Avaruus.fi - keskustelualue

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 11.03.2026, 20:35:04Olin jo melkein unohtanut Orion UK:n apupeilin olevan tilauksessa, kunnes tänään sain postia APM:lta, että apupeilin toimitus viivästyy. Syynä Orion UK:lla hajonnut tyhjiökammio. Hmm... Aistin jo jotain 

Harmi. Kuitenkin on yli 1/2 vuotta aikaa säätää niin pääsee sitten imuroimaan fotoneita.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 12.03.2026, 16:50:25Harmi. Kuitenkin on yli 1/2 vuotta aikaa säätää niin pääsee sitten imuroimaan fotoneita.

Eipä tässä kiire ole, kun ei ole pääpeiliäkään. Enemmänkin on tuntosarvet pystyssä, kun muistin että sen Nichollin ykköspeilin kohdalla taisi olla samainen OOUK:n kammio rikki, Grieren peilin kohdalla joutui hakemaan toisen pinnoittajan kun covidin takia vakiopinnoittajajansa ei jostain syystä toiminut ja lopussahan Griere vielä heitti hätäselitykseksi peilin muotovirheille pinnoitusta. Jotenkin tulee pahat enteet tulevan apupeilin laadulle tästä   

Höh, mitähän ongelmia Orion UK:lla oikein nyt on? Apupeilin toimitus piti olla Maaliskuussa, APM kyseli toimitusajan perään Huhti- ja Toukokuussa, mutta ei saanut vastausta. Nyt kun katsoo puolestaan TS:n sivuja, niin OOUK:n isoille apupeileille tarjottiin arviota 1.10 ja nyt se on jo 1.12. Paitsi 130mm ei tarjota mitään aikaa, vain pre-order vaihtoehtoa. Minun peilini on 130mm...

Harmi jos noin iso tehdas ei saa alumiinihöyrytystä toimimaan. Onneksi apupeilin tarkkuusvaatimus on pienempi kuin pääpeilin. Eli jos apupeilin säde matkustaa 0,5m ja pääpeilin 2,5m niin eikö se ole 5x ero? Vähän sama tilanne kuin ornitologi tunnistaa nipin napin linnun paljaalla silmällä mutta 5x kiikarilla näkee jo valtavasti yksityiskohtia linnusta.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 10.07.2026, 00:38:41Harmi jos noin iso tehdas ei saa alumiinihöyrytystä toimimaan. Onneksi apupeilin tarkkuusvaatimus on pienempi kuin pääpeilin. Eli jos apupeilin säde matkustaa 0,5m ja pääpeilin 2,5m niin eikö se ole 5x ero? Vähän sama tilanne kuin ornitologi tunnistaa nipin napin linnun paljaalla silmällä mutta 5x kiikarilla näkee jo valtavasti yksityiskohtia linnusta.

Ei pidä paikkaansa. Puolikkaan aallonpituuden kokoinen virhe aaltorintamassa pilaa kuvion silloin kun aaltorintama yrittää fokusoitua pisteeksi kuvatasolla, eikä siinä vaiheessa kukaan enää tiedä syntyikö se puolikkaan aallon virhe neljännesaallon kokoisesta montusta apupeilissä vai pääpeilissä.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 13.07.2026, 16:43:38Ei pidä paikkaansa. Puolikkaan aallonpituuden kokoinen virhe aaltorintamassa pilaa kuvion silloin kun aaltorintama yrittää fokusoitua pisteeksi kuvatasolla, eikä siinä vaiheessa kukaan enää tiedä syntyikö se puolikkaan aallon virhe neljännesaallon kokoisesta montusta apupeilissä vai pääpeilissä.

Ai tuleeko hyvästä peilistä kuva samassa aallonvaiheessa? Se on sitten hirmu tarkkaa kuvanmuodostusta.

Oikeastaan heräsi kysymys aallon vaiheista. Jos teoriassa peili tuottaisi kennon pinnalle 50% aallonhuippuja ja 50% aallonpohjia niin olisiko kuva pimeä?

Ei pelkkä aallonhuippu riitä interferenssillä sammuttamaan aallonpohjasta heijastuvaa valoa, vaan ensimmäisestä tulevan valon täytyy olla puolikkaan aallonpituuden verran jäljessä (tai edellä) jälkimmäiseen verrattuna.

Jos tekisit peilin jossa puolet (vaikkapa vasen puoliympyrä) on puolikkaan aallon korkeammalla (tai siis neljännesaallon, jolloin heijastuneessa aaltorintamassa on puolikkaan ero) toista puolikasta, mutta muuten kaikki on täydellisen muotoista, niin silloin keskellä akselia kuva todella olisi pimeä. Akselin vieressä olisi sitten jotain muuta.

Tämä ei sinänsä ole mikään pelkkä teoreettinen ajatusleikki, vaan näin todella tapahtuu. Kun osoitat täydellisellä peilillä täsmälleen kohti jotain tähteä, keskellä kuvatasoa optisella akselilla kaikkialta peilistä tulevat säteet ovat samassa vaiheessa ja voimistavat toisiaan, jolloin kuvatason keskelle syntyy kirkas tähden kuva.

Jos putki on edelleen samassa suunnassa mutta kuvatasolla liikutaan ihan vähän keskeltä sivuun päin, löydetään kohta jossa kaikki peilistä siihen kohti tulevat valoaallot summautuvat niin että ne todella sammuttavat toisensa. Tämä etäisyys on Airyn kiekon säde ja se on siis ensimmäinen tumma rinkula eli minimi joka ympäröi keskimmäistä kirkasta Airyn kiekkoa. Kun liikutaan vielä vähän sivuun, tulee seuraavaksi pienehkö kirkkaampi maksimi, joka on ensimmäinen diffraktiorengas. Ja niin edelleen.

Tämä Airyn kuvio on Fourier-muunnos kaukoputken pyöreästä apertuurista ja kaukoputki on todella tällainen luonnollinen konstruktio, joka automaattisesti laskee Fourier-muunnoksia apertuurin muodosta kuvatasolle tähden kuvioiksi.