Tarkentamisen sietämätön vaikeus

[jlahtonen]

Putkena on Sky-Watcher Skyliner 200P. Okulaareina putken mukana tulleet 25 ja 10 mm okut Celestronin 2x omni barlowilla täydennettynä. Muuten olen putkeeni tyytyväinen, mutta tuo tarkentaminen tuottaa tuskaa. Kollimointia olen hinkannut pitkin talvea ja sen pitäisi nyt olla sekä filmipurkilla, että laaserilla katsottuna kunnossa. 25 mm okulaarilla saan mielestäni aika terävän kuvan aikaiseksi. Ainakin nuo syvän taivaan kohteet ovat nättejä katseltavia.

Tuon 10 millisen kanssa olen sitten tuskaillut sitäkin enemmän, kun olen yrittänyt noita planeettoja katsella. Kuvasta ei saa millään niin terävää, että planeetan pinnan kuvioista saisi jotain irti. Esimerkiksi eilen Mars oli epäterävä oranssi pallo. Kun aikani sitä tuijottelin, luulen ainakin nähneeni oranssin keskellä joitakin hieman tummempia alueita. En kuitenkaan sen perusteella menisi väittämään, että siellä on eri värisiä alueita, jos en olisi valokuvista sellaisia aikaisemmin nähnyt. 2x barlowilla aletaan liikkumaan jo tuon putken kanssa järkevän suurennoksen ylärajoilla ja siedettävän terävän kuvan saaminen onkin sitten aivan mahdotonta.

Jotta homma ei olisi liian vaikeata, minulla on tietenkin silmälasit. Likinäköä on aika vähän, mutta sen lisäksi on sitten hajataittoa. Oletan että tuo hajataitto on se asia, joka hankaloittaa tarkentamista enemmän. Tuossa 25 mm okun kanssa pystyy vielä jotenkin käyttämään laseja, mutta 10 mm okussa linssi on niin pieni ja eye relief niin mitätön, että lasien kanssa katsomisesta ei tule mitään. Vähän kuin katselisi epäterävää kuvaa avaimenreiän läpi.

Todennäköisesti asia ratkeaisi sillä, että ostaisin pari jotain parempilaatuista okulaaria ja pistäisin nuo alkuperäiset pöytälaatikon pohjalle keräämään pölyä. Ajattelin kuitenkin kysäistä muutaman tarkentavan kysymyksen ennen kuin ryntään tilailemaan uusia leluja.

• Kuinka terävää kuvaa tuommoisella putkella voi edes saada aikaan? Toki se riippuu seeingistä, mutta jotain osviittaa olisi kiva kuulla. Tietää sitten mitoittaa omat odotuksensa oikein.
• Kamerassa aukon suuruus vaikuttaa syvyysterävyyteen. Mitä pienempi aukko, sen suurempi se terävyysalue on pituussuunnassa. Päteekö sama myös kaukoputkiin eli onko tuommoinen f6 putki vaikeampi tarkentaa kuin esimerkiksi joku f11 putki?
• Okulaarin laatu ilmeisesti vaikuttaa itsessään myös kuvan terävyyteen. Kuinkahan paljon paremman kuvan tervesilmäinen saisi aikaiseksi esimerkiksi Baader Hyperionilla verrattuna noihin S-W bulkki-okuihin. Meikäläisellä pelkästään se mahdollisuus korjata silmän virheitä laseilla parantaa kuvaa jo huomattavasti.
• Kuinka paljon katseluympäristöllä on vaikutusta? En eilen jaksanut lähteä takapihaa kauemmas, vaan yritin tulla toimeen naapurin gestapo-valojen loisteessa. Se toki vaikeuttaa silmän sopeutumista ja estää himmeämpien kohteiden näkemistä. Onko sillä kuitenkaan vaikutusta näihin tarkentamisongelmiin?
• Kuinka paljon noilla arvokkaammilla okulaareilla on sitten eroa. Televuen okulaarit alkavat olemaan siinä hinnoissa, että näillä harrastusmäärillä ne menevät jopa minun kipukynnykseni yli. Lähinnä olen noita Hyperioineita harkinnut. Tuntuvat olevan monen mielestä riittävän laadukkaita

