Uutta putkea tietyin (ehkä hulluin) kriteerein

[fsol77m]

Hieman vielä mietin taas seuraavaa putkea (budjetti avoin mutta sanotaan nyt vaikka 1500e max)
eli alla nyt muutama ominaisuus jotka pitäisi olla:

2" Okulääri mahdollisuus  (lienee helpompi silmälasien käyttäjälle ja parempi kamera adaptereille yms)
Maksutov-cassegrain (lähinnä kompaktin pituudensa takia)
Hyvä ds kohteiden näkyvyys (siis ilmeisen suuri valovoima pitäisi olla [putken sijaintipaikassa ei kaupungin tms hajavaloja] Mutta mitään ultimaattista ei haeta myöskään , vaan valovoima jos vain olisi parempi kuin skymax127:Ssa.)
-Ei dobsonia (ei mahdu järkevästi liikuttelemaan/kuljettamaan)
Pystyy järkevästi liikuttelemaan eli ei yli 30kg tai niin iso ettei mahdu autoon :)

(Siis haen enemmänkin putkea joka olisi siirrettävissä ja olisi täysin tietokone ohjautuva jotta voisin itse olla talvisin Lämpimässä yms ja tietty plussaa se että itsekkin pystyy sillä havainnoimaan kun kamera tms ei ole kiinni)

Tietty aina parempi jos olisi valmiina kamera (usb tms) ja tietokoneohjaus (az goto tms)
Onkohan muuten jo minkään valmistajan az gotossa suoraan usb:tä vai onko edelleen rs232 käytössä (adapterein)?

Korjatkaa jos ehdotukset ovat vääriä/väärinperustein ja ehdotuksia putkista jalustoineen , kiitos ja kumarrus.

(Aiemmat putket skymax 127 eq3-2 & az goto)

[einari]

Hintaluokka ja painoraja säätelee että putki on 15-20-senttinen SC.
Puhuit tuossa MC-putkesta mutta valovoimaa ja näkökenttää löytyy siis enemmän SC-putkista.
2" okulaarimahdollisuus löytyy käytännössä kaikista tuon hintaluokan vehkeistä.
Jos etäohjausta ja kamerakäyttöä haet niin budjetin mukaan tuo 15-senttinen voisi olla parempi vaihtoehto.
Perinteisesti noissa käytetään sarjaliitäntää mutta koneisiin saa sarja/usb-muunninta.

[fsol77m]

Hintaluokka ja painoraja säätelee että putki on 15-20-senttinen SC.
Puhuit tuossa MC-putkesta mutta valovoimaa ja näkökenttää löytyy siis enemmän SC-putkista.

hienoa ! osaatko suositella jotain tiettyä 20cm;stä ?
tutkin myös itse niin olisiko hyvä meade lt 8" acf tai meade lx200 8" acf ?  tai meade lx90 8" acf ? mitäköhän nippeli eroa näillä on ?

2" okulaarimahdollisuus löytyy käytännössä kaikista tuon hintaluokan vehkeistä.

siis ei pelkkä okulaari vaan onko myös "lähtö" se 2"

Jos etäohjausta ja kamerakäyttöä haet niin budjetin mukaan tuo 15-senttinen voisi olla parempi vaihtoehto.

jeps.

Perinteisesti noissa käytetään sarjaliitäntää mutta koneisiin saa sarja/usb-muunninta.

tuonkin jo tiedän mutta eli valmiina ei vielä kenelläkään ole pelkkää usb:tä ?

[einari]

hienoa ! osaatko suositella jotain tiettyä 20cm;stä ?
tutkin myös itse niin olisiko hyvä meade lt 8" acf tai meade lx200 8" acf ?  tai meade lx90 8" acf ? mitäköhän nippeli eroa näillä on ?

