Järkkäri vai pokkari planeettakuvaukseen

[Kontju]

Eli tavoite: Kuvata planeetoita (Saturnus, Jupiter,...) siten, että saisi videokuvaustoiminnolla sellaisen materiaalin, josta pinoamissoftalla sen lopullisen kuvan. Putkena Sky Watcher Skymax pro 150.

Vaihtoehto 1: Canon EOS 400D runko T2-adapterilla kiinni. Planeetan saa kennolle tallennettua, mutta läntin koko pieni ja tarkkuus suttuinen. Läntin koon saa tuplattua kun laittaa 2x Barlow-linssin väliin, mutta silti planeetan koko suhteessa kuva-alan kokoon turkasen pieni. Tuotos kelpaa Facebook-kavereille ihailtavaksi, muttei yksityiskohdiltaan LÄHIMAILLAKAAN sitä tasoa, mitä jotkut toiset harrastajat palstalla illasta toiseen julkaisevat. Liekö seuraava vaihtoehto kuvata okulaarin ja kameran optiikan läpi, mutta milläs ihmeellä digijärkkärin rungon ripustat tukevasti okulaarin perään. Nimimerkillä kerran jo järkkärin rungon betonille pudottanut. Niin ja tuossa EOS 400D:ssä ei tietenkään ole videotoimintoa niin kuin uudemmissa (joista tosin sain lukea että video väärää formaattia pinoamissoftille?).

Vaihtoehto 2: Jatka digijärkkärillä maanpäällisten kohteiden kuvausta ja pistä T2-adapteri lasinalustaksi? Hanki digipokkari okulaarin kautta kuvaukseen. Sen jo opin, että tellingin saa Ursasta (digiscope). Seuraava kysymys on,  että mikä pokkarin mallin pitäisi olla ja mitä ominaisuuksia siltä vaaditaan? Mainitut Canonin pokkarit joihin CHDK-softan saa asennettua, maksavat jo useamman satkun (viitsiikö planeettakuvauksen takia niin paljon investoida). Pitääkö olla ns. RAW-kuvausmahdollisuus? Kaiken lisäksi, kun lukee pokkareista tarpeeksi pitkälle, niin eiköhän ruveta suosittelemaan digijärkkäreitä. Eli takaisinko lähtöruutuun!?

Nimimerkillä ikuisesti lähtöruudussako?

[Timpe]

Olisiko web-kameran tuunaaminen planeettakuvaukseen sopiva ratkaisu tuohon tarpeeseen? Webkamerat ovat halpoja, eikä kuvaussovite 1.25" okulaariholkkiin maksa sekään paljoa. Joku muu allekirjoittanutta tietävämpi saa kertoa systeemin huonot puolet. Kenno on pieni ja se poimii planeetan keskeltä putken kuva-alaa, joten pääset hyviin "suurennuksiin" halvalla alkusijoituksella. (Vertailun vuoksi ne huippukuvaajien (kuten Ari Haavisto) planeetta/Kuukuvat syntyvät reilusti yli 4000mm kuvauspolttovälillä, suurella kuvausputkella ja planeettakuvaukseen suunnitellulla CCD-kameralla.)

http://www.astro.shoregalaxy.com/webcam_astro.htm
www.google.fi/search?q=planetary+photos+web+camera
http://www.teknofokus.fi/Foto/renkaat/rengasvw.htm

[MarkoM]

Jos planeettakuvaus on mielessä niin kysymykseen voi melkeinpä vastata, ettei kumpaakaan. Planeettakuvaukseen kannattaa mieluummin harkita vaikkapa sopivaa web-kameraa tai esim. jotain Imaging Sourcen -kameraa, joilla planeettakuvausten pitäisi onnistua ihan eri malliin kuin järkkärillä tai pokkarilla. Myös useimmilla kaukoputkivalmistajilla on vastaavia Aurinkokunnan kohteiden kuvaamiseen tarkoitettuja edullisia kameroita, joten myös niiden valikoima kannattaa tarkistaa.

Jos sen sijaan mielit Kuun, Auringon tai syvän taivaan kuvaamista, niin stten valinta ehkä kallistuu järkkärin puolelle ja siihen rinnalle planeettakuvauksia ajatellen joku em. kamera (budjetista riippuen).

[Kontju]

Siis siis... sehän webbikamera tarvitsee olla liitetty tietokoneeseen. Mites ihmeessä sitä viitsii tietokonetta tuonne ulos pakkaseen viedä, menee vielä rikki.

Ja millä tavalla se kuva fokusoidaan - juostaan putken ja tietsikan näytön väliä n kertaa niin kauan että kuva on fokuksessa?

Sori tyhmän on pakko nämä tyhmät kysymykset on kysyä.

Sinänsähän webbikameroita saa jo kympillä-parilla, ei sen puoleen. Eli siinä mielessä kyllä....

[Kontju]

Tuli myös semmoinen idea mieleen, että mitäs jos ostais toisen 2x Barlowin ja laittaisi kaksi Barlow-holkkia peräkkäin ja digijärkkäri perään.

[MarkoM]

Kaksi Barlowia peräkkäin lisää kyllä suurennusta, mutta samalla myös heikentää valovoimaa ja helposti kuvioihin astuu mukaan myös optisen akselin taipuminen järkkärin painosta.

Baaderin okulaarisuurennussovite voisi tietysti olla hyvä vaihtoehto, jos järkkärillä pitää kuvata: http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm

[Kontju]

Kaksi Barlowia peräkkäin lisää kyllä suurennusta, mutta samalla myös heikentää valovoimaa ja helposti kuvioihin astuu mukaan myös optisen akselin taipuminen järkkärin painosta.