-Juha

[Never]

Tuon 10 millisen kanssa olen sitten tuskaillut sitäkin enemmän, kun olen yrittänyt noita planeettoja katsella. Kuvasta ei saa millään niin terävää, että planeetan pinnan kuvioista saisi jotain irti. Esimerkiksi eilen Mars oli epäterävä oranssi pallo. Kun aikani sitä tuijottelin, luulen ainakin nähneeni oranssin keskellä joitakin hieman tummempia alueita. En kuitenkaan sen perusteella menisi väittämään, että siellä on eri värisiä alueita, jos en olisi valokuvista sellaisia aikaisemmin nähnyt. 2x barlowilla aletaan liikkumaan jo tuon putken kanssa järkevän suurennoksen ylärajoilla ja siedettävän terävän kuvan saaminen onkin sitten aivan mahdotonta.

Tuo ainakin kuulostaa tyypilliseltä huonolta seeingilta. Sää ei vaan aina - ja oikeastaan harvemmin - suosi. Millaisista olosuhteissa katselet? Puhuit ainakin takapihasta. Onko esim. lämpösäteilyä alueella paljon, onko putki päässyt jäähtymään ulkoilmaan tarpeeksi kauan jne.? Jos seeing on huono ja katselet esim. kaupungista niin siinä ei Baaderin Hyperionit saati sitten Ethosit paljoa auta...

Eikä esim. Mars mainitsemaasi kummoisemmalta näytä omalta takapihaltanikaan, täältä valojen keskeltä. Kunnon planeettahavainnot vaativat kärsivällisyyttä ja erinomaista seeingiä.

/Jaakko

[mistral]

1.  Katso vaikkapa Ari Haaviston kuukuvia, kertovat S-W:n peilin tarkkuudesta, eli tuskin peilissä on vikaa. Kaupungissa seeingiin vaikuttaa vielä katujen ja talojen lämpövaraus jos on ollut aurinkoinen päivä.

2.  Käsittääkseni suurempi f-luku parantaa syväterävyyttä.

[Lithos]

Minun oma kokemukseni on se että vapaa ilta ja hyvä planeettakeli sattuvat yhteen sen 3-4 kertaa vuodessa, ja muilla kerroilla katsellaan lähinnä puuroa. Luonnollisesti ne eivät satu koskaan kohdalle silloin kun kuvausvermeet olisivat viritettynä. Jo ero kohtalaisen hyvän ja normaalin huonon kelin välillä on järkyttävän suuri. Loistavaa keliä ei omalle kohdalleni ole vielä edes sattunut.

Hajataittoisuus tarkoittaa minun ymmärrykseni mukaan sitä että tarvitset okulaarin jonka läpi voi katsella silmälasien kanssa. 150 - 200 kertaisella suurennuksella pitäisi planeetoista irrota yksityiskohdat jota niistä nyt yleensä voi nähdä. Hyvälaatuinen 6 - 7.5 millimetrin okulaari olisi tuohon hyvä ja ei tarvitsisi barlowin kanssa leikkiä. Ainakin noissa TMB:n super planetaryissä joiden mukaelmia esim. Teleskop Express myy HR planetary nimellä on hyvä eye relief joten siinä voisi olla OK vaihtoehto. Ortoskoopit eivät oman käsitykseni mukaan ole oikein silmälasi ystävällisiä vaikka muuten parhaita planeettaokulaareja olisivatkin.

[Jyri Lehtinen]

Oivia pointteja tulikin jo yllä. Planeettahavainnoissa onnistuminen riippuu todella herkästi niin ilmakehän rauhallisuudesta kuin havaitsijan kokemuksestakin. Visuaalisesti jopa Jupiter on ensinäkemältä varsin hailakka.

