Avaruus.fi - keskustelualue

Mikäs on Arin ja muiden samaa kennoa käyttävien kokemus tuosta 462C:stä? Mietin tässä itse planeettakuvaukseen värikameran hankkimista. Lisäksi tuossa 462:ssa näyttäisi olevan merkittävästi herkempi kenno IR-alueella kuin aurinkokuvauskäytöstä varastamallani 174mm:llä on ja tuostakin olisi varmaan iloa (pienempi valotusaika, suuremmat fps:t).

Putkena minulla on tuo 80 mm f/6 kiina-apo ja mietin, että jos värikameran hommaisi, niin voisi ehkä saada talteen myös planeettojen värejä - osc-malli on itselleni ainoa vaihtoehto (en ala viritellä suodinpyöriä yms mv-kameraan). Vaan jos meinaisi kuvata 462c-kennoisella planeettoja, niin tarvitseeko tässä alkaa miettiä ADC:tä vai selviääkö tommosella pikkuputkella (hyvin) ilman sitäkin? Jos siis vain pistäisi välillä nokalle UV/IR-cutin ja sitten vaihtaisi tarvittaessa nokalle IR-passin?

Se miksi aloin tätä miettiä on se, että kameroita valmistaa nykyään myös PlayerOne ja niitä on CN:llä kehuttukin. Lisäksi TS Saksassa on tehnyt näemmä PO:n kanssa sopparin ja myy heidän kameroitaan oman brändin alla. Firecapturen uusimmat versiot tukee lukemani mukaan PO:n kameroitakin. TS:ssä on kohtuu hyvässä hinnassa tuo TS:n oman brändin alla oleva versio: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p13218_Offer--TS-462C-USB3-0-Color-Astro-Camera---CMOS-Sensor-with-D-6-46-mm.html

Olen vähän huono sanomaan värikameroista mitään, kun en oikein ole saanut itseäni niillä kuvaamaan. Koitin ensin tuolla ASI224MC:llä, mutta luisuin hyvin nopeasti takaisin mono-kameroihin. 462MC:llä yritin uudestaan Marsin opposition aikoihin, mutta taas hyppäsin nopeasti 290MM:n mono-maailmaan. Isoilla putkilla seeing alkaa olla niin silppua, että osaan vaan hallita prosessin paremmin mono-kameroilla. Mutta pienemmällä putkella ilman suodinpyöriä, niin onhan se värikamera ihan ehdoton. Mutta täältä foorumilta löytyy niitä värikameravelhoja myös, osa myös ADC:n kanssa touhuilleita, niin osannevat paremmin vinkata.

Tänään saapui ASI462MM https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi462mm/
Tilasin tuon jo vappuna, mutta lähettivät väärän kameran ja meni ZWO:n kanssa säätämiseksi ennen kuin nyt sain oikean kameran.

Tällä sitten syksyllä Jupiteria narraamaan. Nyt kun on tuo kameranvaihtaja tehtynä, voisi helposti myös tehdä kameravertailuja esim. 183MM:aa vasten ja vaikka MCta myös. Jotta planeetan saa helpommin isolla röörillä tällaiselle pikkukennolle, olen ajatellut laittaa ison putken selkään jonkun pikkuputken ja 183MC:n tähtäysputkeksi.

Jupiterin kanssa tosiaan sattui sellainen hassu juttu, että 2x powermaten ja paracorr2n kanssa tehollinen polttoväli n5,5m loppui Asi462mm:n kanssa kesken, kun keli oli hiukan keskinkertaista parempi. 0,11"/pikseli, kun teoreema suosittelisi 0,07"/pikseli. Kuvasin sitten Asi183mm:lla, jolla sain 0,09"/pikseli. Jos taas käyttäisin 4x powermateani, menisi Asi462mm jo 0,05"/pikseli ja se lienee jo oikeasti liian tähtitieteellinen. Jotta en toista kertaa tulisi yllätetyksi filtteripyörä nilkoissa, tilasin nyt sitten Asi678mm:n. Siinä on pikselikoko 2um, joten saan juuri 0,07"/pikseli. Toivottavasti sellaista keliä tulisi sitten edes kerran... Käyhän tuo sitten myös Kuun lähikuviin kivasti.