Paljon mahdollista

Baaderin okulaarisuurennussovite voisi tietysti olla hyvä vaihtoehto, jos järkkärillä pitää kuvata: http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm

Tarkistin tämänkin - mistähän kohtaa luin (en löydä enää), että okulaarin rungon ulkohalkaisija saa olla enintään 37 mm ja kaikki mun okulaarit ovat sitä paksumpia. Että pitääkin olla hankalaa - ja miksi ne ei oo tehny sisähalkaisijaltaan laajempaa mallia....

[einari]

Kyllä tosiaan webkamera on paras vaihtoehtoehto planeettakuvaukseen.
Sitten järjestyksessä digijärkkärin videokuvaus ja pokkarin videokuvaus.
Läppäriä kyllä voi käytellä ulkona pakkasessa. Siinä vaan pitää olla hieman tarkkana - pitää olla päällä kun vie ulos, säilyttää sopivassa kotelossa tai käyttää vaikka istuinlämmitintä.

Planeettojen kuvat joka tapauksessa jää aika pieneksi vaikka polttoväliä on 5000 milliäkin - tuhannen pikselin kennolle mahtuu hyvinkin.

[Kontju]

Sitten järjestyksessä digijärkkärin videokuvaus ja pokkarin videokuvaus.

Hieman spekulaatiota. Vanhemmilla webbisivuilla ja Tähtivalokuvauksen oppaassa puhutaan aika paljon digipokkareista. Mutta nyt kun on jokunen vuosi mennyt noiden medioiden päivityksistä, niin digijärkkäreiden hinnat ovat halpuneet joten kiinnostus niitä kohtaan lisäntynyt. Olikohan jossain vielä presentaatiota kinofilmille kuvaamisesta... Vaikka ei sen puoleen, en minä noista oppaista mitään irti saisikaan.

Niin ja kun yrittää etsiä hintatietoja tälläkin palstalla suositelluista pokkareista, niin monia malleja ei ole enää edes myynnissä!

[einari]

En täysin ymmärtänyt lausetta 'presentaatiota kinofilmille kuvaamisesta'.
Kinofilmille kuvaaminen on nykyään kuriositeettihommaa - ja vielä vähemmän sopii planeettakuvaukseen.

Digipokkarit vaihtuu niin tiheään tahtiin että suosituksetkin vanhenee nopeasti.
Vaan eipä niissä niin suurta eroa ole jos planeettakuvausta ajattelee - jos HD-kuvausta löytyy 30 fps nopeudella (tai nopeammin) niin hyvä on, jos tietoa löytyy vähäisestä kohinasta niin se on plussaa.

[Timpe]

Siis siis... sehän webbikamera tarvitsee olla liitetty tietokoneeseen. Mites ihmeessä sitä viitsii tietokonetta tuonne ulos pakkaseen viedä, menee vielä rikki.

Kuvausläppäriksi kelpaa melkein mikä tahansa vanha Windows(XP) kannettava, jolle löytyy käyttämäsi web-kameran ajurit. Näitä saa käytettynä vaikka tällaisista liikkeistä, jollei joku lähipiirissä ole tuollaista vanhaa kannettavaa muutoin hyllyttänyt vaihdettuaan uudempaan malliin. Toisen romu on näet toisen aarre näissä kuvioissa, eikä vanhempaa konetta tarvitse sääliä liikaa. (Jokin kuljetuslaatikko on toki paikallaan niitä pakkaseen vietäessä )

[Kontju]

Kuvausläppäriksi kelpaa melkein mikä tahansa vanha Windows(XP) kannettava, jolle löytyy käyttämäsi web-kameran ajurit. Näitä saa käytettynä vaikka tällaisista liikkeistä, jollei joku lähipiirissä ole tuollaista vanhaa kannettavaa muutoin hyllyttänyt vaihdettuaan uudempaan malliin. Toisen romu on näet toisen aarre näissä kuvioissa, eikä vanhempaa konetta tarvitse sääliä liikaa. (Jokin kuljetuslaatikko on toki paikallaan niitä pakkaseen vietäessä )

Tässä on kyllä ideaa, kiitti vinkistä. Ja tuskin sitä kuvaukseen ryhtyy jossain tulipalopakkasilla. Käsittääkseni kaikki vehkeet pitää viedä pihalle jähtymään ennen kuvausta ja sitten myös tuoda läppäri sisälle lämpenemään huoneenlämpöön ennenkuin rupeaa käsittelemään otoksia.

Einarin kanssa samaa mieltä kinofilmeistä.

[Kuulapaa]

-16 astetta ja kymmenen tuntia ollut vanha IBM:n T41 kiinnitaitettuna pihalla ohjaamassa kameraa suhteellisen tiukkaan jätesäkkiin käärittynä. Prosessori lämmitti sisältä ja näytön päällä oli verkkomuuntaja tuottamassa lämpöä. Samanlaisen reissun tehnyt muutaman kerran eikä vaurioita ole syntynyt.

Kamera ja optiikka huolettaa enemmän sillä kun 1kg monikerroslasimassaa jäähtyy niin sitä ei halua kiireessä lämmitellä. Ei varmasti optimikäyttölämpötila millekään laitteelle...

[Kokkonen]

Ibarin thinkpadi ollut -28 asteen tuuletuksessa 7 tuntia ilman mitään suojia... huurretta alkoi muodostua näytölle jne, mutta edelleen on kone jokapäiväisessä käytössä...
En suosittele kokeilemaan uudemmilla läppäreillä mutta k.o. ibari on yli 5v. vanha ja painoakin löytyy yli 4 kiloa 15,6" läppärille, joka kertoo raudan määrästä, ja vanhanaikaisuudesta.
Kameran kanssa olen ollut hieman varovaisempi, samoin uudempien läppärien kanssa.

-V.K.-

[Kuulapaa]

Edellisiin viitaten: