Eksoplaneetta Qatar-1 b

[PetriKe]

No niin, ensimmäinen eksoplaneettahavainto on nyt sitten tehty etänä New Mexicosta.

Kohteena Qatar-1 b, joka kiertää 12,8 mag tähteä.
Observatorio: The Caisey Harlingten Observatory, NM, USA
Aika: 9.6.2012 5:35 - 11:05 UT

Liittenä grafiikka havaitsemastani ylikulusta (Credit: Exoplanet Transit Database TRESCA -sivuston kautta luotu).

[naavis]

Onnea havainnosta! Olen jo pitkään haaveillut ylikulkuhavainnon tekemisestä ihka omilla välineillä. Alunperin tarkoituksena oli tehdä havainto kaiken lisäksi järkkärillä, mutta se haave varmaan jää, sillä olen syksyllä siirtymässä CCD-kameraan.

[PetriKe]

Onnea havainnosta! Olen jo pitkään haaveillut ylikulkuhavainnon tekemisestä ihka omilla välineillä. Alunperin tarkoituksena oli tehdä havainto kaiken lisäksi järkkärillä, mutta se haave varmaan jää, sillä olen syksyllä siirtymässä CCD-kameraan.

Kiitos! Eihän ylikulun havaitsemisessa Suomesta käsin ole muita esteitä kun sää. Täytyy etsiä omille laitteille sopivan kirkas kohde ja sitten kelin pitää natsata kohdilleen. Tämä voi olla täällä kotimaassa haastavaa, kun ylikulun tallentaminen vaatii helposti 6 tunnin yhtämittaisen havaintojakson.

CCD luonnollisesti parantaa mahdollisuuksia entisestään, kun ulottuville avautuu himmeämmätkin kohteet.

[Timpe]

Muutamien magnitudin sadasosien kirkkauseroja... huh-huh
Aika pienistä kirkkauseroista on siis kyse ja jos aikaa tarvitaan useita tunteja, niin "haastava" voi olla asian vaativuuden vähättelyä! Hieno havainto ja sen tuloksena on saatu kaunis valokäyrä.

[Ransu]

Onnittelut täältäkin, todella haastavaa yrittää saada noin pieniä eroja näkyviin. Havaintopaikan täytyy olla todella hyvä.  Voisin kuvitella että tähden yli leijaileva voikukan höytyvä aiheuttaa jo enemmän kirkkausvaihtelua.

[PetriKe]

Eksoplaneettojen aiheuttamat pimennykset ovat todella pieniä. Tämä pimennys on vielä sieltä syvimmästä päästä ja siksi suhteellisen helppo havaita käyttämilläni laitteilla.

Observatorio sijaitsee New Mexicossa (USA) aivan  osavaltion lounaiskulmassa lähellä Arizonan rajaa. Korkeutta merenpinnasta on n. 1400 metriä ja ympäristössä preeriaa, vuoria ja metsää. 16-tuumaisen RC-putken lisäksi käytössä on CCD-kameroiden aatelia, back-illuminated Apogee Alta U42 NABG, jonka hinta USA:ssa on n. $50 000! Kamera on lisäksi varustettu 10 suotimella sekä lisäjäähdytysrungolla, joka mahdollistaa kennon jäähdytyksen -65 C alle käyttöumpäristön lämpötilan.  Eli käytössä todella high-end laitteet.

[Timpe]

Selitätkö vielä noista valokäyristä lisää? Hetken tutkittuani näyttää siltä, ettei alempaan "Trend removed" käyrään ole tehty mitään korjausta tuon referenssitähden (ilmakehä?)vilkkumisen suhteen. Jos katsoo noita referenssitähden/valokäyrän kuoppia ja huippuja, niin ne korreloivat varsin hyvin varsinaisen valokäyrän "mikromuutosten" kanssa ja vähentämällä tuon referenssintähden muutokset originaalikäyrästä, pitäisi tulla järkeilyni mukaan liki tasainen valokäyrä, jossa on jäljellä tuo ekson aiheuttama "selvä" tiputus kirkkaudessa (siis tuon "Trend removed" käyrän tilalle). Tämä siis maallikon silmin asiaa tarkastellen, joten kerrotko missä ajatukseni meni vikaan?

[Lauri Kangas]

Alin käppyrä ei ole referenssitähtien suhteellista fotometriaa, vaan niinkuin otsikko kertoo residuaalit (virheet) eli havaittu data josta vähennetty ennustettu malli. Tässä tapauksessa ennustettu malli on tuo viiva joka havaintodataan on sovitettu. Siitä syystä niissä näkyy samat heilahtelut kuin alkuperäisessä datassa. Tuosta on lähinnä korjattu kaikki havainnot (myös ylikulun ajalta) samalle tasolle jolloin saa kuvan mittaustulosten epätarkkuuden aiheuttaman hajonnan suuruudesta.

Trend removed -käppyrästä on taas tuon sovituksen perusteella vähennetty pois pitkän aikavälin muutoksia joka tässä tapauksessa näkyy vain muutaman pikselin eroina käppyröihin sovitetussa mallissa. Trend removed -sovitus on pikselilleen vaakasuora. Ei siis ole paljon trendiä häiritsemässä mittausta, kun on niin hvyät vehkeet.

[Timpe]

Ok, kiitos hyvästä selvennyksestä, Lauri. Luulen tuosta jo jotain oppineeni ts. näissä mennään vielä kertaluokkaa korkeammissa sfääreissä havaintotarkuudeltaan kuin aiemmin luulin... 

[PetriKe]

Kiitos Laurille hyvästä selvennyksestä.

Kun tuo oma data tuonne TRESCAn tietokantaan syötetään, niin käytetään nk. model fitting metodia. Siinä kerrotaan mm. havaittu eksoplaneetta, jotta uusi havaintodata voidaan sovittaa jo olemassa olevaan pimennysmalliin (joka on syntynyt aikaisempien havaintojen ja siihen sovellettujen matemaattisten mallien pohjalta).

Datan laatu sanelee sitten hyvin pitkälti sen, kuinka tarkkoja ajoituksia saadaan pimennyksen alulle (ingress) ja lopulle (egress). Näistä taas saadaan laskettua pimennyksen keskikohta, jonka heilahteluista eri havaintojen kesken voidaan päätellä saman systeemin mahdollisten muiden planeettojen olemassaolo.