Sanoisin kyllä, että ongelmasi ydin on silmien hajataitossa. Liki- ja kaukonäön saa kaukoputkella korjattua vain tarkentamalla hieman eri kohtaan. Hajataiton korjaamiseksi tarvitsee taas tarvitaan erillinen optinen elementti (silmälasit). Käytännössä siis jos silmissä on hajataittoa, on havainnonteossa riippuvainen pitkän silmävälin okulaareista. Esim. Hyperionit ovat tässä oikein hyvä vaihtoehto. Ne ovat optiselta laadultaan oikein mukiinmeneviä ja, mikä tärkeintä, kaikissa niissä on 20mm vakiosilmäväli. Näillä okulaareilla on siis rakenteensa ansiosta paitsi pitkä silmäväli, mutta se ei myöskään lyhene siirryttäessä lyhempipolttovälisiin okulaareihin.

[jlahtonen]

Kiitoksia kommenteista. Kuulostavat oikein hyviltä, kun tukevat omia päätelmiäni   

Seeing ei varmaan ollut eilen paras mahdollinen, eikä se kaupungissa varmaan sitä ole koskaan. Mielestäni se oli kuitenkin varsin hyvä siinä mielessä, mitä minä olen seeingillä oppinut ymmärtämään. Kuva ei vilkkunut, välkkynyt tai väreillyt yhtään. En vain saanut sitä tarkaksi. Putkenkin vein hyvissä ajoin ulos jäähtymään, joten pahimpien väreilyjen olisi luullut jo tasaantuneen.

Nuoruudesta on semmoisia muistikuvia, että kun tätä lajia aikaisemmin harrastin, sain planeetoista paremmin yksityiskohtia näkyviin. Tosin asuin silloin maalla ja silmätkin olivat 30 vuotta nuoremmat. Putkena oli RET-45, jonka ei pitäisi pärjätä tuolle nykyiselle.

Pitänee vakavasti miettiä tuota okulaarien hankintaa. Tälle kaudelle ei enää oikein hankintoja ehdi tekemään, mutta syksyä varten valmiiksi...

-Juha

[Never]

Sanoisin kyllä, että ongelmasi ydin on silmien hajataitossa. Liki- ja kaukonäön saa kaukoputkella korjattua vain tarkentamalla hieman eri kohtaan. Hajataiton korjaamiseksi tarvitsee taas tarvitaan erillinen optinen elementti (silmälasit).

Näinkö tosiaan on? Itse olen aina havainnut ilman silmälaseja lievän hajataiton kanssa. Nyt sanotaan että pitäisikin olla silmälasit! Tästäkö johtuu että olen "huono näkemään yksityiskohtia"... tätä täytyy ehdottomasti päästä testaamaan

/Jake

[Jyri Lehtinen]

Näinkö tosiaan on? Itse olen aina havainnut ilman silmälaseja lievän hajataiton kanssa. Nyt sanotaan että pitäisikin olla silmälasit! Tästäkö johtuu että olen "huono näkemään yksityiskohtia"... tätä täytyy ehdottomasti päästä testaamaan

Näin se järkeillen menee. Tietenkin se, mikä toimii, riippuu paljon silmien kaipaamasta korjauksesta. Omissa silmissäni on vain lievää likinäköä ja havaitsen ehdottomasti mieluiten ilman laseja. Hajataiton kanssa havaitsemisesta en pysty omaa kokemusta sanomaan.

[jlahtonen]

Näinkö tosiaan on? Itse olen aina havainnut ilman silmälaseja lievän hajataiton kanssa. Nyt sanotaan että pitäisikin olla silmälasit! Tästäkö johtuu että olen "huono näkemään yksityiskohtia"... tätä täytyy ehdottomasti päästä testaamaan

/Jake

Ehkä tässä ratkaisee tuo "lievä". Itselläni optikko on lisäillyt tuota hajataittokorjausta laseihin jo useampaan kertaan, joten en voi enää puhua lievästä hajataitosta. Likinäköisyys ei ole sen sijaan muuttunut mihinkään viimeisen 25 vuoden aikana.