Lt on atsimutaalinen jalusta, muissa ekvatoriaalinen haarukkajalusta.
Atsimutaalinen tarkoittaa siis sitä että kuvakenttä alkaa kiertymään pidemmissä (sanotaan nyt 30s) valotuksissa. LX on Meaden jalustoista kevyempi/halvempi ja LX kalliimpi (ehkä hieman parempaa laatua.
Ota myös huomioon että muitakin merkkejä on (esim Celestron - vinkkinä tällä foorumilla on myynnissä Celestronin 8" CPC-sarjan putk).
Hyvä vaihtoehto voi myös olla ostaa erikseen saksalaismallinen jalusta (esim HEQ5Pro, EQ6Pro, IOptron tms) js siihen sopiva putki. Tämä antaa joustoa jos vaikka joskus haluaa vaihtaa putkea.
siis ei pelkkä okulaari vaan onko myös "lähtö" se 2"

Voi olla että noihin joutuu hommaamaan 2" kuvatasosovitin/diagonaalin
jeps.
tuonkin jo tiedän mutta eli valmiina ei vielä kenelläkään ole pelkkää usb:tä ?

Ei tietääkseni ole tuon hintaluokan jalustoissa usbia. Vixenin jalustoissa on muistaakseni ethernet-liitäntä.

[Timpe]

Hyvä ds kohteiden näkyvyys (siis ilmeisen suuri valovoima pitäisi olla [putken sijaintipaikassa ei kaupungin tms hajavaloja] Mutta mitään ultimaattista ei haeta myöskään , vaan valovoima jos vain olisi parempi kuin skymax127:Ssa.)
-Ei dobsonia (ei mahdu järkevästi liikuttelemaan/kuljettamaan)
Pystyy järkevästi liikuttelemaan eli ei yli 30kg tai niin iso ettei mahdu autoon :)
(Siis haen enemmänkin putkea joka olisi siirrettävissä ja olisi täysin tietokone ohjautuva jotta voisin itse olla talvisin Lämpimässä yms ja tietty plussaa se että itsekkin pystyy sillä havainnoimaan kun kamera tms ei ole kiinni)

Samoilla linjoilla Einarin kanssa eli jokin 6"...8" SCT olisi paikallaan. Ehkä juuri tuo 8" SCT, jos kohteiden näkyvyys pitää olla selvästi parempi kuin MCT 127:ssa. Haittapuolena näissä on pitkä polttoväli kuvauskäytössä, mutta siitä selviää lyhentimen/kentäntasoittimen ostamalla, jos kuvaamaan pitäisi myös päästä. Itse ostaisin sopivan putken OTA:na (ilman jalustaa) ja sitten ostaisin sille esim. SkyWatcher HEQ5 (tai EQ6) Pro SkyScan tyyppisen jalustan. Haarukkajalustalla on käytännöllisen havaitsemisen edut, mutta sellaisen jalustatyypin valinta sitoo myös jatkossa jalustan ja putken toisiinsa (ts. et voi vaihtaa putkea uuteen kovinkaan helposti, etkä voi hankkia esim. linssiputkea vaihtoehtoiseksi kuvausputkeksi samalle jalustalle).

Jalaustaesimerkkinä Skywatcher HEQ5 SkyScan Pro GoTo (link) ja tuolle sitten se C8 SCT XLT putki (link tai link oranssina). Tähtibasaarissa näkyy nyt olevan myös tuo EQ6 SynScan Pro liki samaan hintaan myynnissä (link, joten tuotakin voisi harkita jalustaksi.)

Tuo putki näkyy olevan 1.25" perällä, joten tarvitset sille SCT->2" visual back sovittimen (link) ja 2" kulmapeilin (link).

Nuo suositukset tulivat pikaisesti hatusta vetäen eli vastaavia malleja löytyy putkissa mm. Meadella ja jalustoissa esim. Celestronilla. Hinta kuitenkin noussee tuolle tasolle jos haluat jalustaan täyttä gotoa ja putkeen  noin 8" apertuuria SCT-putken muodossa.

[fsol77m]

Hienoa! hyviä ideoita ja hyviä perusteluita..