Nyt kun on läppärit ja SSD:t päivitetty ja pääpeili hiottu uudestaan, olen alkanut jälleen ihmetellä kameroita. Kun kaikki muu on mennyt eteenpäin, alkaa ASI183:n kameran 19fps:aa tuntua matelulta. Etenkin kun valotusajat on jossain muutaman millisekunnin luokassa. Isompikin saisi kenno olla, kun optiikka kerran hyvin piirtää. ASI294MM bin1 moodissa on 47 Megapikseliä, mutta nopeus kurjat 5,7fps.
https://www.zwoastro.com/product/asi294mm-mc/

Tuossa kamerassa on IMX492 kenno, jollaisista kyllä rahalla ja rajummilla yhteystavoilla piiskataan enemmän ulos. Esim. Lucid vision labs lupaa Triton 10 kameralle 13,7fps:aa
https://thinklucid.com/product/triton10-47mp-imx492/

Sitten katselin Ximean kameraa Gpixelin 65,4 Megapikselin kennolla. PCIe X8 gen3 väylään. 71fps!
https://www.ximea.com/products/pci-express/xib-64-high-speed-fast-industrial-cameras/gpixel-gmax3265-pcie-mono-high-speed-camera

Ja kun katselin noita Lucidin kameroita, niin sieltähän on tulossa ensi vuonna Sonyn kennoilla aina 108Mpix asti kameroita! Erityisesti 68Mpix 40fps kamera näyttää kiinnostavalta.
https://thinklucid.com/atlas25-25gige-rdma-camera/

Eihän tuossa muu haittaa kuin hinta taitaa olla aika kova. Pitääköhän vaan odotella, että ZWO virittää noista jonkin hitaamman version jollain enemmän kuluttajatutulla liitännällä.

Kas, Edmund Optics myy noita Lucidin kameroita. Hintaa näkee tuosta (tuohon lisättävä alvit ja tullit):
https://www.edmundoptics.com/f/lucid-vision-labs-atlas10-10gige-power-over-ethernet-poe-camera/39743/

No, tuo nopea versio ASI294MM:sta (Atlas 10) on aika lailla 4 kertaa nopeampi fps kuin ASI ja hintakin 4 kertainen.

Ja Baslerilta löytyy Boost sarjassa useamman eri valmistajan kennoilla isoja nopeita kameroita. Mutta liitäntä alkaa mennä aika eksoottiseksi ja vaatii kalliin kortin tuon kameran lisukkeeksi.

https://www.baslerweb.com/en/cameras/boost/?sensor_resolution_mp_range=32&sensor_resolution_mp_range=127&sort=name#products

Tätäkin 65Mpix 70fps mallia joutuisi varmaan ajamaan cropattuna, jotta komakorjain ei vinjetoi. Vaan tuskin SSD edes nielisi täyttä datavirtaa. Ja kallis kuin koru.
https://www.baslerweb.com/en/shop/boa9344-70cm/

Jatkoin hiukan tätä tutkielmaa ja tein laskelmia.
Ensin otin pari isoa 65 gigan ASI183MM kameran AVI-tiedostoa ja laskeskelin sieltä datavirtaa. 20,2Mpix täydellä kennon resoluutiolla ja 19fps maksiminopeudella dataa tulee 0,375 Gigatavua sekunnissa. Ihan kiva, mutta nykyinen SSD kirjoittaisi kyllä 2,5 Gigatavua sekunnissa ja sillä takaperin laskien kamerasta saisi tulla ulos vaikka 127fps! Tuo saattaisi olla kivasti linjassa käyttämieni 4...7 millisekunnin valotusten kanssa. Tuo datamäärä kyllä tulisi piuhoista läpi ja varmistin SSD:n kirjoitusnopeuden vielä ihan kokeilemalla kirjoittaa 250 gigaa avia kellottamalla. Täsmää. Ja vielä olisi puskuriksi käytettäväksi vaikkapa 100 gigaa RAM-levyä Firecptureen.

No, otin sitten laskelmaan ASI294MM kameran, jossa olisi 47 Mpix kenno ja max fps kameralla luvattu 5,7. Taas pullonkaulana olevan SSD kirjoitusnopeuden perusteella fps saisi olla 54 fps ja vielä kulkisi.

