Avaruus.fi - keskustelualue

Tarkoitan tuon putken mukana tullutta himmeliä, jossa ei azimutaalin kanssa ole muuta tekemistä kun sen systeemin tyyppinimi. Onhan Celestronin isotkin gps putket azimutaalisia, en toki dissaa tyyppiä. Oma Dobsonikin on azimutaalinen, en tosin vertaisi vanerilootaa joka on laakeroitu teflon paloilla nestevaimenteiseen videopäähän.

On mulla tuollanen Slik Pro 700DX AMT kolmijalka + SH-807 kinopää.

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 27.12.2010, 23:29:23
maakaukoputken kuin tähtiputkenkin jalustaksi aina tuonne 150x suurennukseen asti. Hienoliikunnat tekevät siitä itseasiassa paremman kuin videojalustoista, silloin kun kohteena on vaikka planeetta, jota seurataan tuolla 150x suurennuksella.

"Kohtuuhintaiset" videopäät (esim. Manfrotto 503, link) sietävät hyvin 20-60x/80mm tyyppisen lintukaukoputken tuomat suurennukset, mutta näiden kantavuus/tukevuus/käsiteltävyys loppuu kesken noin 75x...100x suurennuksen ja 500-600mm polttovälin tienoilla. Tämän jälkeen alkaa se normaali tutina, mikä haittaa jo havaintoja (vaikka alla olisi tukeva valokuvauskolmijalka). Videopään liikunta-alue ylös taivaalle on myös rajoittava tekijä, vaikka maakaukoputkessa olisi 45 asteen katselukulmakin.

Omat kokemukset aiheesta ovat Leica 20-60x/77mm lintuputkesta ja SW80ED (600mm) tähtikaukoputkesta tuollaisen videopään + Gitzo 1410 kolmijalan päällä. Tähtikaukoputken jalusta on siis selvästi parempi ratkaisu kaukoputken alle tähtitaivaalle katsottaessa, kuten Meade-mad tuossa jo totesikin. Myös nimimerkki Pappa kirjoittaa tuossa yllä asiaa jalustan tukevuusvaatimuksista, joten ihan turha on odottaa saavansa 200 euron kokonaishinnalla (putki+jalusta) minkäänlaista "tukevuutta" maakaukoputkenkaan alle.

Tuli sitten hommattua tuo Scopos 66 ED putki + kulmaprisma maakohteita varten ja Hyperionin zoomi. Valovoimassa ja visuaalisessa kuvakentän laaja-alaisuudessahan se tietty häviää noille minun 25x100 kiikareille, mutta kuvan tarkkuus onkin sitten ihan toista luokkaa. Nyt jopa näkee jupiterinki pyöreänä pallukkana ja juovan kera. Ennen se oli vaan epäselvä värimössö :). Ekaa kertaa bongasin myös M1:sen.

Lainaus käyttäjältä: jone - 26.01.2011, 23:24:15
Tuli sitten hommattua tuo Scopos 66 ED putki + kulmaprisma maakohteita varten ja Hyperionin zoomi. Valovoimassa ja visuaalisessa kuvakentän laaja-alaisuudessahan se tietty häviää noille minun 25x100 kiikareille, mutta kuvan tarkkuus onkin sitten ihan toista luokkaa. Nyt jopa näkee jupiterinki pyöreänä pallukkana ja juovan kera. Ennen se oli vaan epäselvä värimössö :). Ekaa kertaa bongasin myös M1:sen.

Pieni sivukommentti. Itselläni on myös Scopos 66 ED putki johon olen ollut oikein tyytyväinen jo noin 3 vuotta. Käytän sitä usein erilaisissa visuaalihavannoissa (mm. muuttuvien tähtien visuaalihavaitseminen eli ns kiikarimuuttujia sillä toisinaan havaitsen).

Jos tällä aikoo katsoa planeettoja kannattaa ostaa laadukas lyhyen polttovälin okulaari (esim. okulaarin polttiväli noin 5 mm tai niillä hujakoilla).

Scopos 66 on mielestäni hyvä valinta (kokoluokassa siis) mutta vaatii tukevan jalustan. Putki on hieman raskas ollakseen noinkin pieni.

-ML

Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 30.01.2011, 21:12:40
Pieni sivukommentti. Itselläni on myös Scopos 66 ED putki johon olen ollut oikein tyytyväinen jo noin 3 vuotta. Käytän sitä usein erilaisissa visuaalihavannoissa (mm. muuttuvien tähtien visuaalihavaitseminen eli ns kiikarimuuttujia sillä toisinaan havaitsen).

Jos tällä aikoo katsoa planeettoja kannattaa ostaa laadukas lyhyen polttovälin okulaari (esim. okulaarin polttiväli noin 5 mm tai niillä hujakoilla).

Scopos 66 on mielestäni hyvä valinta (kokoluokassa siis) mutta vaatii tukevan jalustan. Putki on hieman raskas ollakseen noinkin pieni.

-ML

Laitetaan tähän vielä yksi linkki yhteen galaksikuvaan (M51) joka on otettu juuri Scopos 66 putkella.

http://scifi.pages.at/monilein/m51.html

Kyllä onnistuu siis tällä putkella myös tähtikuvaus osaavissa käsissä :)

-Mika Luostarinen