Avaruus.fi - keskustelualue

Moi
Hankin tuossa vähän aikaa sitten ensimmäisen kaukoputkeni
peiliputki Bresser Messier 130/1000 ja nyt tuli ajankohtaiseksi hankkia uusi kamera.
Ajattelin ostaa Pentax k-x järjestelmäkameran.
Eikös nämä laitteet saa toisiinsa kiinni. Sen nyt olen saanut selville että tarvitaan T2 sovitin
ja kuvatasosovite.
onko nämä kuvatasosovitteet merkkikohtaisia?
Kaukoputken mukana tuli 2xachro barlow sovite. Tekeekö tällä mitään kuvauksessa
vai olisiko hyvä sitten ostaa jotain muuta tilalle?

Ajattelin kuvata ensialkuun kuuta ja miksei planeettojakin. Ei varmaan tuolla kaukoputkella muuta kannata
kuvaillakaan. kun ei ole seurantamoottoria.

Mietin myös voisiko kaukoputkea käyttää myös kesällä.
Tarvinnee kääntöprisman. Onko sekin merkkikohtainen?
Saako kääntöprismaan sitten kameran kiinni?

Kääntöprisma ei ole merkki kohtanen ja tosta barlowista löytyi tietoa, mutta oli sakemannien kielellä, ei ymmärrä. Jos kuvatasonsovite kiinnitykseltään passaa ni pitäs käydä. Siitä on juttua jossain ketjussa täällä.

Lainaus käyttäjältä: kivi - 07.04.2010, 13:03:46
..kilp
Eikös nämä laitteet saa toisiinsa kiinni. Sen nyt olen saanut selville että tarvitaan T2 sovitin
ja kuvatasosovite. onko nämä kuvatasosovitteet merkkikohtaisia?

Jos tarkennuslaitteessa ei ole T2 kierrettä tarvitset kuvatasosovitteen johon saat sitten kamerasi T2 sovitteella kiinni. Kuvatasosovite ei ole merkkikohtainen.

Lainaa
Kaukoputken mukana tuli 2xachro barlow sovite. Tekeekö tällä mitään kuvauksessa
vai olisiko hyvä sitten ostaa jotain muuta tilalle?

Jos barlowissasi ei ole T2 kierrettä niin ei toimi. Kuvauskayttöön soveltuvaa barlowia myy mm. Ylva.

Lainaa
Mietin myös voisiko kaukoputkea käyttää myös kesällä.
Tarvinnee kääntöprisman. Onko sekin merkkikohtainen?
Saako kääntöprismaan sitten kameran kiinni?

Prismat eivät ole merkkikohtaisia mutta edelleen siinäkin täytyisi olla tuo T2 kierre jos siihen järkkärin haluat kiinni.

Ei kameraa kannata newtoniin laittaa millään kääntöprismalla vaan ihan suoraan. Hyvä jos riittää tarkennusvara edes ilman prismaa.

Juuri noin kuin Lauri tuossa jo totesikin. Useimmiten kaupallisen Newton-putken mitoitus on tehty "kustannuksia säästäväksi", joten sen apupeilin koko on mitoitettu varsin pieneksi (lue: sellaiseksi, mikä riittää juuri ja juuri visuaalikäyttöön). Ja kun apupeili on halkaisijaltaan pieni, niin sitten pääpeiliä ei voida nostaa kovin paljon lähemmäksi apupeiliä ilman vinjetoinnin selvää lisääntymistä (pääpeilistä tuleva valokartio kasvaa yli apupeilin koon). Ja jotta sen Newtonin tarkennuspiste nousisi riittävän ylös putken kyljestä (digijärkkäriä varten), pitäisi tätä peilien optista mitoitusta / keskinäistä sijaintia muuttaa edellä kuvatulla tavalla.

Lyhyesti: jos Newton-putki on mitoitettu visuaaliputkeksi, niin siitä ei välttämättä saa tehtyä kuvausputkea ilman suurempia rakenteellisia muutoksia, joissa putken tarkennuspiste nostetaan riittävän ylös putken kyljestä (vaatii pahimmillaan putken lyhentämisen + apupeilin vaihtamisen suurempaan). Linssiputket ovat suosittuja kuvausputkia ihan hyvistä syistä, mutta pääsee Newtonillakin kuvaamaan jos sitä modaa riittävästi tai rakentaa oman putkensa (tai sitten ostaa kuvaus-Newtonin suoraan kaupasta).

Uudet peilittömät Panasonic, Olympus ja Samsung ovat helpommin saatavissa fokukseen niiden ohuemman rungon ansiosta. Ei vaan taida kukaan uskaltaa aloittaa noilla kokeiluja.

Noissa kenno on kahden ja puolen sentin verran lähempänä bajonetin reunaa kuin perinteisissä järkkäreissä. Se auttaa jo paljon fokuksen löytymisessä. Noiden kennojen kootkin ovat riittäviä pienille newtoneille ja 1 1/4" tarkennuslaitteelle.

jk

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 08.04.2010, 23:18:42
Noiden kennojen kootkin ovat riittäviä pienille newtoneille ja 1 1/4" tarkennuslaitteelle.

Tuosta kameran kennon koosta ja apupeilin suhteesta jäi vielä sanomatta, että omassa f5 putkessani on nyt 25% peitolla oleva apupeili (75mm apupeili / 300mm pääpeili). Tuossa TS-linkissä oli 33% peitolla oleva apupeili (50mm/150mm). Omalla putkellani tulee nyt lievää vinjetointia kulmista (ks. liitekuva), muttei mitään sellaista mitä ei saisi suht' helposti kuvankäsittelyssä ja fläteillä korjattua. Tuollainen 30...35% apupeilin peitto on tarpeen täyskennokokoisille järkkäreille (esim. Canonin 5D MkII) ja croppikennoiselle riittää siis noin 25% peitto. Tarkennuslaite on omassa putkessani 2" kokoinen.

Tuo vinjetointi on vain yksi osa kokonaisuudessa. Todennäköisesti bresserin peili on muodoltaan lähellä palloa, jolloin koma palloaberraatio alkaa näkyä suurilla kennoilla.

jk

editointi: korjattu virheellinen termi

Peilin pallomaisuudesta aiheutuva virhe on palloaberraatio. Kuvakentän reunoilla se saattaa näyttää komalta. Kuvan keskialueella koma vähenee mutta palloaberraatio ei. Palloaberraatio tulee siitä että peilin keskialueen valonsäteet fokusoituvat eri kohdassa kuin reuna-alueen säteet. Keskialueen fokus on kauempana. Palloaberraation vaikutus on isompi isohalkaisijaisella peilillä. Aika hyvin toimivia komakorjaimia on saatavissa F5 optiikalle, palloaberraation korjaamiseksi pitää sitten putki rakentaa Maksutoviksi.
Omaan 25 sentin valokuvaus Newtoniini tilasin juuri 100mm:n apupeilin, ei vinjetoi reunoilla, saa nähdä miten keskialueen käy.

Kaizu