Otin sitten laskelmaan kokeeksi tuon ensi vuonna markkinoille tulevan Lucidin Atlas ATV680S:n


Noilla arvoilla kennon koko olisi 22,5mm x 22,5mm, joka on aika optimaalinen täydelle resollekin. Ja kun ajan saman kirjoitusnopeuslaskelman tuolle, pystyisin ajamaan tuota 37,5fps ja kameralle luvataan 40fps, eli aika täydellinen olisi. Ja kun laskeskelin lisää, tuolla napsisi kaksi koko kuun mosaiikkia puoleen tuntiin (ja sitten olisi neljän teran levy täynnä) tai neljään kertaan puolen kuun mosaiikin. Huh!

SSD oli Samsung SSD 990 Pro 4TB ja koneena ASUS ROG Strix G18 G814JVR 128GB muistilla
Tuo Samsung on valittu nimenomaan sen jatkuvan kirjoitusnopeuskyvyn vuoksi. Ei puudu sadan gigan jälkeen. Kun taas koneen originaali C-levy kyllä hetkellisesti kirjoittaa nopeammin, mutta sakkautuu sadan gigan jälkeen.

Ainoa vaan, että nyt ollaan sitten liitännässä jo 25 GIGe interfacessa, joka taitaa olla jokin serveriympäristön verkkojuttu. Vaatii purkin, jolla pääsee läppärin Thunderbolt 4 liitäntään kiinni, näyttäisi olevan tonnin purkki sekin. Hohhoijaa.

No, sitten pohdintaa hiukan kustannustehokkaammista ratkaisuista. Jos vain hankkisi toisenkin ASI183MM:n ja saisi jotenkin kuvattua kahdella kameralla yhtä aikaa. Mekaanisesti ei oikein tuolla tahdilla voi vaihtaa kameroita keskenään eikä edes hemputtaa kulmapeiliä edestakaisin kameroiden välillä. Pitäisi jotenkin jakaa valokimppua.

 Beam splitterillä aka binoviewerin tapaisella laitteella voisi jakaa valon puoliksi, mutta valotusajat pitenee ja kuvanlaatu taitaa kärsiä. Mitä äkkiseltään katselin Edmund Opticsin splittereitä, niin tarkkuudet oli yhden valoaallon luokkaa. Ei oikein houkuta.

Toinen tapa olisi laittaa Powermaten perään kaksi kulmapeiliä vierekkäin, vastakkaisiin suuntiin vinottain, niin että puoli näkökenttää heijastuisi 90 astetta vasemmalle ja toinen puoli oikealle, eräänlainen T-haara-kulmajakaja siis, jonka molemmissa haaroissa olisi kamerat. Kamerat näkisivät siis vierekkäiset alueet Kuusta, eivät samaa aluetta molemmat. Ja väliin jäisi väkisin sauma. Ehkä kamerat kannattaisi säätää sen verran erilleen, että väliin jäisi melkein kokonainen yksi kuvakenttä sauman kohdalle. Tällöin ensin saisi rivistä kuvakentät 1 ja 3 ja putkea yhden pykälän siirtämällä kuvakentät 2 ja 4.  Aina välillä toinen kamera jäisi toimettomaksi, kun haukkaisi tyhjää Kuun reunalla. Tämän version saattaisi saada parista kulmapeilistä rakenneltuakin uuden T-rungon tekemällä. Hmmmm... Tämähän olisi periaatteeltaan, kuin olisi kaksi isoa OAG:ta vastakkaisilla puolilla toisiaan. Tämähän alkoi houkuttamaan. En ainakaan heti keksi miksi se ei toimisi.

Voisit tehdä tuollaisen jostain kulma- tai kattoprismasta (tai jostakin muusta jossa on 90 asteen kulma ja hyvät pinnat) ja aluminoimalla ulkopinnan. Tuolla voisi minimoida sauman koon, tosin saumaa tulee tietysti väkisin sen verran kuin mitä tuo prisman harja olisi irti kuvatasosta ja siten epäfokuksessa.

Tuollainen järjestely pitäisi rakentaa kollimoitavaksi, mutta en epäile hetkeäkään ettetkö olisi valmis vuoden tai pari tuollaistakin nysväämään.