekä ED fluorite lasista tarkoittaessaan ED-putkissa käytettyä lasia. Oman käsitykseni mukaan FPL-53 lasi sisältää jonkin osan fluoriittia (voi olla että vain fluoridia) - en tiedä. Kertokoon ken tietää.

Oman kokemukseni mukaan nämä ED-laseilla varustetut linssiputket ovat merkittävästi vastaavan kokoisia akromaatteja parempia ja lyövät mennen tullen suorituskyvyssään vastaavan kokoiset maksutovit.
Mikko Salokannel

jaava

LainaaOman kokemukseni mukaan nämä ED-laseilla varustetut linssiputket ovat merkittävästi vastaavan kokoisia akromaatteja parempia ja lyövät mennen tullen suorituskyvyssään vastaavan kokoiset maksutovit.

Voiskohan tuollaisella akromaatilla saada kelvollista aikaan kuvaamalla kapeakaistaisilla suotimilla. Se ei tietysti auta katselupuolella, varsinkin kun suodatin pudottaa läpi päässyttä fotonimäärää melkoisesti.

Vastaavankokoiset Maksutovit, SCT:t, Newtonit, joissa on keskellä apupeilin viemä sokea alue, eivät ole optisesti ihan samalla viivalla. Kun katsoo  http://legault.club.fr/obstruction.html kuvia ja erityisesti MTF-käyriä, niin (kääntäen em. sivulta) kohteet pitää jakaa kahteen ryhmään:

1)  Kohteet joissa kontrasti on suuri (Kuu, kaksoistähdet, Cassini-jako, renkaan varjo, kuun varjo, planeetan reuna). Näissä tarvitaan resoluutiota suurilla taajuuksilla, eli MTF-käyrän oikean puolen kulku on merkittävämpi.

2) Matalakontrastiset kohteet (Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen  pinta), joissa resoluutiota vaaditaan alemmilla taajuuksilla kuin kohdan 1 kohteilla. MTF-käyrän vasemman puolen kulku merkitsee.

Koska MTF-käyrä on noilla keskeltä varjostetuilla putkilla kakkoskohdassa alempana, ja vaikuttava apertuuri Dv = D - d (D on mitattu halkaisija ja d varjostusksen) näissä kohteissa.

Selvittelee,
JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.