-Juha

[kmu]

Tuossa hajataitteisuuden merkityksessä on olennaista exit-pupillin koko. Mitä suurempi suurennus (eli pienempi exit-pupilli) sitä enemmän saa hajataitteisuutta olla ilman havaittavaa haittaa. Kivaa kuvaajaa aiheesta lontoon murteella löytyy televuen sivuilta heidän dioptrx-hajataitelisälaitteen kohdalta (http://www.televue.com/engine/TV3_page.asp?id=54&Tab=_Choose), josta huomaa, että tuolla alkupäässä esitetyllä yhdistelmällä (10mm oku, F6-putki) havaittavan hajataiton määrä pitäisi olla tuolla 1.5 diopterin tienoilla. Sitä suurempi, niin laseja olisi hyvä käyttää. Huomattava on tietenkin, että kyseesssä on vain suuntaa-antava lukema, joillakin häiritsee aikaisemmin, joillakin myöhemmin...

    - Kaj -

[jlahtonen]

Höh

Tuon perusteella pitäisi nimenomaan olla enemmän ongelmia sen 25 mm okulaarin kanssa, sillä siinähän tuo exit pupilli on paljon isompi. En tosin muista, paljonko minulla tuota korjausta tarkkaan ottaen on. Ei varmaankaan yli 1.5 diopterin verran.

Kai sitä vain pitäisi uskaltautua tilaamaan joku parempi okulaari ja testata. Rahaahan se vain on, mutta harmittaa jos lopputulos ei kuitenkaan tuosta juurikaan parane.

-Juha

[Lithos]

Sinulla on varmaankin sama ongelma kuin minulla: sen verran kaukana muista asian harrastajista että kokeilemaan ei oikein muiden laitteilla pääse. Sen suhteen on tosin helppoa että hyvä okulaari ei kyllä koskaan mene hukkaan, hyvin pidettynä kestää todennäköisesti pidempään kuin käyttäjänsä.

[jlahtonen]

Näkyy tässä Tampereella jonkin verran noita harrastajia olevan. Tuo sosiaalisuus vain on sen verran huonossa hapessa, että en ole vielä saanut aikaiseksi hakeutua muiden harrastajien pariin.

Uskon kyllä, että se hyvä oku ei mene hukkaan. Mietityttää silti, että korjaako se juuri tämän ongelman, joka tällä hetkellä kaikkein eniten tuottaa harmia.

-Juha

[Timpe]

Edellisestä on vielä unohtunut Bahtinovin maskin käyttäminen. Tarkenna okulaarin kuva kohdalleen tuollaisen maskin avulla ja käännä sitten putki kohti planeettaan (hmm... toimiiko tuo maski muuten pleneetoillakin, enpä tiedä?). Tämän jälkeen tiedät, ettei kyse ole puutteellisesta tarkennuksesta vaan seeingin/optiikan kehnoudesta.

Toinen edellä mainitsematon juttu on tuollaisen 200/1200 Newtonin jäähtyminen ja sen putkivirtauksien vaikutus yksityiskohtien näkymiseen. Myös tässä ketjussa on mielipiteitäni samasta aiheesta. (Omassa putkessani tämä puoli on mielestäni nyt kunnossa ja saan kookkaalla 300/1500mm Newtonilla hyvän kuvan, kun vai kelit antavat myöten tai ennätän visuaalihavaitsemaan kuvaamisen sijasta... )

[mistral]

Uskon kyllä, että se hyvä oku ei mene hukkaan. Mietityttää silti, että korjaako se juuri tämän ongelman, joka tällä hetkellä kaikkein eniten tuottaa harmia.

-Juha

Veikkaisin että syväterävyyteen vaikuttaa myös silmävara, eikä ainoastaan suuri f-luku. Eli, jos syväterävyydellä voi lieventää hajataitteisuuden haittaa, voisi esim Celestron Xcel tai Hyperion okut pitkän silmävaransa ansiosta tuoda lievennystä hajataitteisuuteen. En siis ole satavarma tästä, mutta kokemuksesta vaan olen tähän päätynyt.