Mietinkin vielä tuota jalusta asiaa eli ilmeisesti meaden haarukka on jotenkin niin ohjelmoitu tms että käyttäytyy seurannassa samoin kuin eq5 ?

pitkä polttoväli kuvauskäytössä, mutta siitä selviää lyhentimen/kentäntasoittimen

Tuota en vielä ihan käsitä.. miksi pitkä polttoväli on huono ? ja mitä kentäntasoitin tekee ? (jos löytyy linkki selventävään vastaukseen tai jos sen pystyy selventämään lyhyesti niin hienoa !)

[einari]

Normaali haarukkajalusta ilman kiilaa seuraa kyllä tähtiä maapallon pyörimisen tahdissa niin että tähdet pysyy kentässä mutta valokuvatessa tähdet pyörii kentän reunalla niin että niistä tulee viiruja.
Kiila (wedge) on se vehje mikä tekee haakukkajalustasta ekvatoriaalisen eli toinen akseleista on Maan pyörimisakselin suuntainen.
http://www.astro.utu.fi/zubi/obs/mount.htm

Pitkä polttoväli on huono sen takia että näkökenttä (kuinka suuren osan taivasta kerralla näkee) pienenee.
Lisäksi pitkä polttoväli tekee sen että seurannan tarkkuusvaatimukset kasvavat.
Kentäntasoitin korjaa normaaleja optiikan virheitä, eli normaalisti tähdet kuvakentän reunoilla on rumia länttejä niin kentätasoitin korjaa tätä.

[Timpe]

Lisäksi pitkä polttoväli tekee sen että seurannan tarkkuusvaatimukset kasvavat.

Ja kun seurannan tarkkuusvaatimus kasvaa (polttovälin pidentymisen myötä), tarvitaan myös kalliimpia jalustoja ja seurannankorjausta (autoguiding). Tavallinen EQ5/EQ6 ei kykene juurikaan 30-60s pidempiin valotuksiin tuollaisella 1500...2000mm polttovälillä. Tämä johtuu jalustan jaksollisista virheistä yms. mekaaniikan epätarkkuuksista, joita voidaan korjata lisäämällä systeemiin seurannankorjaus eli autoguiding (kustannus satoja euroja).

Samainen EQ5/EQ6 jalusta saattaa kuitenkin päästä pidempiin 120-180s valotuksiin ilman seurannankorjausta, kun kuvauspolttoväli on riittävän lyhyt (esim. 300-600mm). Tämä on yksi syy, miksi yleensä ohjataan aloittamaan tähtikuvaus jollakin pienellä linssiputkella. 2000mm polttovälin SCT:llä haasteita riittää eli kuvien onnistumisprosentti on alkuun pieni mm. seurantaongelmista johtuen. Vakio SCT-suunnittelulla kuva-alan reunat kaareutuvat (fokus ei ole tasossa keskiosan kanssa) ja lisäksi reunoilla on muitakin optisia virheitä kuten komavirhettä. Esim. Celestronilla on erikseen Edge HD SCT-malli, jossa näitä ongelmia on korjattu (toki lisähintaan). Edge HD:lle ei ole alkuun ollut saatavilla lyhentimiä, joten pitkän polttovälin seurantaongelmat ovat jäljellä vaikka kuva-ala onkin siinä hyvin korjattu. Pitkän polttovälin etu on siinä, että se tuo pienenkin kohteen riittävän suurena kamerakennolle.

[Timi]

Tuota en vielä ihan käsitä.. miksi pitkä polttoväli on huono ? ja mitä kentäntasoitin tekee ? (jos löytyy linkki selventävään vastaukseen tai jos sen pystyy selventämään lyhyesti niin hienoa !)

Noita artikkeleita on juuri tullut kahlattua läpi järkkärin hankinnan jälkeen, mietiskellessä kaikenlaisia flattereita ja kuttereita.
(Kannattaa itsekin etsiä vastauksia niin on hieman lisähaastetta harrastukseen ... )
Esim.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9075.0

[fsol77m]

Ja kun seurannan tarkkuusvaatimus kasvaa (polttovälin pidentymisen myötä), tarvitaan myös kalliimpia jalustoja ja seurannankorjausta (autoguiding). Tavallinen EQ5/EQ6 ei kykene juurikaan 30-60s pidempiin valotuksiin tuollaisella 1500...2000mm polttovälillä. Tämä johtuu jalustan jaksollisista virheistä yms. mekaaniikan epätarkkuuksista, joita voidaan korjata lisäämällä systeemiin seurannankorjaus eli autoguiding (kustannus satoja euroja).

Samainen EQ5/EQ6 jalusta saattaa kuitenkin päästä pidempiin 120-180s valotuksiin ilman seurannankorjausta, kun kuvauspolttoväli on riittävän lyhyt (esim. 300-600mm). Tämä on yksi syy, miksi yleensä ohjataan aloittamaan tähtikuvaus jollakin pienellä linssiputkella. 2000mm polttovälin SCT:llä haasteita riittää eli kuvien onnistumisprosentti on alkuun pieni mm. seurantaongelmista johtuen. Vakio SCT-suunnittelulla kuva-alan reunat kaareutuvat (fokus ei ole tasossa keskiosan kanssa) ja lisäksi reunoilla on muitakin optisia virheitä kuten komavirhettä. Esim. Celestronilla on erikseen Edge HD SCT-malli, jossa näitä ongelmia on korjattu (toki lisähintaan). Edge HD:lle ei ole alkuun ollut saatavilla lyhentimiä, joten pitkän polttovälin seurantaongelmat ovat jäljellä vaikka kuva-ala onkin siinä hyvin korjattu. Pitkän polttovälin etu on siinä, että se tuo pienenkin kohteen riittävän suurena kamerakennolle.

Miten nuo meaden haarukka&kiila SCT:t soveltuvat noihin 2+ min valotuksiin ? eli onko mainitsemasi ongelma vain eq jalustoilla ?

[Kaizu]

Linkin takaa löytyy taulukko joidenkin jalustojen kantavuuksista ja seurantatarkkuuksista.
Meaden ja Celestronen haarukkajalustat ovat tarkkuudeltaan samaa luokkaa Syntan HEQ5 ja 6 jalustojen kanssa. PE- korjauksen kanssa voi saada joitain onnistuneita otoksia pitkällä polttovälillä, käytännössä edellyttää automaattista seurannan korjausta.

http://lambermont.dyndns.org/astro/pe.html

Kaizu

[Timpe]

Ja kuten tuosta Kaizun linkittämästä jalustataulukosta voi päätellä, ei noin 1500 euron budjetilla vielä pääse oikein mihinkään kun puhutaan tähtikuvausjalustoista ja metriä pidemmistä kuvauspolttoväleistä. Tähän auttaa sitten se autoguiding, joka on liki reaaliaikainen järjestelmä jalustan epätarkkuuksien korjaamiseen. Tuo artikkeli on osa URSA:n wikiä, josta löytyy paljon muutakin hyödyllistä tietoa tähtikuvausta aloittavalle. Tässä siis linkki päätasolle: https://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/Kuvausopas

Harvalla on varaa ostaa valmiiksi niin tarkka jalusta, ettei sitä tarvitse korjata seurannan osalta. Tavallisempaa on katsoa jalustan kantavuustiedot ja jalustan hintaluokka mihin itse kullakin on varaa. Tuosta hintaluokasta valitaan sitten sopivin (tarkin) jalustamalli omaan käyttöön ja annetaan autoguidingin hoitaa seurantaongelmat riittävän pieniksi, jotteivat ne häiritse liikaa loppukuvissa. Sama ongelma esiintyy siis millä tahansa kohtuuhintaisella jalustalla riippumatta sen tyypistä (olkoon se suunnittelultaan haarukkajalusta tai saksalaistyyppinen ekvatoriaalijalusta tai jokin muu).

[fsol77m]

Kiitos kaikille vastanneille. Aika varma valintani lienee meaden lx200 10-12" mutta jalusta asiaa pohdin vielä. Kiitos !